Katkerat erakot

Tavattoman huvittuneena luen tältä palstalta jokaisen sellaisen kommentin, jossa "täydellisen yksinäiset ihmiset", jotka ovat nimenneet itsensä tämän palstan eliitiksi, käskevät hieman vähemmän yksinäisiä painumaan helvettiin. Saan teidän raivonpuuskistanne ja katkeruudestanne päivän parhaat naurut sekä kosolti uutta energiaa.

Olen minä itsekin lähes täysin eristäytynyt ja yksinäinen, mutta miksi ihmeessä teidän täytyy hermostua siitä, että joku muu tulee esittämään asioihin hieman erilaisen näkökannan? Pitääkö tämän palstan olla pelkästään loppumattoman epätoivon tyyssija, jossa toivottomat, omasta mielestään menetetyt tapaukset rypevät tuskassaan ja ahdistuksessaan? Ilmeisesti.

Jatkakaa pois samaa rataa, sillä vaikka ihmettelenkin asennettanne, on se myös mainiota viihdettä, kuten jo edellä mainitsin. Pätekää yksinäisyydellänne ja kilpailkaa sillä, kenellä on kurjinta. Olen samassa tilanteessa kuin te, ahdistusta lukuunottamatta. Yksinäisyydestä voi nimittäin myös nauttia. Siksi minulla on varaa nauraa teidän katkeruudellenne.

Jarski80
18788
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

No missä näitä kommentteja on "jossa "täydellisen yksinäiset ihmiset", jotka ovat nimenneet itsensä tämän palstan eliitiksi, käskevät hieman vähemmän yksinäisiä painumaan helvettiin."?

Linkitä nyt muutamiin, että minäkin voin lukea.

Äänestä
  • Kyllä niitä täällä sen verran on, että lähes sokeakin ne löytää.

    Äänestä

Olet säkin sitten varsin surkea tapaus.

Äänestä
  • Minuakin ärsyttää tällaiset negatiiviset kommentit. Olen aloittajan kanssa siis samaa mieltä.


    "Olen minä itsekin lähes täysin eristäytynyt ja yksinäinen, mutta miksi ihmeessä teidän täytyy hermostua siitä, että joku muu tulee esittämään asioihin hieman erilaisen näkökannan? "


    Juuri näin. En minäkään ole häätämässä täältä sellaisia pois, jotka esimerkiksi seurustelevat, mutta kokevat silti itsensä yksinäisiksi. Aina kun se parisuhde ei välttämättä yksinäisyyttä poista, varsinkin jos aikaa rentoon yhdessäoloon ei ole riittävästi esimerkiksi töiden tai muiden menojen takia. Muutenkaan pelkkä parisuhde ei aina riitä. Vaikka kumppani on myös hyvä ystävä, niin usea ihminen tarvitsee kuitenkin myös muita ystäviä ympärille. Niin ja tuon tekstin perusteella joku varmaan kuvittelee minun olevan tuollainen. Ei, minä en seurustele, eikä minulla ole kavereita. Silti olen tarpeeksi ymmärtäväinen ja empaattinen, että pystyn kyllä käsittämään toisten yksinäisyyden, vaikka se toinen olisikin seurusteleva ihminen.

    Äänestä

minua ainakin ärsyttää, eikä yhtään huvita sellaiset kommentit...

Äänestä

Mun mielestä se on enemmänkin surullista luettavaa. Kun en voi ymmärtää mikä tekee ihmisestä niin katkeran ja vihaisen. Mun mielestä siinä on hauskuus kaukana. Ja nämä ketä tätä täällä harrastaa, en ihmettele että ovat yksin. Oon aina ollut sitä mieltä että kyllä täällä on tilaa ihan jokaiselle ketä tuntee edes joskus olevansa yksinäinen. Kunnon keskusteluja täällä on aika hankala saada, kun tahtoo aina mennä tuollaiseksi "mä oon varmasti yksinäisempi kuin sinä" keskusteluksi. Mitä sitten? Ei sillä ole mitään merkitystä kuka täällä on yksinäisin. Oon muutaman kerran miettinyt että onko nää miehet jotka on täynnä vihaa tollasia ihan livenäkin? Onko ei siinä tarvi ihmetellä miksi on yksin.. tuollaiselle ihmiselle kun sanoo vaikka "ompas nätti päivä" vastaukseksi tulee "no huomenna ainakin sataa".kuka haluaa olla vihaisen, katkeran tai mielettömän negatiivisen ihmisen kaveri tai seurustelukumppani?? En minä ainakaan.. tuskin kukaan muukaan. Palsta olisi kaikille paljon hyödyllisempi kun ihmiset osaisivat karsia tuon turhan negatiivisuuden pois. Jos on huono olla niin typerää se on aina tulla tänne se muihin purkamaan. Kyllä välillä niin voi tehdä, mutta kun se tuntuu olevan jatkuvaa. Kymmenestä tänne tulevasta viestistä ehkä puolet on sellaisia joissa on jotain asiaakin, eikä niin, että alkaa vaan ketuttaa sitä lukiessa.
Tsemppiä kaikille.. josko tehtäis tästä vaikka vähän kivempi palsta? :)

