Haaveeni on muutaman kesän kuluttua hankkia oma
purjevene, erityisesti puinen folkkari
kiinnostaisi. Olisi kiva kuulla kokemuksia
folkkaripurjehduksesta, veneen hoidosta ja muusta
siihen liittyvästä.
Millainen kansanvene on purjehtia? Onnistuuko se
vähemmänkin kokeneelta, aluksi tietysti
mielellään hyvässä kelissä? Taitojen kartuttua
voisin olla kiinnostunut ottamaan hupimielellä
osaa vaikka pikku kilpailuihin, mutta pääasiassa
aikomus olisi kierrellä Suomenlahtea ja
Ahvenanmaata kiireettömillä lomareissuilla.
Purjehduskokemuksen hankkiminen ilman omaa
venettä tai purjehtivaa tuttavapiiriä tuntuu aika
vaikealta, vaikka intoa riittäisikin.
purjevene, erityisesti puinen folkkari
kiinnostaisi. Olisi kiva kuulla kokemuksia
folkkaripurjehduksesta, veneen hoidosta ja muusta
siihen liittyvästä.
Millainen kansanvene on purjehtia? Onnistuuko se
vähemmänkin kokeneelta, aluksi tietysti
mielellään hyvässä kelissä? Taitojen kartuttua
voisin olla kiinnostunut ottamaan hupimielellä
osaa vaikka pikku kilpailuihin, mutta pääasiassa
aikomus olisi kierrellä Suomenlahtea ja
Ahvenanmaata kiireettömillä lomareissuilla.
Purjehduskokemuksen hankkiminen ilman omaa
venettä tai purjehtivaa tuttavapiiriä tuntuu aika
vaikealta, vaikka intoa riittäisikin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
on se, että vene on limisaumainen. Toisin sanoen
huolto ja ylläpito on työläämpää kuin
tasasaumaisilla. Mutta muuten se on
käyttöominaisuuksiltaan kokoluokassaan
ylivoimainen, jos ulkonäköä ei painoteta liikaa.
Folkkari on mielestäni ensiveneeksi hyvä valinta.
Harva asia on niin kaunis kuin folkkari.
Nimenomaan silmää hivelee limisaumakylkien
kauniisti kaartuva muoto. Lisäksi limisauma on
helppo huoltaa, koska siinä ei ole laajoja
yhtenäisiä pintoja: Jokaisen laudan voi käsitellä
ikäänkuin omana alueenaan. Ongelmakohtia ovat
etenkin ahterin jyrkkään kaartuvat kaaret. Ne
tahtovat murtua tiukimmissa kurveissaan. Pari
vammautunutta kaarta ei vielä ole vakavaa,
elleivät ole vierekkäin, mutta...
Jos voit satsata hankinnassa muutaman tonnin
enemmän ja hankkia jo peruskorjatun tai uudehkon
veneen, niin säästyt murheilta,ja pääset hienosti
alkuun. www.puuvene.net auttaa myös. Jouduin itse
köyhdyttyäni (mieleltäni) vaihtamaan isompaan
muovipaattiin, mutta aikanaan, kun miehistö taas
pienenee, saatan hyvinkin palata puufolkkarin
pariin.
Kiva kuulla kehuja. Omat kokemukseni folkkareista
(tosin useimmista muistakin veneistä...)
rajoittuvat kaukaa ihailuun. Olen kuitenkin aina
pitänyt niitä sympaattisella tavalla hyvin
kauniina veneinä. Limisauman käytännöllisyydestä
olen samaa mieltä, kun olen muutamana keväänä
ollut mukana puunaamassa limisaumaista fiskaria.
Purjehdusominaisuuksista olisin kiinnostunut
kuulemaan lisää. Vakauttaako pitkäköli -
kallisteleeko, millainen ohjattavuus? Onko
venettä helppoa hallita pienellä miehistöllä /
yksin?
Itselläni ei ole kokemuksia Kv:sta, olen itsekin
miettinyt sellaisen hankkimista mutta paremmin
tietävät ovat jyränneet sen
purjehdusominaisuudet. Kevyellä kelillä se tuskin
kulkee suuren märkäpinta-alan johdosta ja
kryssinkin taitaa saada unohtaa.
Yhtenä pahana turvallisuus epäkohtana on
itsetyhjentyvän sitloodan puute.
Mutta ne jotka tietävät enemmän kertokoot.
Kokonaisuutena ajatellen Folkkarin
purjehdusominaisuudet ovat hyvät. Pitää ottaa
huomioon, että vene on vanha malli, melko
lyhyt, painava ja vielä limisaumainenkin, joka
lisää märkäpintaa. Riki on kuitenkin
uskomattoman tehokas ikäisekseen. Purjeita
ei normaalisti reivata, vaan vene kantaa
purjeensa hyvin vielä 15 m/s tuulessakin.
Luovikyky on erinomainen. Spinnulla vene
kulkee iloisesti kevyelläkin tuulella.
