Saako sijoitettu lapsi pitää sijaisperheessä tai perhekodissa itsellään kännykkänsä tai kannettavan tietokoneen? Jos liittymä on biovanhemman nimissä ja tämä maksaa kulut.
Mietin vaan jos 10v lapseni otetaan huostaan, niin saako hän pitää yhteyttä kavereihinsa ja sukulaisiinsa kännykällä ja tietokoneellaan? Nettiliittymä on kännykällä toimiva?
Millainen käytäntö yleensä on? Miten teidän perheessä asiaan suhtaudutaan?
Mietin vaan jos 10v lapseni otetaan huostaan, niin saako hän pitää yhteyttä kavereihinsa ja sukulaisiinsa kännykällä ja tietokoneellaan? Nettiliittymä on kännykällä toimiva?
Millainen käytäntö yleensä on? Miten teidän perheessä asiaan suhtaudutaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
lapsilla kännykät, niin biologisilla kuin sijoitetuillakin. Ei ole ollut isompia ongelmia.
Lapsilla ei ole omia läppäreitä, vaan käyttävät yhteisiä koneita.
Meillä saa olla tietokoneella vain tunnin päivässä, joten en antaisi konetta lapsen omaan huoneeseen.
Meillä jokaista lasta kohdellaan yksilöllisesti.
Jos ongelmana on ollut pitkään jatkunut peli- ja tietokoneriippuvuus ja jota ei ole kotona voitu rajoittaa, niin meillä toimitaan siten, että tietokone yms pelit ovat aluksi takavarikossa ja niitä voi käyttää jonkin ajan kuluttua, esim 2 vkoa. Ensin kokeillaan pienellä käytöllä, esim. s-postien luku ja F-bookissa tervehtiminen ja taas sitten takavarikkoon. Luonnollisesti talon omia tietokoneita voi käyttää koulutehtäviin ja valvottuun yhteydenpitoon. Eli opiskellaan normaalirytmistä elämistä. Jokaisella lapsella ajat ovat kovasti erilaiset, mutta jokaisella on omat kännykät yhteydenpitoa varten yleensä aina päiväajan matkassa.
Samoin toimitaan kännykän kanssa, yleensä. Yön molemmat tekniset laitteet ovat lukkojen takana, jotta normaalit yöunet olisivat mahdolliset.
No ei kai KUKAAN lapsesta huolehtiva voi estää lapsen yhteyden pitämistä vanhempiin, sukulaisiin ja ystäviin. Aika karulta kuulostaa, että esim. tunti koneella, jos sillä koneella käyttää ajan järkevästi (kuuntelee musiikkia, juttelee/kirjoittelee tärkeille ihmisille) erijuttu jos hölmöilee koneella, sillon ymmärrän rajoitukset.
JOS meille tulis lapsi niin samat säännöt kun muillakin, koneella saa olla vapaasti, niin kauan kun on elämässä muutakin ja huolehtii koulut ja läksyt. Vanhemmat maksaa kulut, tässä tapauksessa sijaisvanhemmat (eikös kulukorvaus kata tämän menon, ellei känny laskut ole jotenkin megaisoja).
Ihan perusasioita on se, että lapsi saa pitää yhteyttä hänelle tärkeisiin ihmisiin!!!!
päivässä tietsikka-aikaa. Niin sijoitetuilla kuin omillakin lapsilla.
Ehkä se kuulostaa karulta, mutta järkevältä.
Tosin se vaatii myös vanhemmilta hyvää valvontaa ja kaikki eivät viitsi siihen alkaa.
Olen kuullut että paikkakohtaisia eroja on. Tuon ikäisen lapsen kohdalla epäilen etteivät anna puhelinta vapaasti käyttöön tai ainakin puheluita valvotaan. Todennäköisesti hoitaja vastaa puhelimeen ensin ja antaa sitten lapsen puhua jos soittaja on lapselle tuttu ja kykenee asialliseen keskusteluun. Riippuu siitäkin onko perhekoti, sijaisperhe vai laitos. Laitoksessa yleensä tiukemmat säännöt mutta kyllä sijaisperhekkin pystyy vaikuttamaan siihen kuka saa pitää yhteyttä ja kuka ei. Joissakin paikoissa on tarkat soittoajat ja sekin on mahdollista että puheluita voidaan alkaa rajoittamaan myöhemmin tai lapsen puhelinta pidetään kiinni. Yö ajan toki ymmärrän ettei silloin soitella, mutta on vaikea ymmärtää tilannetta jossa soittajalla olisi lupa soittaa ja pitää yhteyttä lapseen esim.viiden jälkeen illalla, mutta sijaisvanhemmat päättävät pitää lapsen puhelimen kiinni tai sinulle sanotaan että soitat sijaisperheeseen tai laitokseen "liian usein" vaikkei todellisuudessa näin olisikaan. Yhteydenpito asioista sovitaan sosiaalityöntekijöiden ja lapsen sijoituspaikan kanssa. Asioissa kannattaa olla lujana ja painottaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä, jos tulee tilanne jossa sanovat, että ensisijaisesti vain vanhemmat voivat pitää yhteyttä lapseen.
