En oikein tiedä mille palstalle tämä oikein kuuluisi, joten laitan tämän tälle yleiselle palstalle.
Itseäni on huvittanut se, miten viimeaikoina aivotutkijat ovat esitelleet "uutena löytönä" sitä, että aivot voivat mukautua vielä myöhemmälläkin iällä. Kuulemme aiemmin uskottiin että aivot ovat suunnilleen valmiit 20-vuoden iässä...
Itse olen lukenut mm. Julius Caesarin Gallian Sodan. Kun hän vuonna 52eaa voitti Vercingetorixin armeijan Alesiassa, eihän ihan aivokuoleelta vaikuttanut vaikka olikin jo 48 vuotias. Joten jos aivotutkijat olisivat viitsineet lukea vaikkapa mainitun kirjan, ei olisi koskaan tarvinnut uskoa siihen hölynpölyyn että aivojen kehitys pysähtyy 20-vuotiaana.
Kirjoitan tämän ihan siksi, että kiinnostaa tietää paljonkohan oikein tiede kehittyisi ja edistyisikään, jos vaikka aivotutkijat kiinnostuisivat historiasta. Ylipäätään jos me ihmiset käyttäisimme aivojamme vähän enemmän ja antaisimme tilaa totutusta poikkeavalle lähestymistavalle...
Aivotutkimus hakoteillä?
8
602
Vastaukset
- jessejesseseese
olis kyllä kiinnostavampaa jos historian harrastajat kiinnostuisivat aivotutkimuksesta.
ekana tehtävänä olisi todentaa omien aivojen olemassaolo Olet ehkä ymmärtänyt hieman väärin, eikä se ole ihme, koska ei-asiantuntevat tiedoitusvälineet usein vetävät mutkia suoriksi.
"Kuulemme aiemmin uskottiin että aivot ovat suunnilleen valmiit 20-vuoden iässä..."
Edelleenkin ajatellaan. että aivojen yksilökehitys on saavuttaa jonkinlaisen päätepisteen puperteetti-iän lopussa. Mutta se ei ole koskaan tarkoittanut, sitä, että sen jälkeen aivot olisivat jotenkin "staattisia". Ana on tiedetty, että aikuisiässäkin pystyy omaksumaan radikaaleja uusia taitoja. Mutta aivojen "perusrakenne" ei enään muutu, toisin kuin esim 10v - 20v välisenä aikana. Aikuistenkin aivot ovat edelleen "plastisia".
"Itseäni on huvittanut se, miten viimeaikoina aivotutkijat ovat esitelleet "uutena löytönä" sitä, että aivot voivat mukautua vielä myöhemmälläkin iällä."
Se mikä on ollut uutta, on ollut se, että edelleen aikuisiässä syntyy verkalleen uusia hermosoluja (kantasoluista), korvaamaan tuhoutuneita ja täydentämään rakenteita mm. uutta opittaessa.- Arrakis
tiedostusvälineet saattavat vetää mutkia suoriksi voi toki pitää paikkaansa. Ongelmana meillä maallikoilla on että olemme kokonaan ns. asiantuntijoiden armoilla monissa asioissa. Löysin mm. tämän Yle:n arkistosta löytyvän Akuuttia koskevan pätkän:
"Geeneistä on tullut monimerkityksisiä. Niistä puhutaan geenimanipulaation, periytyvien sairauksien ja ominaisuuksien yhteydessä. Aivotutkijat ovat kuitenkin löytäneet geenien toiminnasta paljon muutakin. Nykyään tiedetään, että niiden toimintaan vaikuttavat suuresti myös ihmisen oma toiminta ja ympäristö. Geenit toimivat oppimiskoneina ja lähdekirjastona yksilön jokaisen solun synnyssä, toiminnassa ja erilaistumisessa.
Ihminen kehittyy yhdestä ainoasta solusta erittäin herkäksi ja monimutkaiseksi yksilöksi. Noin 35 000 geenillämme on kehityksessä merkittävä tehtävä, mutta nyt tiedetään että ne eivät täysin määrääkään kohtaloamme, vaan voimme myös itse vaikutta niiden toimintaan.
- Toisin kuin muut elimet, aivot ovat tavattoman muovautuvat läpi koko elämän. Tottakai aivojen muovautuvuus, hermosolurakenteiden muuttuminen, on suurempaa esimerkiksi pikkulapsilla kuin aikuisella ja sikiöaikana, kertoo aivojen elinikäisestä muovautuvuudesta professori Kai Kaila Helsingin yliopistosta."
Huomaa lause: "Nykyään tiedetään, että niiden toimintaan vaikuttavat suuresti myös ihmisen oma toiminta ja ympäristö".