Purjehdin gastina folkkarilla kilpaa muutaman
vuoden, ja voin kokemuksesta kertoa, että
"normaaleissa saaristo-olosuhteissa"
(vaihtelevaa ja puuskittaista tuulta, ei suurta
aallokkoa) perhepurjehtijakin saa folkkarin
kulkemaan helpolla niin hyvin, ettei kovin moni
uudempikaan saman kokoinen vene mene
ohi, päinvastoin! (enenmmän omalta
folkkarikaudelta on muistikuvia ohituksista,
kuin ohitetuksi tulemisia) Lähes pläkäkelit on
tietysti erikseen. Silloin kevyemmät ja
suuremman purjealan modernimmat veneet
SAATTAVAT edetä muutaman solmun
KYMMENESOSAN paremmin. Viime kesänä
osallistuin kymmenen vuotta vanhalla
varttitonnarilla (alunperin kilpavene, ylirikattu)
kisaan, jossa oli folkkareita mukana. Tuuli yltyi
yllättäen noin 15m/sek, jolloin
pikareivauksesta huolimatta en saanut
venettäni kunnolla hallintaan (ei riittävästi
miehistöä pitämässä venettä pystyssä) ja
KAIKKI folkkarit menivät luovilla ohi yläkautta!
Itsetyhjentyvän kaukalon puute ei välttämättä
ole huono asia. Venettä ei ole tarkoitettukaan
avomerelle, jossa aallot saattavat murtua
veneen yli. Koska sitloorassa seisotaan
veneen pohjan tasolla, ei ole kovin suurta
vaara saada puomista iskua päähänsä.
Tällainen ratkaisu tietysti rajoittaa sisätilaa.
Uudemmat lasikuitufolkkareita on valmistettu
myös itsetyhjentyvällä avotilalla, jolloin
penkkien alle mahtuu pistopunkat ja asuintila
lisääntyy. Muutenhan sitä on melko niukasti
nykymittapuun mukaan.
Jos olet hankkimassa käytettyä puuvenettä,
niin kannattaa (puuveneelle tyypillisten
paikkojen lisäksi) tarkistaa masto erityisen
huolella. Niissä on ollut melko paljon
lahovaurioita ja uusi masto luokkasäännön
mukaan teettynä ei ole kovin edullinen. Jos
halajat kisailemaan, on lasikuituinen
puuvenettä nopeampi, mutta erittäin kallis,
johtuen superpaksusta laminaatista, jolla
luokkasäännössä yritettiin tasata puu- ja
kuituveneen painoeroa. Tästä syystä
kuitufolkkari onkin "pomminvarma" ostos, eli
rakennevaurioita ei juuri tarvitse pelätä edes
karilleajossa.
Kaikenkaikkiaan Folkkari on hyvä vene ja
kilpailut "herrasmiesmäisiä". Ja kaiholla
muistelen laineiden liplatusta öisin
simisaumoja vasten...
En tullut heti lukeneeksi kysymystäsi
purjehdusominaisuuksista ja
yksinpurjehduksen helppoudesta, jotan tässä
lisäysmielipide: vene kulkee "kuin juna", eli
peräsimestä voi esim. luovillakin iroittaa
ilman, että vene karkaa käsistä (kuten
nykyinen veneeni!). Se soveltuu siis aivan
hyvin yksinpurjehdukseen, vaikka fokka onkin
sen verran suuri, että vinssiä on melkolailla
pakko käyttää jo yli 8 m/s tuulessa. Vene
purjehtii välttävästi myös ilman fokkaa ja myös
nousee tuuleen, eli sillä voi kovassakin
kelissä luovia pois rannan läheisyydestä (siis
myös ilman fokkaa). Tämä ominaisuus ei ole
itsestäänselvyys vielä kaikilla nykyveneilläkää!
***"normaaleissa saaristo-olosuhteissa"
(vaihtelevaa ja puuskittaista tuulta, ei suurta
aallokkoa) perhepurjehtijakin saa folkkarin
kulkemaan helpolla niin hyvin, ettei kovin moni
uudempikaan saman kokoinen vene mene
ohi, päinvastoin! ***????
Folkkari on erittäin hidas kevyellä tuulella,
melko hidas keskituulella, eikä se nyt mikään
mahdottoman nopea ole kovemmassakaan kelissä. Eli
ei voi sanoa, että se pystyisi panemaan vastaan
nykyaikaisemmille perheveneille.
Täytyy sanoa, että hitaus voi tietyssä mielessä
olla ihan mukava ominaisuus. Ainakin
aloittelijasta usein tuntuu, että ahtailla
väylillä muiden veneiden seassa seilatessa kaikki
tapahtuu muutenkin niin nopeasti, että sitä
toivoisi veneen kulkevan vähän hitaammin...
Enkä nyt tiedä, viitsisinkö lomapurjehduksilla
välttämättä ryhtyä kilpasille perhepurjehtijoiden
kanssa. Kapealla veneellä mahtuu ahtautumaan
täydempäänkin laituriin, jos ei ehdi
vierassatamaan ihan ensimmäisten joukossa.
Niin...puhun vain omasta kokemuksesta.