Meillä on ollut omienkin lasten kanssa tapana, että oman kännykän saa vasta yläkoulun alkaessa - alakoulu on aivan vieressä, kotona on puhelin ja itse olen lähestulkoon aina kotona, joten kännykkä on ollut tarpeeton.
Koska meille sijoitetut lapset ovat olleet tullessaan vauvoja tai pieniä leikki-ikäisiä, niin emme ole tähän asiaan törmänneet - samat säännöt ovat kelvanneet niin sijoitetuille kuin heidän vanhemmilleenkin.
Mitään yhteydenpitorajoituksia ei ole tarvittu, ne sukulaiset, kummit ja biovanhemmat, jotka ovat halunneet po. lapseen yhteyttä pitää ovat voineet soittaa, kirjoittaa tai tulla käymään ihan vapaasti - joskus on tullut humalaisen bivanhemman soitto, mutta silloinkin lapsi puhui hänen kanssaan. Lapset ovat myös itse soitelleen mummille tai biovanhemmalle halutessaan.
Tietokoneita ovat isommat biolapset hankkineet rippilahja-,kesätyö- tai ylioppilaslahjarahoillaan ja yhden kanssa on ollut ongelmia liiallisesta koneella olemisesta - sijoitetuista vanhin on nyt tulossa ikään, jolloin voisi hankkia tietokoneen, mutta haluaa mieluummin mopon. Yhteisessä käytössä olevaa konetta lapset saavat käyttää rajoitetusti, lähinnä koulutehtäviin - kavereita ja sukulaisia yms.tavataan livenä.
En suosittele huostaanottoa jos ei pakko. On arpapeliä saako lapsi pitää enää sen jälkeen yhteyksiä läheisiinsä. Tunnen erään nuoren joka vietti osan lapsuus sekä nuoruus ajastaan lastenkodissa. Ei päässyt lomille, puhelut kuunneltiin, aina hoitaja istui metrin päässä silloin kun puhui puhelimessa. Joskus pääsi käymään kaupungilla mutta hyvin tarkat oli kellonajat. Vaikka hänellä oli ihmisiä ympärillä jotka olisivat halunneet pitää yhteyttä, ei sitä mahdollisuutta kaikille suotu. Kyse ei ollut kuitenkaan päihdeongelmaisista ihmisistä. Kun nuori täytti 18 ja pääsi paikasta, hän palasi heti sukulaistensa ja läheistensä luo. Menetettyjä vuosia se ei tosin tuonut takaisin.
Lomat ja kotivierailut sovitaan pari, kolme kertaa vuodessa pidettävissä asiakassuunnitelmakokouksissa, joissa sos.tt. on se, joka voi sanoa viimeisen sanan. Meillä lapset ovat joka toinen viikonloppu kotilomilla, puhelimet ovat päiväaikaan (07 -21) heillä omissa taskuissaan, voivat soitella huoneessaan yksityisesti mielin määrin, mikäli vanhemmat maksavat laskun, Kaupungille pääsee 2 t/pvä alle 15 v ja 3 t/pvä jos on yli 15v. Yksi ilta viikossa on rauhoitettu vain lastekodissa oloon, jolloin voidaan yhdessä pelata lautapelejä, katsella elokuvia, leipoa herkkuja tms mitä nuoreti itse ehdottavat. Joillakin lapsilla on ollut päihdeongelmakin, mutta meillä ollessa ongelmia ei ole esiintynyt.
Tietysti rajoituksia ko. vapauksiin tulee, jos rikkoo sääntöjä, ts. luottamus nuoreen menee, mutta hyvin harvoin sellaista tapahtuu. Jotkut nuoret tulevat vielä poispäästyäänkin usein vierailulle "kotiinsa" ja muistelevat menneitä.
Kaiken kaikkiaan meillä on hyvä henki, myös työntekijöiden kesken ja erityisesti nuorten kesken. Hyvää porukkaa ja iloisella mielellä tulevat kotilomiltakin takaisin. Karkaamisia ei ole ollut, jokunen myöhästyminen iltavapaalta. mutta kaikki tällaiset töppäykset selvitetään hyvässä hengessä, nuoren milipidettä kuunnellen, mutta selkeät rajat asettaen.
Ei lasteenkoti niin kamala paikka ole mitä annetaan ymmärtää. Jotkut vain elävät 50-luvun asennemaailmaa ja kuvittelevat toistenkin niin elävän.
koulu ja kotimatkoja varten