Kova kilpailu on kuluttajien kannalta aina hyvä asia - vai onko. Bavaria kehityksen etunenässä on peruuttamattomasti muuttanut venemarkkinoiden rakennetta ja pakottanut myös muut valmistajat etsimään erilaisia keinoja tehostaakseen tuotantoa. Niin kaun kun kustannussäästöjä saavutetaan esim. ottamalla käyttöön parempaa tekniikkaa, niin tästä on varmasti kuluttajalle hyötyä. Mutta kun ruvetaan optimoimaan materiaaleissa, lyhennetään tuotannon läpimenoaikoja ja vähennetään työvoimaa käsityövaltaisella alalla, niin tämä ei voi olla lopulta näkymättä myös laadussa.
Reilu vuosi sitten ybw.com -foorumilla käytiin keskustelua aiheesta "Are Swedish Yachts as good as they say". Keskustelun voi varmasti laajentaa myös käsittämään muita pohjoismaisia veneveistämöjä. Tämän jälkeen on tullut esiin tietysti tämä "case HR" sekä esim. Swanin kölivaurio. Lukaisin tuon keskustelun läpi ja yllättän paljon tuntui ihmisillä olleen huolia Orustveneiden (HR, Malö ja Najad) kanssa. Swania joku piti yliteknisenä, joten kaikenlaista pikkuvikaa löytyi uudesta veneestä paljon. 5-10 vuotta vanhoissa Maxissa, HR:ssä ja Nauticatissa on ollut osmoosiongelmaa Briteissä. Kun vielä halpisveneiden laatuongelmat ovat yleisiä keskustelunaiheita netissä, niin tulee vaan mieleen, että tehdäänkö missään enää varsinaisesti hyviä veneitä? Jossain elektroniikkateollisuudessa voidaan ehkä hyväksyä, että tietty osa tavarasta on sekundaa ja joudutaan hoitamaan takuukorvauksena. Mutta venevalmistukseen tämä mentaliteetti soveltuu huonosti, kun veneen pitäisi pystyä toimimaan kaikissa olosuhteissa myös silloin kun apua ei ole saatavilla.
Kommentteja aiheeseen: missä se ero (pohjoismaisen) laatuveneen ja (keskieurooppalaisen) massatuotantoveneen välillä nykyään näkyy ja onko hintaero oikeutettu?
Reilu vuosi sitten ybw.com -foorumilla käytiin keskustelua aiheesta "Are Swedish Yachts as good as they say". Keskustelun voi varmasti laajentaa myös käsittämään muita pohjoismaisia veneveistämöjä. Tämän jälkeen on tullut esiin tietysti tämä "case HR" sekä esim. Swanin kölivaurio. Lukaisin tuon keskustelun läpi ja yllättän paljon tuntui ihmisillä olleen huolia Orustveneiden (HR, Malö ja Najad) kanssa. Swania joku piti yliteknisenä, joten kaikenlaista pikkuvikaa löytyi uudesta veneestä paljon. 5-10 vuotta vanhoissa Maxissa, HR:ssä ja Nauticatissa on ollut osmoosiongelmaa Briteissä. Kun vielä halpisveneiden laatuongelmat ovat yleisiä keskustelunaiheita netissä, niin tulee vaan mieleen, että tehdäänkö missään enää varsinaisesti hyviä veneitä? Jossain elektroniikkateollisuudessa voidaan ehkä hyväksyä, että tietty osa tavarasta on sekundaa ja joudutaan hoitamaan takuukorvauksena. Mutta venevalmistukseen tämä mentaliteetti soveltuu huonosti, kun veneen pitäisi pystyä toimimaan kaikissa olosuhteissa myös silloin kun apua ei ole saatavilla.
Kommentteja aiheeseen: missä se ero (pohjoismaisen) laatuveneen ja (keskieurooppalaisen) massatuotantoveneen välillä nykyään näkyy ja onko hintaero oikeutettu?
Vastaukset 87
Vanhimmat
Uusien veneiden laadusta ei voi muuta sanoia kuin että aika näyttää. Siksi käytetty on riskittömämpi ostos.
Käytetty vene on suurempi riski.
Veneen kestävyys voidaan arvioida vasta, kun se on tiensä päässä menossa kaatopaikalle tai uponnut heikkouttaan. Kuinka monta vuotta siihen kuluu käytetyllä tai uudella veneellä, ei ymmärtääkseni ole kellään varmaa tietoa. Se, että vene on kestänyt tähän asti jo 30 vuotta, ei kerro jäljellä olevasta käyttöiästä mitään varmaa. Ruiskulaminoituja ylipainoisia kasariveneitä pidetään hyvin tehtyinä, koska ne painavat paljon. Mikään tae se ei ole käytettyjen materiaalien kestoiästä? Luulisin nykyisten muovilaatujen olevan pitkäikäisempiä. Voi käydä niin, että nykyveneiden todellinen kestoikä valkenee vasta 50 vuoden kuluttua, jos silloinkaan.