Luen tämän niin, että joskus aikoinaan ilmeisesti uskottiin, että geenit määräävät kaikesta, koska muutenhan tälläinen lause ei ole relevantti. No pienenä kommenttina tähän: Itse olen aina pitänyt selviönä, että geenit eivät juuri minun elämästäni määräile, nehän kun ovat koko ikäni samanlaisia, joten miten ne edes voisivat määräillä? 10 000 vuotta sitten eläneet ihmiset ovat geneettisesti aivan nykyihmisen kaltaisia. Mutta miten tekniikka ja meidän kulttuurimme onkaan kehittynyt ja muuttunut tuona aikana. Selitystä on ihan turhaa yrittääkään hakea geeneistä. Pelkkä järki jo sanoo, että aistien olemassaolosta on hyötyä ihmiselle (ja myös eläimelle) vain jos aistitietoa kyetään käyttämään hyväksi. Ihminen on aktiivinen toimija joka muokkaa omaa elämäänsä ja ympäristöänsä. - pitää lukea
Arrakis kirjoitti:
tiedostusvälineet saattavat vetää mutkia suoriksi voi toki pitää paikkaansa. Ongelmana meillä maallikoilla on että olemme kokonaan ns. asiantuntijoiden armoilla monissa asioissa. Löysin mm. tämän Yle:n arkistosta löytyvän Akuuttia koskevan pätkän:
"Geeneistä on tullut monimerkityksisiä. Niistä puhutaan geenimanipulaation, periytyvien sairauksien ja ominaisuuksien yhteydessä. Aivotutkijat ovat kuitenkin löytäneet geenien toiminnasta paljon muutakin. Nykyään tiedetään, että niiden toimintaan vaikuttavat suuresti myös ihmisen oma toiminta ja ympäristö. Geenit toimivat oppimiskoneina ja lähdekirjastona yksilön jokaisen solun synnyssä, toiminnassa ja erilaistumisessa.
Ihminen kehittyy yhdestä ainoasta solusta erittäin herkäksi ja monimutkaiseksi yksilöksi. Noin 35 000 geenillämme on kehityksessä merkittävä tehtävä, mutta nyt tiedetään että ne eivät täysin määrääkään kohtaloamme, vaan voimme myös itse vaikutta niiden toimintaan.
- Toisin kuin muut elimet, aivot ovat tavattoman muovautuvat läpi koko elämän. Tottakai aivojen muovautuvuus, hermosolurakenteiden muuttuminen, on suurempaa esimerkiksi pikkulapsilla kuin aikuisella ja sikiöaikana, kertoo aivojen elinikäisestä muovautuvuudesta professori Kai Kaila Helsingin yliopistosta."
Huomaa lause: "Nykyään tiedetään, että niiden toimintaan vaikuttavat suuresti myös ihmisen oma toiminta ja ympäristö".
Luen tämän niin, että joskus aikoinaan ilmeisesti uskottiin, että geenit määräävät kaikesta, koska muutenhan tälläinen lause ei ole relevantti. No pienenä kommenttina tähän: Itse olen aina pitänyt selviönä, että geenit eivät juuri minun elämästäni määräile, nehän kun ovat koko ikäni samanlaisia, joten miten ne edes voisivat määräillä? 10 000 vuotta sitten eläneet ihmiset ovat geneettisesti aivan nykyihmisen kaltaisia. Mutta miten tekniikka ja meidän kulttuurimme onkaan kehittynyt ja muuttunut tuona aikana. Selitystä on ihan turhaa yrittääkään hakea geeneistä. Pelkkä järki jo sanoo, että aistien olemassaolosta on hyötyä ihmiselle (ja myös eläimelle) vain jos aistitietoa kyetään käyttämään hyväksi. Ihminen on aktiivinen toimija joka muokkaa omaa elämäänsä ja ympäristöänsä.hiukka rivien välistä.
Historiasta lukemamme
"William Harvey keksi verenkierron vuonna 1616"
ei merkitse sitä, etteikö veri olisi kiertänyt ennenkin... Arrakis kirjoitti:
tiedostusvälineet saattavat vetää mutkia suoriksi voi toki pitää paikkaansa. Ongelmana meillä maallikoilla on että olemme kokonaan ns. asiantuntijoiden armoilla monissa asioissa. Löysin mm. tämän Yle:n arkistosta löytyvän Akuuttia koskevan pätkän:
"Geeneistä on tullut monimerkityksisiä. Niistä puhutaan geenimanipulaation, periytyvien sairauksien ja ominaisuuksien yhteydessä. Aivotutkijat ovat kuitenkin löytäneet geenien toiminnasta paljon muutakin. Nykyään tiedetään, että niiden toimintaan vaikuttavat suuresti myös ihmisen oma toiminta ja ympäristö. Geenit toimivat oppimiskoneina ja lähdekirjastona yksilön jokaisen solun synnyssä, toiminnassa ja erilaistumisessa.
Ihminen kehittyy yhdestä ainoasta solusta erittäin herkäksi ja monimutkaiseksi yksilöksi. Noin 35 000 geenillämme on kehityksessä merkittävä tehtävä, mutta nyt tiedetään että ne eivät täysin määrääkään kohtaloamme, vaan voimme myös itse vaikutta niiden toimintaan.
