muodostui tänään päiväni kohokohta. No, kyllähän siinä lompakkokin hieman oheni.
Lumisateessa kävellessäni ajattelin häntä(m) ja kyyneleet kastelivat silmäni. Yhä edelleen ja varsinkin
just tämä kuukausi ja pvmäärä saa herkistymään. Se että, sellainen kahden ihmisen tahaton kaunis
kohtaaminenko päättyy tyhjyyteen ja sellaiseen sanoisinko selittämättömään aukkoon.
Toivon edelleenkin, että me tavattais ja juteltais, eihän tämä kaunis tarina voi päättyä selittämättö-
mään. Niin paljon oikeita aitoja kiintymyksen ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Ei, kertakaikkiaan ei.
Naisen lämpöisiä ajatuksia viileähkössä talvimaisemassa. Hyvää lauantain jatkoa hänelle!
Lumisateessa kävellessäni ajattelin häntä(m) ja kyyneleet kastelivat silmäni. Yhä edelleen ja varsinkin
just tämä kuukausi ja pvmäärä saa herkistymään. Se että, sellainen kahden ihmisen tahaton kaunis
kohtaaminenko päättyy tyhjyyteen ja sellaiseen sanoisinko selittämättömään aukkoon.
Toivon edelleenkin, että me tavattais ja juteltais, eihän tämä kaunis tarina voi päättyä selittämättö-
mään. Niin paljon oikeita aitoja kiintymyksen ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Ei, kertakaikkiaan ei.
Naisen lämpöisiä ajatuksia viileähkössä talvimaisemassa. Hyvää lauantain jatkoa hänelle!
Vastaukset 12
Vanhimmat
palaa tästä pvmäärästä muistot mieleen.
http://www.youtube.com/watch?v=aPkqOBMm2-k
onko tämä tarina pitkäänkin ollut vaiko vain unelmaa, kerro jotain vähän enemmän. Vai unelmoitsko sellaisesta jota sinulla on jo olemassa ainakin ollut.
että aikaa kohtaamisestamme on. Oikean elämän tapahtumasta, jossa alussa tunnelma lämpöistä, vaikka
tuittuisenkin omaista taistelua *hymyilyttää*. Mutta taianomaista katseineen ja tunnelmineen. Sellaista
teeskentelemätöntä ja ennenkokematonta vetovoimaa en ole ennen tuota syksyä tuntenut. Sen jälkeen
asiat vain vaikeutuivat heti tuon ajankohdan jälkeen. Kun tajusin, että olin ihastunut/rakastunut? häneen, tuskanhiki nousi pintaan. Ja tuota, sen jälkeen asiat ovat vain mutkistuneet ja vaikeutuneet monellakin
tavalla, mutta tunteeni eivät katoa, se tekee elämäni raskaaksi, ja kyvyttömäksi muodostaa kontakteja
muihin mahdollisiin seurusteluehdokkaisiin. Muutaman kerran kohdattiinkin, ja hyvän mielen ja kaipauksen
lisääntymisen se ovat aiheuttaneet. Puolitoista vuotta kasvokkain kohtaamisesta taitaa aika tarkkaan olla, mutta mielessäni tuokin on aivan kuten eilispäivä. Muista yhteydenotoista en tässä julkisessa mylläkässä aio nyt mainita. Kaikkea mukavaa hänelle, en osaa olla mistään vihanen enkä katkera, olen sellainen, ja
lisään vielä kuten aina: Toivon, että tavataan.
et petä ketään todella rakasta ja unohda ketkä kärsivät kaikkein eniten. Ihastumisia saa olla, mutta aikuisen pitää tietää vastuunsakin. Mikään ei tulisi muuttumaaan kuin ensi hetkeksi, sillä rakstumisen vaihe kestää vain vuoden ja sitten tulee arki, vaihtaisipa kumppania vaikka kuinka usein. Mutta jälkeen jää aina suruvana. Koe onni niiden asioiden kanssa joita sinulka nyt on, sillä aina on hyviä ja huonoja päiviä. Älä hylkää tyhjän vuoksi paljon kaunista ja rakkaita läheisiä turhan ihastumisen vuoksi.
vastuut ja muiden ihmisten huomioonottamiset vähän liiankin tunnollisesti. Enkä ole tällä
hetkellä tilivelvollinen kenellekään sellaiselle "rakkaalle". Tiedän kyllä senkin, että rakastumisen
tunne ei kestä ikuisesti, ja tiedän myös sen, että se joskus voi muuttua harmoniseksi rakkaudeksi ja
kumppanuudeksi. En ole teini ja olen sellainen ainainen uhrautuja. Mistä kirjoittaja aavistelee sellaista
"tyhjän vuoksi" hylkäämisestä olisi kyse, eihän sellaista koskaan etukäteen voi tietää, eikä tämän
hetkistä tilannettani yhtäkkiä voi muunlaiseksi muuttaa, olen vapaa ihminen, enkä koskaan ole hössännyt
asioita ja hätäile sen vuoksi, että kun kaikilla muillaki on miehet kyljessä, eikä tarvitse pönkittää
itsetuntoani valloituksilla.
tuo viesti. En käytä harmaita vaatteita.
?
SEN TIEDÄT.
Takki, perhana, onko se kaiken väärtti. Järki kadonnut.
Taisit valehdella ennenkaikkea lapsillesi, olisippa kuulllut kuinka poikasi kysyi monta kertaa milloin se äiti tulee. Oli hyvin huolestuneen oloinen. Olihan se niin pitkä hakauaika ja ruokaillakin piti muualla, ilman että oli huolta lasten ruokailusta. Ei ollut lapset minssään arvossa mielessäsi.
Kyllä tähän päivään on selvinnyt takin oston paikka ja metkut. Et vielä taida aavistaa, mitä tulet tältä takinmyyjältä saamaan, itkuja ja murheita aavistelen. Hänet ja tapansa tunnetaan.
näkyy täällä olevan. En ole kommentoinut tähän ketjuun muuta kuin tuon et 'No eipä ole sit minulta tuo viesti..' tämän lisäksi. Ei edelleenkään minulle harmaita vaatteita.
vuodatus. Voi herra jumala ja varren kans.
Vaatimaton aloitukseni sai muunnelmia, minua hymyilyttää. Oli sateinen ankea päivä, mieli
maassa ja kyyneleet herkässä, ikävästä.
Aloittajalla ei ole huollettavia lapsia, poikaa ei ensinkään. On aikuinen kaunis tyttö, ainikkini,
joka hankkii itse leipänsä. Näitä sattuu ja tapahtuu, joskus nämä vängällä naurattaakin.