Veneen kestävyyteen vaikuttaa oleellisesti myös sen saama hoito tai hoitamattomuus. Onko gelgoat-naarmut ja vuodot hoidettu heti, vai onko kuidun ja mahdollisen täyteaineen annettu ensin vettyä. Vieläkin löytyy vanhoja veneitä, joiden onttoon peräsimeen kertynyttä vettä ei lasketa talveksi pois. Kaksikymmentä vuotta on hyvä kestoikä sellaiselle peräsimelle. Luonnollisesti vesi on poistettava myös uusien veneiden peräsimistä. Miten karille ajot on hoidettu?
Jos on 30 vuotta hyvin kestänyt niin ei siinä ainakaan mitään varsinaista valmistusvirhettä ole, ja sen voi asiallisesti hoidettuna odottaa kestävän pitkään.
Veneet eivät paukahda kerralla, vaan väsyvät vähitellen, jos rakenne ei kestä. Vielä parikymmentä vuotta sitten mallikirjo oli vain murto-osa nykyisestä, joten tyyppiviat tulivat helpommin esille. Huono hoitokin näkyy hyvin jo kauas pitkään jatkuttuaan. Jopa jäätymään jätetty ontto peräsin näkyy halkeamina, ellei aivan vastikään, siis parin viikon sisällä halkeamia ole peitetty maalilla. Sama koskee korjaamatta jätettyjä karilleajoja. Uusi, mutta rakennevirheellinen vene sentään pysyy pari vuotta kuosissaan, ellei aivan törkeästä virheestä ole kyse.
Usko uuteen on monella vahva, mutta lakatessanne puisia varvaslistoja ja kaipaamalla genoaa veneeseen johon ei voi laittaa genoaa laidoille vedettyjen vanttien takia todellisuus valkenee.
Sanoit luulisi.....se on sitä mututietoa!!!!
Uusien veneiden suurimmat ongelmat:
- materiaali kuttaperkkaa, ongelmajätettä ja öljytuote
- kölit lyhyitä ja syviä: onnettomia merellä ja rannassa, vaarallisiakin
- keulat pystyt: rantautuminen esim kalliorantaan mahdotonta ja kolisee koko yön kalliota vasten
- rumia kuin saatanat, aivan kuin uudet möykkyautot
Oma kokemukseni on myönteinen. Veistämö piti minut koko valmistusprosessin ajan tietoisena mitä tehdään ja miten. Jos en päässyt paikalle, laittoivat kuvia joka vaiheesta. Veneeni valmistui 5 vuotta sitten ja ainoa mitä on jouduttu korjaamaan on ollut elektroniikka, raymarinen gps vastaanotin vaihdettiin veloituksetta uuteen.
Ekana kesänä tuli pohjakosketus kun löysin kiven jota ei ollut kartalla. Joni Leeve tutki veneen ja totesi hyvin rakennetuksi.
Eli ainakin finngulfilla laadunvarmistus ja asiakaspalelu toimi v. 2005 hyvin.
Muista veistämöistä en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Minulla on aivan vastaavanlaisia hyviä kokemuksia vuonna 2005 rakennetusta ja uutena ostamastani Bavariasta. Paitsi ettei ole ollut elektroniikkavikojakaan muissa kuin omissa asennustöissäni. Siksi on ollut varsin mielenkiintoista seurata keskustelua laatuveneiden laadun "putoamisesta halpisten tasolle". Minun halpikseni on ollut laadukas nyt jo kuusi kautta.
Bavarian vaikutus on ollut kaksisuuntaista. Hyvää on ollut hintojen painuminen alaspäin vastaavissa tehdasveistämöiden bulkkituotteissa. Huonoa se, että laatuveistämöt ovat joutuneet Suomessa ja Ruotsissa laskemaan kustannuksia. Tämän takia ne teettävät rungot ja suuren osan muustakin työstä ellei kaikkea, Virossa, Puolassa jne. Tai menevät konkurssiin ja joku ostaa muotit Puolaan, jonka jälkeen laatu alkaa heiketä. Bavaria on summa summarum laskenut yleisesti veneiden laatua ja hintaa. Poikkeuksena toki Swanin kaltaiset valmistajat, jotka ovat Maseratin tai Ferrarin tavoin immuuneja Lada-taudille.