Äänestä
  • Turha niistä viesteistä on surua kokea, ei se ole keneltäkään pois, jos ne kokee viihteenä.

    Mitä tulee siihen, ovatko vihaajat täynnä vihaa livenäkin, niin tuskinpa he uskaltavat. Netissä on helppo purkaa vihansa, ja livenä sitten kuitenkin olla hiljainen hissukka. Toisaalta suuri osa vihaajista ei poistu kodistaan kuin pari kertaa kuukaudessa kauppaan, joten eipä sitä live-kanssakäymistä muiden kanssa pahemmin kerry.

    Äänestä

  • x______x kirjoitti:

    Turha niistä viesteistä on surua kokea, ei se ole keneltäkään pois, jos ne kokee viihteenä.

    Mitä tulee siihen, ovatko vihaajat täynnä vihaa livenäkin, niin tuskinpa he uskaltavat. Netissä on helppo purkaa vihansa, ja livenä sitten kuitenkin olla hiljainen hissukka. Toisaalta suuri osa vihaajista ei poistu kodistaan kuin pari kertaa kuukaudessa kauppaan, joten eipä sitä live-kanssakäymistä muiden kanssa pahemmin kerry.

    Kyllä siinä hauskaakin saa nähdä, en sitä tarkoittanut. Surullista siinä on lähinnä se, että kun on tätä palstaa lukrnut niin tietää että n. 90% yksinäisistä miehistä on juuri vihaisia ja katkeria. Mahtaako sitä itekkin sitten muuttua samanlaiseksi yksinäisyyden jatkuessa?? En kyllä usko. Mutta kuitenkin.

    Äänestä

  • ukkeli27 kirjoitti:

    Kyllä siinä hauskaakin saa nähdä, en sitä tarkoittanut. Surullista siinä on lähinnä se, että kun on tätä palstaa lukrnut niin tietää että n. 90% yksinäisistä miehistä on juuri vihaisia ja katkeria. Mahtaako sitä itekkin sitten muuttua samanlaiseksi yksinäisyyden jatkuessa?? En kyllä usko. Mutta kuitenkin.

    Tuon "vähemmän yksinäisyyden" lisäksi täällä kyllä hyökätään kaikkia muitakin mielipiteitä vastaan. Usein on käynyt niin,että asialliseen mielipiteeseen saa vastauksena 5000 merkkiä psykoottista,agressiivista ja lyttäävä tekstiä. Suoraan aloittajan henkilöön suuntautuvaa haukkumista. Nimittelyä. Ivaa ja pilkkaa.

    Silloin tällöin innostun Suomi24:ssä lueskelemaan ja joitain olen kommentoinutkin, mutta hyvin pian tajuan mitä olen taas tekemässä: hankkimassa täältä pahaa mieltä itselleni. Siten poistun palstalta muutamaksi vuodeksi. Takaisin kun palaa katselemaan, niin sama lyttääminen täällä vaan jatkuu. Ilmeisesti samat ihmiset jaksavat tätä kerhoa täällä pyörittää. Itse en jaksaisi tuhlata elämääni täällä raivopäitten keskellä.

    Äänestä

  • "Mun mielestä se on enemmänkin surullista luettavaa. Kun en voi ymmärtää mikä tekee ihmisestä niin katkeran ja vihaisen."

    Itse voin kyllä ymmärtää että vuosien yksin oleminen ja tunne siitä ettei tule koskaan saamaan ketään voi hyvinkin vaikuttaa sillä tapaa että muuttuu erittäin katkeraksi. Tarpeeksi kauan kuin pyörii omien ajatusten kanssa, niin kyllä sitä muuttuu vähitellen katkeraksi.

