Sattuipa löytymään mielenkiintoisia kuvia
puomittomasta läpilatoitetusta isopurjeesta.
Mielenkiintoisen näköinen konsepti ja arvatenkin
säästää vähän painoa. Tällä on erityisesti
monirunkoveneessä merkitystä.
Mitenkähän on reivauksen laita?
Onko joku nähnyt/kokenut?
http://www.f-boat.com/pages/trimarans/F-
9AXukphotos.html
puomittomasta läpilatoitetusta isopurjeesta.
Mielenkiintoisen näköinen konsepti ja arvatenkin
säästää vähän painoa. Tällä on erityisesti
monirunkoveneessä merkitystä.
Mitenkähän on reivauksen laita?
Onko joku nähnyt/kokenut?
http://www.f-boat.com/pages/trimarans/F-
9AXukphotos.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mielenkiintoiset sivut.
Reivaus näytti kyseisessä tapauksessa tapahtuvan
alimman latan ympärille rullaamalla.
Kuvissa ei ollut kuhumista, joten niiden
perusteella en menisi sanomaan, että alinta
lattaa käytettäisiin ikäänkuin puomina.
Omistin 70-luvulla vanhan kuunarin, jossa
fokkamaston isopurjeessa ei ollut puomia,
koska alaliikki oli pitempi, kuin puomien väli.
Reivaus tapahtui siten, että takaliikin
reivikulma ja "normaali" jaluskulma sidottiin
köydenpätkällä yhteen ja maston puolella
samoin. loppu kangas jäi "roikkumaan"
vapaasti. Purjeessa oli lisäksi pari
narulenkkiä, jolla sen olisi voinut sitoa, mutta
käytännössä purjeeseen tuli "hallitsematonta
muotoa", joten alaosan annettiin olla vapaasti.
Samoinhan menetellään useimmiten
sellaisissa fokissa, joissa on reivi.
Monirunkoisissa on monasti nähty vastaavia
rikausratkaisuja, mutta tällöin on käytetty koko
veneen levyistä puolikaaren muotoista
levankia. Farrier on näköjään nyttemmin
onnistunut rakentamaan toimivan(?)
konstruktion lyhyellä levangilla. Ko purjeessa
näytti olevan pikareiviköydet, joka tukisi sitä
ajatusta, että reivaus suoritetaan normaaliin
jaluskulmaan, eikä latan ympärille.
Monirunkoveneen purjehdusfilosofia hieman
poikkeaa yksirunkoisesta siinä, että aina
luovitaan "mahdollisimman ylös", eli suuri
nopeus aiheuttaa sen, että suhteellinen tuuli
on aina vastainen (sivutuulellakin, slööri on
tietysti eri juttu) . Rikauksen virittäminen on
tästä syystä ehkä hieman helpompaa, kuin
yksirunkoisessa ja mahdollistaa esim pyörivät
profiilimastot, joilla saadaan siipimuoto
purjeessa optimoitua yms. Voi olla, että
yksirunkoisessa tällainen ratkaisu ei toimisi
yhtä hyvin, vaan mikäpä estää kokeilemasta...
kuvissa ei tosiaan ollut kehumista, mutta en
heittänytkään arviotani niiden vaan tekstin
perusteella. Se ei jättänyt asiaa arvailujen
varaan.
Tutustuin toiseen kertaan Farrierin sivuihin,
enkä kyllä millään löytänyt mainintaa
puomittoman isopurjeen reivauksesta.
Täsmentäisitkö kohdan?
Toiseksi viimeisen kuvan alla oleva teksti:
"Taking it easy. Main is boomless, but can also
roll up around lower batten"
Olenko kääntänyt väärin?
Oikein olet kääntänyt. Uskon, että näin tosiaan
on mahdollista tehdä, vaikka piirroksessa alin
latta ei osukaan skuuttikulmaan.
Todennäköisesti kuitenkin skuutin rasitus
kiutenkin johdetaan purjeen kulmaan, eikä
latalle. Yleensä näissä "virityksissä" on ollut
suorakaiteen muotoinen vahvike (alumiinia
tms.) noin 45 asteen kulmassa mastoon
nähden. Vahvikkeessa on 3-5 reikää, johon
talja kiinnitetään sen mukaan, millainen kireys
halutaan takaliikille. Itse reivaisin tähän
samaan vahvikkeeseen ja jättäisin loput
"roikkumaan", mutta uskon, että vanha konkari
Randy Smyth on osannut rakentaa systeemin
paremminkin. Edelleen kuitenkin epäilen
systeemin toimivuutta köliveneessä.
Mitenköhän tuollaisessa ratkaisussa hoidetaan se,
ettei skuuttikulma nouse ylös? Muodostuuko
ongelmaa ollenkaan? Perinteisissä ratkaisuissa
kikkitalja/dirkki -viritys, mutta kun ei ole
puomia?
Purjetta pitää ajatella ja säätää, kuten
keulapurjeita . Tosin, kuten tuossa
aiemmassa osiossa tuli todettua, poikkeaa
monirunkoisen trimmaus köliveneestä sen
verran, että voi olla vaikeaa soveltaa ratkaisua
käytännössä köliveneelle.
Olipa mukava lukea asiallisia kommentteja.
Ison skuuttikulma pysyy oikeana pitkähkön
levangin avulla, josta skuutti tulee sopivassa
kulmassa isoon nähden (kohti purjeen
painopistettä) melko laajoilla tuulikulmilla.
Köliveneessä levangin tulee olla pitkä, laidasta
laitaan ja kaarella, jotta toimisi kunnolla.
Täysmyötäisessä isoa ei kyllä millään saa täysin
latistettua. Puomiton iso ei siis käy raskaille,
lyhyen vesilinjan köliveneille, jotka pyrkivät
rullaamaan täysmyötäisessä.
Reivaus tapahtuu yksinkertaisesti kiristämällä
seuraava reivikulma kiinni skuttiplokiin ja
kasaamalla alapuolelle jäävä ison osa laskoksille
muutamalla lenkillä. Mastoliikillä luonnollisesti
perinteiseen tapaan vastaava reivikulma alas.
Isopurjetta ei tietystikään avotuulella
latisteta, vaan yritetään saada niin vähän
kiertoa purjeeseen kuin mahdollista, jotta vene
ei käynnistäisi rullaustaan. Tämä ei siis
puomittomalla isolla oiken onnistu.
Muistan nähneeeni joitakin vuosia sitten Tekniikan Maailmassa venemessuesittelyssä kuvan rimarakenteisesta n. 20 -jalkaisesta Suomessa valmistetusta veneestä. Oli saatavilla myös valmiiksi sahatut laipiot itserakentajille n. 10 000 mk:n hintaan!