Kertoisitko mikä yhteys Bavarialla on n. tuplahintaisten Orustveneiden puhumattakaan hinnaltaa 3-4 kertaisten Swanien mahdollisesti säästöistä johtuviin laatuongelmiin. Siis Bavariako pakottaa nämä "kilpailijat" säästämään, jotta hinta olisi "vain" 2-4 -kertainen eikä 3-6 -kertainen???
Bavariahan ei suinkaan ole ollut ensimmäinen "hinnanpudottaja". Pohjoismaissakin tehtiin paljon purjeveneitä ruiskolaminoimalla ja lasikuitumoduuleja käyttäen jo 80-luvulla. Nykyään täälläpäin taitaa olla jäljellä vain kalliita veneitä tekevät. Ranskalaiset lienevät myös käyttäneet teollisia menetelmiä Bavariaa kauemmin.
"Laatuveneiden" ja "massatuotantoveneiden" hintaero on kasvanut vuosi vuodelta. 2000-luvun alussa hintaero oli vielä pieni, mutta tuon jälkeen "laatuveneiden" hinnat ovat lähes tuplaantuneet ja "massatuotantoveneiden" pysyneet käytännössä samana. Tuskin laatutaso on kokenut yhtä suurta muutosta.
Esimerkiksi 2001 Dufour 36 Classic maksoi 698 000 mk ja FG36 770 000 mk (Bavaria 36 lienee ollut reilut 600 000), mutta nykyään "massatuotato 36-jalkaiset" maksavat 100-120 000 € ja "laatu 36-jalkaiset" yli 200 000 €
2002 Bavaria 40 maksoi 128 000, FG 41 219 000 ja Arcona 400 181 000 €. Bavaria 40 siis maksoi saman verran kuin FG36. Nykyään Bavaria 40 maksaa edelleen 128 000 € (Cruiser, Vision on 153 000), mutta sillä ei saa edes 33-jalkaista "laatuvenettä", sillä nykyään FG331, Arcona 340 ja X-34 maksavat 160-170 000 € ja FG 411 maksaa 272 000 €.
vapaassa markkinataloudessa voi kukaan oikeasti syyttää esim. Bavarian hintakilpailua mahdollisista laatuveneiden ongelmista - jokainen firma vastaa omasta tuotteestaan asiakkaalle. Joten aloitus oli toki provokatiivinen. Mutta aika monella vaikuttaa olevan se käsitys, että veneiden taso on tippunut vuosien myötä, niin kyllä tähän osasyynä on varmasti koventunut kilpailu. Bavariasaatiolla tarkoitin yleisesti massatuotantoveneiden vyöryä markkinoille, en siis pelkästään Bavariaa.
Mutta kyllä se yhteys on vaikka Bavarialla ja Orustveneellä, vaikka eivät samoista asiakkaista suoraan kilpailekkaan. Bavarian hintajohtajuuden myötä esim. useat keskitason veistämöt joutuvat pitämään visusti huolta hintakilpailukyvystään ja keskijoukon yläpäässä vaikka FG tai Linjett kilpailevat jo samoista asiakkaista Orustveneiden kanssa. Oikeastaan toit hyvin esille tämän pohjoismaisten laatuveistämöjen ongelman: hintaero massatuotantoveneisiin on kasvanut vuosi vuodelta eikä tämä voi varmaankaan loputtomiin jatkua. Sailguiden keskustelussa joku ennusti loppua Orustin venerakennusperinteelle, jossa veneitä tehdään käsityönä.
Kuten toin esiin, Bavaria ei suinkaan ole halventunut, vaan "laatuveneet" kallistuneet. Mikä selittää kallistumisen? Erityisesti ottaen huomioon sen, että tuotantoa on siirretty halpamaihin. Jos vielä väite muistakin säästötoimista hintakilpailun pakottamana pitää paikkansa, on entistä ihmeellisempää, että hinnat nousevat tuota tahtia ja silti veistämöt ovat kaikkea muuta kuin kultakaivoksia.
ottaen Bavarian reaalihinta on laskenut vuodesta 2002 aika paljon, kun taas monilla muilla venevalmistajilla reaalihinnat ovat nousseet. En osaa sanoa, että miksi hintaero kasvaa. Työvoimakustannusten nousu on varmasti yksi syy työvoimaintensiivisten veneiden kohdalla. Toinen syy voi olla se, että monilla perinteisillä veistämöillä sisustusmateriaalit pysyvät vuodesta toiseen lähes samana kun taas uusilla veistömöillä mallit ja trendit vaihtuvat usein, ja samalla voidaan tehostaa tuotantoa (ts. vaihtaa halvempiin sisustusmateriaaleihin).
"...vaan "laatuveneet" kallistuneet. Mikä selittää kallistumisen? Erityisesti ottaen huomioon sen, että tuotantoa on siirretty halpamaihin."
no tämän selittää kysynnän ja tarjonnan laki. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän niin sehän on aivan järkevää että hintaa nostetaan jotta löydetään oikea taso, eli se maksimihinta jolla kauppa vielä käy.