    "Oon muutaman kerran miettinyt että onko nää miehet jotka on täynnä vihaa tollasia ihan livenäkin? Onko ei siinä tarvi ihmetellä miksi on yksin.. tuollaiselle ihmiselle kun sanoo vaikka "ompas nätti päivä" vastaukseksi tulee "no huomenna ainakin sataa".kuka haluaa olla vihaisen, katkeran tai mielettömän negatiivisen ihmisen kaveri tai seurustelukumppani??"

    Nettiminä voi olla hyvinkin erilainen sen julkisuusminän kanssa.

    Se on kyllä täysin totta että liiallinen negatiivisuus häivyttää jo ne vähäisetkin tuttavuudet pois. Sen takia auttoipa sitten mielenterveyslääkkeet tai jotkut muut jutut niin kannattaisi kokeilla semmoisia. Parastahan olisi yrittää tietysti sosialisoitua muilla keinoin tai sitten aloittaa harrastus johon voi purkaa turhan aggresiivisuutensa.

    Tosin pelkällä positiivisuudellakaan harvoin saa ystäviä, vaikka se onkin parempi vaihtoehto kuin liiallinen negatiivisuus.

    Äänestä

  • ukkeli27 kirjoitti:

    Kyllä siinä hauskaakin saa nähdä, en sitä tarkoittanut. Surullista siinä on lähinnä se, että kun on tätä palstaa lukrnut niin tietää että n. 90% yksinäisistä miehistä on juuri vihaisia ja katkeria. Mahtaako sitä itekkin sitten muuttua samanlaiseksi yksinäisyyden jatkuessa?? En kyllä usko. Mutta kuitenkin.

    "Kyllä siinä hauskaakin saa nähdä, en sitä tarkoittanut. Surullista siinä on lähinnä se, että kun on tätä palstaa lukrnut niin tietää että n. 90% yksinäisistä miehistä on juuri vihaisia ja katkeria. Mahtaako sitä itekkin sitten muuttua samanlaiseksi yksinäisyyden jatkuessa?? En kyllä usko. Mutta kuitenkin. "'

    En ole "vihainen ja katkera" mutta hyvin ymmärrän kyllä senkin miten moni voi olla noin.

    Kyllä sitä jossakin vaiheessa yleensä muuttuu, mutta joillakin ihmisillä se kestää pidemmän aikaa. En ole itse koskaan ollut tuon luonteinen ja olen aina omannut hyvin posiitivisen asenteen ja se ei ole kadonnut vuosien saatossa ja nykyisin sen katoamiseen ei ole syytäkään.

    En silti flirttaile turhia ja "ymmärrä kaikkia", kuten jotkut tuntuvat tekevän. Mieluummin sanon oman mielipiteeni kuin hymistelen turhia :S :D :> :)

    Äänestä

  • 34535345 kirjoitti:

    "Kyllä siinä hauskaakin saa nähdä, en sitä tarkoittanut. Surullista siinä on lähinnä se, että kun on tätä palstaa lukrnut niin tietää että n. 90% yksinäisistä miehistä on juuri vihaisia ja katkeria. Mahtaako sitä itekkin sitten muuttua samanlaiseksi yksinäisyyden jatkuessa?? En kyllä usko. Mutta kuitenkin. "'

    En ole "vihainen ja katkera" mutta hyvin ymmärrän kyllä senkin miten moni voi olla noin.

    Kyllä sitä jossakin vaiheessa yleensä muuttuu, mutta joillakin ihmisillä se kestää pidemmän aikaa. En ole itse koskaan ollut tuon luonteinen ja olen aina omannut hyvin posiitivisen asenteen ja se ei ole kadonnut vuosien saatossa ja nykyisin sen katoamiseen ei ole syytäkään.

    En silti flirttaile turhia ja "ymmärrä kaikkia", kuten jotkut tuntuvat tekevän. Mieluummin sanon oman mielipiteeni kuin hymistelen turhia :S :D :> :)

    Mä en ymmärrä. Kaikella kunnioituksella kaikkia yksinäisiä kohtaan. Mutta jos ihminen on yksin, monessa tapauksissa syyllinen löytyy ihan sieltä peilistä. Paljon on varmasti niitäkin jotka eivät yksinäisyyteensä voi vaikuttaa, mutta tämä kirjoitus nyt ei heitä koske. Muita koskee, eli jos olet yksin, on siihen aivan varmasti itsessä joku syy. Siitä olen aivan varma. Asioille voi yrittää tehdä jotain. On vaan kyllä paljon helpompaa olla vihainen ja katkera muille kun mennä siihen peilin eteen ja alkaa etsiä vikaa itsestä. Voihan nää ihmiset mun puolesta vihata koko maailmaa vaikka jos niin tahtovat. Ei se multa ole pois. En vaan ymmärrä miksi, tai lähinnä mitä hyötyä siitä on?

