Hei!
Pakko kysyä ulkopuolisilta mielipidettä mun tilanteesta. Olen aikuinen 22v. yliopisto-opiskelija ja tunnen oloni todella yksinäiseksi. Olen viime aikoina alkanut pohtimaan, jos koira lievittäisi oloani. Suurimmaksi ongelmaksi minulle muodotuu kuitenkin se, että käyn kaksi kertaa viikossa 8/vrk töissä. Lisäksi bussimatkat ovat puoli tuntia per sivu. Toiseksi asun kerrostalossa. Tiedän kyllä, että kerrostalossani saa pitää lemmikeitä ja joillakin on koiria, mutta minua mietityttää pentuaika kovasti ja se, että onko olemassa koiria jotka eivät hasukkuisi niin paljoa. Pienenä minulla on ollut kaksi koiraa, että osaan kyllä kasvattaa varmana. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuvat se, että pärjääkö pentu 9 tuntia yksin ja haukkuminen kerrostalossa?
Pakko kysyä ulkopuolisilta mielipidettä mun tilanteesta. Olen aikuinen 22v. yliopisto-opiskelija ja tunnen oloni todella yksinäiseksi. Olen viime aikoina alkanut pohtimaan, jos koira lievittäisi oloani. Suurimmaksi ongelmaksi minulle muodotuu kuitenkin se, että käyn kaksi kertaa viikossa 8/vrk töissä. Lisäksi bussimatkat ovat puoli tuntia per sivu. Toiseksi asun kerrostalossa. Tiedän kyllä, että kerrostalossani saa pitää lemmikeitä ja joillakin on koiria, mutta minua mietityttää pentuaika kovasti ja se, että onko olemassa koiria jotka eivät hasukkuisi niin paljoa. Pienenä minulla on ollut kaksi koiraa, että osaan kyllä kasvattaa varmana. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuvat se, että pärjääkö pentu 9 tuntia yksin ja haukkuminen kerrostalossa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
koiran itsensä vuoksi.
Muuten käy vielä niin, että kun yksinäisyytesi poistuu (työ, seurustelu, lapset, yms yms) muuttuukin koira tielläolevaksi, eläämää rajoittavaksi haittatekijäksi, joka sitten kärsii. Sille tiuskitaan, vedetään hihnassa kun aika kortilla, ei hoideta eikä aktivoida tarpeeksi, jne. Koiran pito ei myöskään ole halpaa.
yksinäisyyteen eläinrakkaalla ihmisellä. Itsellä oman koiran hankinta on parasta mitä elämässäni on koskaan tapahtunut. Tunsin pitkään että elämästäni puuttui jotain ja sitten kun hankin koiran ihan kuin palaset olisivat loksahtaneet paikoilleen. Olen aina tykännyt koirista ja pienenä ulkoilutin naapuruston koiria. Eläinten seurassa oleminen auttoi kun meillä oli pienenä ongelmia perheessä. Edelleenkin pidän ihmisrotua paljon julmempana kuin eläimiä.
"Edelleenkin pidän ihmisrotua paljon julmempana kuin eläimiä."
Samoin
Kuta enemmän ja paremmin opin tuntemaan ihmisiä, sitä enemmän rakastan koiraani...
Voisithan aatella myös aikuisen koiran ottoa apulan sivuilta..siten tiedät jo aiemman omistajan kanssa soveltuuko kyseinen koira sinulle..
oletan koska kysyt/mietit olet tunnollinen ihminen etkä varmaankaan aattele koiraa hetken mielijohteesta ja tiedät sen elävän jopa 15v eli menee monessa tulevassakin elämäntilanteessa silloinkin kun haluat matkustaa tai omaat lapsia ja ajankäyttö kortilla. Koirat antaa paljon yksinäisille eli mikset voisi aatella jos oikeasti olet valmis sitoutumaan koiran tuomaan rasitteisiin.
itselleni koirat toimii henkisenä ja liikunnallisena ilona ja antaa myös paljon kontakteja muihin koiraihmisiin..eli tuo paljon uutta joka korvaa aamuherätyksen sateessa rämpien koiraa pissattamaan.
Heips,
Hienoa, että mietit asiaa etukäteen.
Itse hankin vuosi sitten kultaisennoutajan pennun ja vaikka harkitsin asiaa etukäteen, niin vähän yllätyksiäkin on matkan varrella tullut.
Ensiksi ne "miinukset" , eli sisäsiistiksi oppiminen kesti koirallani 8 kk.
Aluksi pennun kanssa pitää käydä usein ulkona (2-3 tunnin välein) ja vaikka yleensä oppivat nopeasti tekemään tarpeensa paperille, niin ne paperit pitää siivota. Kun ikää tulee enempi niin vahinkoja voi silti tulla.
Jotkut koirat herättävät yölläkin ulos, omani ei sitä tee koska aamulla mennään joka tapauksessa klo 6 ensimmäisen kerran lenkille, myös vapaapäivinä =)
Jotkut koirat voivat yksinäisyyttään alkaa tuhoamaan asuntoa, niin teki myös omani. Eteisen lattialistat saivat maistaa koiran hampaita siinä määrin, että remonttia oli tiedossa. Tämä vaihe ei onneksi kestänyt kuin pari kuukautta mutta joillakin koirilla se voi kestää koko koiran iän.
Suosittelen ottamaan koiralle vakuutuksen koska vahinkoja voi sattua ja/tai koirasi voidaan joutua leikkaamaan, nopeallakin aikataululla.