- Toisin kuin muut elimet, aivot ovat tavattoman muovautuvat läpi koko elämän. Tottakai aivojen muovautuvuus, hermosolurakenteiden muuttuminen, on suurempaa esimerkiksi pikkulapsilla kuin aikuisella ja sikiöaikana, kertoo aivojen elinikäisestä muovautuvuudesta professori Kai Kaila Helsingin yliopistosta."
Huomaa lause: "Nykyään tiedetään, että niiden toimintaan vaikuttavat suuresti myös ihmisen oma toiminta ja ympäristö".
Luen tämän niin, että joskus aikoinaan ilmeisesti uskottiin, että geenit määräävät kaikesta, koska muutenhan tälläinen lause ei ole relevantti. No pienenä kommenttina tähän: Itse olen aina pitänyt selviönä, että geenit eivät juuri minun elämästäni määräile, nehän kun ovat koko ikäni samanlaisia, joten miten ne edes voisivat määräillä? 10 000 vuotta sitten eläneet ihmiset ovat geneettisesti aivan nykyihmisen kaltaisia. Mutta miten tekniikka ja meidän kulttuurimme onkaan kehittynyt ja muuttunut tuona aikana. Selitystä on ihan turhaa yrittääkään hakea geeneistä. Pelkkä järki jo sanoo, että aistien olemassaolosta on hyötyä ihmiselle (ja myös eläimelle) vain jos aistitietoa kyetään käyttämään hyväksi. Ihminen on aktiivinen toimija joka muokkaa omaa elämäänsä ja ympäristöänsä."Huomaa lause: "Nykyään tiedetään, että niiden toimintaan vaikuttavat suuresti myös ihmisen oma toiminta ja ympäristö". "
Olentan, että tälla lauseella viitataan uudehkoon ymmärrykseen, jonka mukaan yksilön käyttäytyminen (esim ravinnon kautta) kykenee kytkemään geenejä aktiiviseen tai passiiviseen tilaan jopa siten, että tämä tila voi periytyä seuraavalle sukupolvelle. Siis ratkaisevaa ei ole ainoastaan se, mitä geenejä ihmisellä on vaan myös se, ovatko ne aktiivisessa vai passiivisessa tilassa, joka tila taas voi olla vanhempiemme käyttäytymisen ja elinympäristön perintöä. Näin ei ymmärretty vaikkapa 30v sitten.
- hehehheee
tiede lehdessä oli, että ihmisillä on ikään kuin 5 aivojen jaksoa elämän aikana. Vaikuttaa siltä, että suurimmalla osalla se jää vain 4:ään. Siis ihan tosi, niin yksinkertaiset asiat kuin 1 1=2 ei mene ihmisten kaaliin ei sitten millään. Kaikkea muuta paskaa ja tarpeetonta kyllä tallentuu muistiin. Joskus, anteeksi nyt hirveästi mutta tuntuu että minne paviaanilauman keskelle sitä on joutunut, globaalisti.
- Arrakis
en ihan vielä ole niin vanha, että minulla olisi ne 5:net aivot, mutta perässä tullaan.
- Anonyymi
Olin v.1975 TYKS.ssa aivotutkimuksessa.
Minulle ei selvinnyt mitä siinä tutkittiin, mutta kuvailen tilannetta.
Päänahkaan kiinnitettiin n. 10 anturia jollan aineella.
Silmt peitettiin mustalla lapulla.
Kone käynnistettiin.
Näin kuvatuksia, esim, aivan kuin pora kaivaituisi päähän, tai loittonisi.kuvatus muuttui, eri vauhtiseksi
Välillä jokin suureni ja tuli kohti, mukamas päin kasvojani, ja sitten taas loittoni.
Kuvia oli monenmoisia.
Mitäkö tutkittiin.
Urpo Rinne syötti paljon lääkkeitä.
Laihduin tutkimuksissa 3kk aikana 25kg.
En ole kenenkään kuullu olleen moisessa tutkimuksessa.
Nyt 80v.ukkona uteliaisuus heräsi ja katson mennyttä elämää.
Olisi mukava tietää, onko jollekulle muulle tehty kyseistä tutkimusta ja mihin se tutkimus liittyy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka672415- 661397
Kyläkauppias ajoi kännissä töistä kotiin
Ei edes kallis auto estä humalassa ajamista, vaikka luulisi alkolukko olevan sellaisessa jo vakiovarusteena. https://ww761230EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!
Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje61152- 79865
Kiitos upeasta palvelusta kukkamyyjä
Kiitos sinulle upea kaunis kukkamyyjä Kuhmon torilla 🌹 Upea iloinen asenteesi ja kaunis hymysi pelasti päiväni ❤️ Jäi19860- 44713
Ratikka Turkuun
Ei hyvä. Ja syy on siinä , kukaan ei osaa suunnitella oikeaa reittiä. Pitää huomioide, kiskoja sijaintia ei voi muutta84693Miehet trikoissaan
On se kauhian näkköistä, kun miehet tiukossa trikkoissa juoksentelloo ja mulukku paestaa trikkoijjen läpi. Kahtokkee pe26668- 30656