    Äänestä

  • 43534543 kirjoitti:

    "Mun mielestä se on enemmänkin surullista luettavaa. Kun en voi ymmärtää mikä tekee ihmisestä niin katkeran ja vihaisen."

    Itse voin kyllä ymmärtää että vuosien yksin oleminen ja tunne siitä ettei tule koskaan saamaan ketään voi hyvinkin vaikuttaa sillä tapaa että muuttuu erittäin katkeraksi. Tarpeeksi kauan kuin pyörii omien ajatusten kanssa, niin kyllä sitä muuttuu vähitellen katkeraksi.

    "Oon muutaman kerran miettinyt että onko nää miehet jotka on täynnä vihaa tollasia ihan livenäkin? Onko ei siinä tarvi ihmetellä miksi on yksin.. tuollaiselle ihmiselle kun sanoo vaikka "ompas nätti päivä" vastaukseksi tulee "no huomenna ainakin sataa".kuka haluaa olla vihaisen, katkeran tai mielettömän negatiivisen ihmisen kaveri tai seurustelukumppani??"

    Nettiminä voi olla hyvinkin erilainen sen julkisuusminän kanssa.

    Se on kyllä täysin totta että liiallinen negatiivisuus häivyttää jo ne vähäisetkin tuttavuudet pois. Sen takia auttoipa sitten mielenterveyslääkkeet tai jotkut muut jutut niin kannattaisi kokeilla semmoisia. Parastahan olisi yrittää tietysti sosialisoitua muilla keinoin tai sitten aloittaa harrastus johon voi purkaa turhan aggresiivisuutensa.

    Tosin pelkällä positiivisuudellakaan harvoin saa ystäviä, vaikka se onkin parempi vaihtoehto kuin liiallinen negatiivisuus.

    Tulee kai siinä katkeraksi jos ei ikinä kelpaa kenellekään. Ei kaveriksi, ei ystäväksi, ei seurustelukumppaniksi. Ennen pitkää sitä alkaa itsekin uskoa ettei kelpaa, kun käytännön todellisuus itsessään sitä jatkuvasti osoittaa, ja sen jälkeen tulee katkeraksi. Kaikki ne elämän hyvät asiat, jotka muille on ihan tavallisia ja itsestään selviä, ei itselle ole koskaan mahdollista.

    Äänestä

  • 43534543 kirjoitti:

    "Mun mielestä se on enemmänkin surullista luettavaa. Kun en voi ymmärtää mikä tekee ihmisestä niin katkeran ja vihaisen."

    Itse voin kyllä ymmärtää että vuosien yksin oleminen ja tunne siitä ettei tule koskaan saamaan ketään voi hyvinkin vaikuttaa sillä tapaa että muuttuu erittäin katkeraksi. Tarpeeksi kauan kuin pyörii omien ajatusten kanssa, niin kyllä sitä muuttuu vähitellen katkeraksi.

    "Oon muutaman kerran miettinyt että onko nää miehet jotka on täynnä vihaa tollasia ihan livenäkin? Onko ei siinä tarvi ihmetellä miksi on yksin.. tuollaiselle ihmiselle kun sanoo vaikka "ompas nätti päivä" vastaukseksi tulee "no huomenna ainakin sataa".kuka haluaa olla vihaisen, katkeran tai mielettömän negatiivisen ihmisen kaveri tai seurustelukumppani??"

    Nettiminä voi olla hyvinkin erilainen sen julkisuusminän kanssa.

    Se on kyllä täysin totta että liiallinen negatiivisuus häivyttää jo ne vähäisetkin tuttavuudet pois. Sen takia auttoipa sitten mielenterveyslääkkeet tai jotkut muut jutut niin kannattaisi kokeilla semmoisia. Parastahan olisi yrittää tietysti sosialisoitua muilla keinoin tai sitten aloittaa harrastus johon voi purkaa turhan aggresiivisuutensa.