Omallani jouduttiin molemmat etujalat kasvuhäiriön vuoksi viikon sisällä kuvauksista.
Joten todella yllättäviä ( ja isojakin ) rahamenoja voi tulla.
Sitten ne "plussat".
Koirani on antanut elämääni aivan uutta sisältöä ja vaikka en aikaisemminkin tuntenut eläväni missään tyhjiössä, niin nyt elämä maistuu paremmalta ja asiat näkee positiivisemmin.
Koirani on sosiaalinen ja kiltti, ja yleensä ihmiset (ja muut koirat) uskaltavat/haluavat lähestyä sitä.
Tämä tarkoittaa sitä, että usein lenkeillä sitä saa/joutuu keskustelemaan tuntemattomia ihmisten/koiranomistajien kanssa.
Koirani ansiosta olen saanut tutustua moneen hienoon koiraihmiseen =)
Kotona on aina joku joka odottaa eli kyllä koira sen normaali työpäivän kestää matkoineen mutta sitten sen loppuillan pitäisi mennä koiran kanssa seurustellessa.
Lenkille pitää mennä, ja ainakin omani, haluaa mennä kelissä kuin kelissä, eli ns. huonoja säitä ei ole olemassakaan.
Koiran kanssa on hauskaa harrastaa yhteisiä juttuja ja koiran opettaminen on mukavaa yhteistä ajanvietettä.
Eli itse en noista miinuksista huolimatta, kadu hetkeäkään että otin koiran.
Koira sitoo ja vaatii, mutta antaa niin paljon enemmän =)
"Jotkut koirat voivat yksinäisyyttään alkaa tuhoamaan asuntoa, niin teki myös omani. Eteisen lattialistat saivat maistaa koiran hampaita siinä määrin, että remonttia oli tiedossa. Tämä vaihe ei onneksi kestänyt kuin pari kuukautta mutta joillakin koirilla se voi kestää koko koiran iän."
Tämähän ei pidä paikkaansa, jos osaa huolehtia koiran tarpeista.. Koira tuhoaa kotia tylsyyttään, eikä yksinäistyyttään. Jos et vie koiraa tarpeeks lenkeille, aktivoi sitä, ja väsytä niin ei ole kumma jos tuhoaa kotia..
Kerrostaloissa yleensä koirista kasvaa hiljaisia (tottuvat meluun), kunhan saavat riittävästi liikuntaa ja aktivointia. Mutta eroahdistus aiheuttaa kyllä haukkumista tai ulvontaa.
Pentu ei todellakaan pärjää 9h kerrostalossa yksin!
Heh...ei se pärjää sitä aikaa yksin ok-talossakaan! :)
voin kertoo että ei koirista periaatteessa mitään haittaakaan ole...
2 kertaa viikossa 8h töissä ei mielestäni ole tosiaan mikään paha. Miten paljon opintoja on? Entä oletko itse täysin kasvattanut sinulla lapsena olleet koirat, vai onko ollut enemmän niin että vanhemmat huolehtineet siitä & koirat olleet koko perheen lemmikkeinä sitten muuten.
Jotkut paimenkoirat ja vahtiviettiset rodut ovat herkkähaukkuisia. Kuitenkin jos pienestä pitäen tottuvat kerrostaloelämään niin ongelmia tuskin tulee. Apulan kautta ei kannata koiraa ottaa jos ei ole tosi paljon kokemusta - siellä annetaan mitä haastavimpia rotuyhdistelmiä pois (suurin osa yllättäen juuri murkkuikään tulleita..), ongelmatapauksia ja suurin osa ei sovi kerrostaloon. Toki sieltä voi löytyä myös aloitteleville sopivia tapauksia.
Kannattaa tutustua sivuun kodittomat-koirat.com, jos aikuisen koiran ottaminen kiinnostaa. Tuolta tuodaan Suomeen ihan oikeiden säädösten yms mukaan koiria Venäjältä. Osa on ollut tarhaoloissa, mutta hyvin moni on kotihoidossa ja tottunut kerrostaloelämäänkin/ei ole eroahdistusta jne. Tällainen koira vaatii kuitenkin enemmän aikaa ja on haastavampi.
Pieni pentu ei pärjää 9h yksin. Esim sisäsiisteyden oppiminen hidastuisi aika kovasti. Onko naapurissa ketään, joka voisi vilkaista koiraa välillä? Jotkut myös ottavat töistä lomaa koiran hankkiessaan, että saavat koulutuksen alulle jne.
Mitäs jos vaikka otat sijsperhettä etsivän penneun/aikuisen joka tulisi odottamaan pysyvää perhettä luonasi. Sitten saisit varmuuden pitkäaikasien kumppanin miettimiseen..... esimerkiksi....tai otat koiria hoitoon kun omistajat ovat lomalla. Siinä vosi saada hoitokorvaustakin ja tutustua eri rotuihin. tai ilmoittaa siitä vaikka kiinnostavan rodun yhdistykselle. Mutta pennun pitäminen...itse koin pentu ajat ihaniksi , mutta hyvin raskaiksi, kaksi peräkkäistä talvea mennyt koiriani kasvaettaessa ja peruskouluttaessa....huh... piha oli tosiaan tarpeen kun sai vain heivata pentusen ulos helpotukselle! ;) onneksi avokki hoiti niin ettei pentu joutunut olemaan yksin koskaan 6 tuntia enempää..ja sitäkään harvoin... mutta toinen pentu sai liikaakin seuraa ettei se haluasi jäädä ollenkaan yksin.