Oletan kuitenkin kommentistasi päätellen, että
et ole pahemmin purjehtinut folkkarilla ja minä
puolestani en juurikaan "modernilla"
perheveneellä, mutta joka ainoan
samankokoisen lasikuitupaatin olen
lomareissuillani folkkarilla ohittanut kaikissa
keleissä. Saattaa tietysti olla, että kaikki eivät
ota purjehdusta samalla tavalla "tosissaan",
(vaimokin aina huomauttelee samasta
asiasta) ja on toki myönnettävä, että esim.
"spinnunkäyttörajani" näyttäisi olevan
normaalia perhepurjehtijaa alemmalla
tasolla. Vaikka en koskaan olekaan folkkaria
omistanut, kehun sitä estoitta, sillä harvassa
niin vanhassa( täytti muistaakseni tänä
vuonna 70v) veneessä on niin paljon hyviä
ominaisuuksia.
Tässä on nyt turha ruveta keskustelemaan
vene miehistö -yhdistelmän suorituskyvystä. Jos
kerran olet ohittanut kaikki samankokoiset veneet
folkkarilla olet ollut parempi purjehtija ->
todennäköisesti olisit mennyt ohi myös
lasikuituisella paatilla. Itse
purjehdin "nykyaikaisemmalla" (tosin ei
todellakaan uudella) n. folkkarin pituisella
veneellä, enkä vielä ole ikinä huomannut
sellaisen pyrkivän ohi. Ei sunnuntaisuhailussa,
eikä radalla.
Enpä mehisi sanomaan, että olisin parempi
purjehtija, kuin muut, hävisinhän viime kesän
ainoassa kisassa jopa folkkareille, vaikka alla
olikin esim. LYS-luvultaan aivan eri luokan
vene (Polaris). Folkkari kun vaan sattuu
olemaan pahuksen hyvä "allround"-vene
jollainen esim saaristossa on
parhaimmillaan. Se on lisäksi helppo
trimmata ja kolme purjetta riittää (lähes)
kaikkiin keleihin. Se kestää uskomattoman
hyvin karilleajoja vaurioitumatta millään lailla
(kokemusta on). Vietin 80-luvun lopulla
kesälomaa Tukholman saaristossa(
vuosilukua en täsmälleen muista). Siellä oli
tällöin yksi kovimmista kesämyrskyistä, joka
upotti useampia veneitä niin satamissa, kuin
merelläkin. Expressenin etsivulla oli juttu
vanhasta pariskunnasta, jonka veneen myrsky
oli heittänyt luonnonsatamassa ollessan
maihin. Vene oli folkkari ja jutun mukaan se
hinattiin takaisin veteen myrskyn jälkeen
vahingoittumattomana. samaa ei voinut tehdä
niille muille rannalla olleille. Ne piti ensin
korjata, jotta olisivat pitäneet vettä! Mielestäni
folkkari on erinomainen valinta ensiveneeksi.
Sitäpaitsi folkkareiden omat kilpailut ovat
herrasmieskisoja, mitä ei aina oi sanoa
kaikista muista luokista...
Jonkin verran jäi kiinnostamaan, millä
veneellä itse purjehdit?
Folkkarin hitaus on kovin suhteellista. Vene
kulkee melko helposti viitisen solmua ja pienellä
tuulen lisäyksellä runkonopeuttaan, noin kuusi
solmua. Ihanteellinen tuulen voimakkuus on kuuden
ja kymmenen m/s välillä.
Folkkari on erinomainen vene aloittelijalle,
sillä se on helppo hallita, helppo trimmata
kulkemaan kohtuullisen hyvin, eikä siinä ole
liikaa "tekemistä". Purjehduksen oppii nopeasti.
Spinaakkeripurjehduskin on kohtalaisen helppoa
veneen rauhallisuuden ansiosta.
Vaikka avotila ei ole itsetyhjentyvä, ei veneen
sisälle ole helppoa saada vettä. Täytyy olla
huima aallokko, että se murtuu sisään. Venettä ei
käytännössä saa kallistumaan niin paljoa, että se
hörppäisi.
Sisätilat ovat ahtaat ja ankeatkin, mutta juuri
tulleessa Kansanveneliiton jäsenlehdessä on
tarina kolmen viikon kesälomapurjehduksesta
folkkarilla.
Yksi erittäin suuri etu folkkarilla on sen pieni
(1,2 metriä) syväys. On mukava purjehtia saarten
välissä pitkin saaristoa reittien ulkopuolella ja
rantautua saariin, joihin ei muita tule. Pienet
pohjakosketukset eivät merkitse mitään, vaan
pitkä köli antaa ne anteeksi.
Itse olen purjehtinut puisella kansanveneellä nyt
viitisen kesää vaimon kanssa kahdestaan etupäässä
viikonloppuisin, enkä aio vaihtaa sitä muuhun.
Kunhan kunnostellaan pikku hiljaa oman mielen
mukaiseksi ja pidetään kunnossa. Voin lämpimästi
suositella samaa kelle tahansa.
Ihminen, joka haaveilee ja hankkii kansanveneen,
ei voi puhua kiireestä veneilyn yhteydessä.
Kansanveneen omistaminen ja sillä purjehtiminen on elämäntapa.
On paljon komeita veneitä, mutta vain yksi KAUNIS.