    Tosin pelkällä positiivisuudellakaan harvoin saa ystäviä, vaikka se onkin parempi vaihtoehto kuin liiallinen negatiivisuus.

    Vejetäämpä yhteislaulu!

    Kaikki mukaan!

    http://www.youtube.com/watch?v=xW40azTCvX8&feature=related

    Äänestä

Eipä tuota viha ja katkeruus ketään auta.

Siltikin on aika vaikeaa ymmärtää henkilöitä, jotka ns. hyvässäkin tilanteessa valittavat siitä kuinka vaikealta ja pahalta tuntuu. Usein valitetaan kuinka esim. parisuhde on niin rankkaa ja hirveää ja kukaan tuskin ymmärtää heitä ja samalla toteavat etteivät kuitenkaan luopuisi siitä mistään hinnasta. Itse näen tuossa aika ison ristiriidan.

Mielestäni monilla on myös se suuri ongelma, etteivät he osaa nähdä kuinka hyvä heidän oma tilanteensa on. He eivät arvosta tilannettaan tarpeeksi, vaan haluaisivat vaan "aina vain enemmän". Tuo on yleensä paha tapa ihmisillä.

Äänestä
  • syntyy oletettavasti siitä, että on raskasta olla sosiaalisen elämän suhteen täysin riippuvainen yhdestä henkilöstä. Se rasittaa parisuhdetta paljon.

    Vaikka sitä henkilöä arvostaisi ja välittäisi. Mutta parisuhteessa tarvitaan myös omaa aikaa ja harrastuksia, omia ystäviä. Jos niitä ei ole, parisuhde kuormittuu. Ei ole ihan normaalia olla päivällä 8h plus tunnin työmatkat töissä ja muuten kaksin kotosalla, sama vielä viikonloppuisin ja lomilla. Kyllä se toinen alkaa kyllästyttää ja sitä alkaa miettiä että entäpä jos tekisi jotain muutakin?

    Äänestä

  • Ei noin kirjoitti:

    syntyy oletettavasti siitä, että on raskasta olla sosiaalisen elämän suhteen täysin riippuvainen yhdestä henkilöstä. Se rasittaa parisuhdetta paljon.

    Vaikka sitä henkilöä arvostaisi ja välittäisi. Mutta parisuhteessa tarvitaan myös omaa aikaa ja harrastuksia, omia ystäviä. Jos niitä ei ole, parisuhde kuormittuu. Ei ole ihan normaalia olla päivällä 8h plus tunnin työmatkat töissä ja muuten kaksin kotosalla, sama vielä viikonloppuisin ja lomilla. Kyllä se toinen alkaa kyllästyttää ja sitä alkaa miettiä että entäpä jos tekisi jotain muutakin?

    Yksinäisyys, yksinolo on vähemmän tuskallista kuin uskallus heittää itsensä ihmisten ilmoille muutosta harvemmin tulee.. Monasti ihminen kasvaa ja kehittyy tuskan kautta.

    Äänestä

Mä taas nauran sulle "jarksi80".

Onks 80 sun ÄO ehkä? :D

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jarski80 kirjoitti:

Tavattoman huvittuneena luen tältä palstalta jokaisen sellaisen kommentin, jossa "täydellisen yksinäiset ihmiset", jotka ovat nimenneet itsensä tämän palstan eliitiksi, käskevät hieman vähemmän yksinäisiä painumaan helvettiin. Saan teidän raivonpuuskistanne ja katkeruudestanne päivän parhaat naurut sekä kosolti uutta energiaa.

Olen minä itsekin lähes täysin eristäytynyt ja yksinäinen, mutta miksi ihmeessä teidän täytyy hermostua siitä, että joku muu tulee esittämään asioihin hieman erilaisen näkökannan? Pitääkö tämän palstan olla pelkästään loppumattoman epätoivon tyyssija, jossa toivottomat, omasta mielestään menetetyt tapaukset rypevät tuskassaan ja ahdistuksessaan? Ilmeisesti.

Jatkakaa pois samaa rataa, sillä vaikka ihmettelenkin asennettanne, on se myös mainiota viihdettä, kuten jo edellä mainitsin. Pätekää yksinäisyydellänne ja kilpailkaa sillä, kenellä on kurjinta. Olen samassa tilanteessa kuin te, ahdistusta lukuunottamatta. Yksinäisyydestä voi nimittäin myös nauttia. Siksi minulla on varaa nauraa teidän katkeruudellenne.

Jarski80

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu