Rytmihäiriö :o

Ns. lisä -ja välilyönnit, ovat tyypillisimpiä rytmihäiriöitä. Eli siis lisälyönnit ovat käytännössä sitä, että sydän alkaa ilman varsinaista hengästymissyytä tms. tykyttää kovempaa ja välilyönnit taas ovat niitä, joissa sydän jättää lyönnin tai parinkin verran väliin seoten siinä rytmissä. Yleensä nuo väliinjätöt ja usein siihen liittyvä hetkellinen tykytys ovat juuri niitä jotka huomaa helpoiten. Ovat aika epämiellyttäviä, vaikka miten tietäisi ne vaarattomiksi.

Sanon nyt, kuten tuttu itseäni tutkinut kardiologikin asian ilmaisi: "erilaisista ns. terveen sydämen rytmihäiriöistä alle prosentti on vaarallista luokkaa ja sen kyllä itsekin tuntee. Mutta silloin kun syytä asiaa ei olla tutkittu JA ETENKIN jos rytmihäiriöt liittyvät rasitukseen, niin asia olisi aina jokaisessa tilanteessa ja ihmisen kohdalla tärkeätä selvittää. Taustalla kun voi aina olla jokin sairaus, oireilemaan alkanut synnynnäinen vaiva, esim. flunssan jälkeinen herkistymä tai sydänlihastulehdus joka on oireeton muutoin jne jne".

-> Toisin sanoen siis: Etenkin nuoremmilla ihmisillä poikkeuksetta käteen jäävät "hyvälaatuiset ei-hoitoa vaativat rytmihäiriöt" tai korkeintaan niihin annetaan täsmälääkkeenä häiriöiden laatuun sopivia valmisteita. (Emconcor, Propral...). Kummiskin suositan vahvasti käymään lääkärillä AINAKIN jos toistuu. Ketju on useimmiten: Lääkäri kuuntelee-Otetaan lepo Ekg. -> Tuo kertoo jo paljon onko mitään häiriöitä filmissä. Tässä eivät useimmiten näy juuri rasituksessa ilmaantuvat, jos ei itse häiriö ole päällä juuri tuolloin. Sitä varten on olemassa rasitus Ekg (poljetaan pyörää ja kun pulssi kohoaa, niin katsotaan ilmaantuuko häiriöitä, ja jos ilmaantuu niin millaisia.) ja sitten yhden päivän holter sekä kolmen päivän holter. (Yhden päivän holter mittaa koko ajan muistiin sykettä, kolmen päivän laitetta useimmiten painetaan itse kun tuntuisi olevan häiriö. -Jälkikäteen tiedot puretaan ja katsotaan ns. normaalielämässä esiintyvien häiriöiden laatu.). Yleensä jotain muita tutkimuksia ensimmäisellä kertaa tehdäänkin kuin vain perus-Ekg jos se ei anna mitään tietoa (usein ei annakaan) kun ilmaantuu rasitus rytmihäiriöitä.

Mutta tosiaan siis aika poikkeuksetta noihin ei löydy mitään syytä, tai sitten on ollut jokin hetkellinen syy. Esim. ei ole juonut, syönyt, levännyt tarpeeksi... Itsellä ainakin toistaiseksi terve sydän, tai pitäisi olla, mutta joka testi otettiin juuri aikanaan noiden tuollaisten vastaavien liikunnassa tulevien oireiden vuoksi. Käteen ei jäänyt kuin hyvälaatuiset kammiolisälyönnit, syy tuntematon. Jos valvon yön ja aamulla rehkin ja/tai juon kahvia paljon ja sen jälkeen tekee jotain fyysistä, niin on aika varma tapa saada noita esiin. Itsellä vielä sellaisia pääosin, että jättää väliin pari lyöntiä (tai luultavasti vain yhden, mutta tuntuu ikuisuudelta) ja sitten kumahtaa korvissa kuin kirkonkello kun verenpaine jotenkin humahtaa, tämän jälkeen pulssi hyppää reiluun sataan toviksi, tuota voi jatkua hetken ja kun antaa olon tasaantua niin menee ohi. Itse oppinut miten sen kanssa kannattaa elää.

Eli siis kysymykseesi: Kukaan ei voi sanoa, onko taustalla jotain tutkimista vaativaa. Tosiaan se, että 99:llä ei ole mitään syytä huoleen, ei tarkoita etteikö sadannella voi ollakin jotain. Esim. jokin kiusallinen oikoratahomma jota täytyy hieman operoida, kun sähköt ovat hiukan sekaisin pumpussa tms. (Kysy tuosta oliko Jani Sievinen uimareista:), joilla ilmeni juuri tuota. Jokin pikku operaatio tehtiin ja jatkoi kisaamista saman tien vielä monta vuotta. Muistaisin olleen juuri Sievinen, joku edustusuimari kuitenkin, jonka kohdalla puhuttiin jostain uraa häiritsemään ilmaantuneesta rytmihäiriöstä.)

Tosin tuo ns. pysähtymisen tunne voi tietenkin johtua siitä, että pumppusi on aika nopea reagoimaan välittömästi kun sitä aktivoiva toiminta loppuu. Eli siis suunnilleen heti kun pysähdyt, niin tuntuu että syke laskee. Joku tuntee pumppunsa jokaisen häiriön ja toinen ei huomaa edes flimmeriä... Se on kovin yksilöllistä. Ja ikuinen totuus: Se tuntuu useimmiten aina, mitä hermoillen seuraa...