Ihan perus kuluttajapsykologiaa. Eihän merkkishamppoon valmistus maksa sen enempää kuin halpahallisaippuan, usein tulevat vielä samalta valmistuslinjalta... ainoa todellinen ero on markkinointi ja mielikuvat kuluttajien mielessä, tätä mielikuvaa rakennetaan suurelta osin hinnoittelulla...
Et kai tosissasi naama vakavana väitä, että Balticin ja Bavarian erottaa toisistaan vain markkinointi, kuten shampooissa?
Kyllä noita eroja löytyy pikkasen enempi aivan kuten Škodan ja Maseratin välilläkin. Rajansa naiviudella...
Tässä on hintaindeksejä:
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
Kuluttajahintaindeksi on noussut vuodesta 2002 n. 10% ja vaikkapa rakennuskustannusindeksi n. 20%. Bavarioiden hinnoista on vaikea sanoa ovat hiukan nousseet vai pysyneet samana, kun mallit kuitenkin muuttuvat. Sen sijaan on päivänselvää, että "laatuveneiden" hinnat ovat nousseet nopeammin kuin mikään indeksi.
me olla siis samaa mieltä tästä? Bavan reaalihinnat ovat laskeneet ja pohjoismaisten veneiden reaalihinnat nousseet noin keskimäärin. Esim. Bava 32:n hinta vakiovarustein vuonna 2002 oli 73 000e ja vuonna 2010 67 500e, joten tässä vertailussa nimellishinta on jopa laskenut! Finngulf 33 lähtöhinta vuonna 2002 oli 99 500 ja 331 vuonna 2010 139 700. Lisäystä nimellishinnassa siis 40 % ja reaalihintakin noussut lähes 30 %.
Tuo 139 700 taisi olla joskus talvella, muistaakseeni uivassa oli jo paljon kovempi hinta (160??).
Bavan hintakehitys on aika mallikohtaista, kaikki ei suinkaan ole laskeneet, mutta useimmat varmaankin reaalihnnaltaan.
Finngulfin liikevaihto näyttää olleen vuonna 2009 2506000€. Liikevaihto on siis aivan mitätöntä verrattuna isoihin venetehtaisiin. Tuollainen liikevaihto rajoittaa huomattavasti taloudellisia mahdollisuuksia investoida tuotannon rationalisointiin, tai mihinkään muuhunkaan. Lisäksi hallinnon kulut myytyä venettä kohden ovat hyvin korkeat. Aika vaikea tällaisista asetelmista on kilpailla markkinoilla.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yrityshaku/osuma.jsp?id=09094736
FG:
http://www.finder.fi/Veneitä ja veistämöitä/Finngulf Yachts Oy/HELSINKI/taloustiedot/133622
Nautor:
http://www.finder.fi/Veneitä ja veistämöitä/Nautor Oy Ab /PIETARSAARI/taloustiedot/476375
Nauticat:
http://www.finder.fi/Veneitä ja veistämöitä/Nauticat Yachts Oy/RIIHIKOSKI/taloustiedot/174783
Balticilla menee hiukan paremmin:
http://www.finder.fi/Veneitä ja veistämöitä/Baltic Yachts Oy Ab Ltd./BOSUND/taloustiedot/127872
Samoin Finn Yachtsilla:
http://www.finder.fi/Veneitä ja veistämöitä/FinnYachts Jakobstad Oy Ab/PIETARSAARI/taloustiedot/840806
HR:
http://www.foretagsfakta.se/Ellös/Hallberg_Rassy_AB/959507
Vai tämäkö?:
http://www.foretagsfakta.se/Ellös/Hallberg_Rassy_Varvs_AB/817754
Najad:
http://www.foretagsfakta.se/Henån/Najadvarvet_AB/625397
Malö:
http://www.foretagsfakta.se/Henån/Malö_Yachts_AB/976179
Arcona:
http://www.foretagsfakta.se/Stockholm/Arcona_AB/635958
CR:
http://www.foretagsfakta.se/Henån/Cr_Yachts_Sweden_AB/180188
Wasa:
http://www.foretagsfakta.se/Södertälje/Wasa_Yachts/387163
Linjett (Rosättra Båtvarv AB)
http://www.eniropro.se/company/5563435725/3
Najad
http://www.eniropro.se/company/5561457325/3
Arcona Yachts (ed.listassa joku rakennuttajakonsultti?)
http://www.eniropro.se/company/5562549906/3
Comfort
http://www.eniropro.se/company/5563296986/3
kovalla mainonnalla. Kuinka moni on huomannut esim. paljon mainostetun Buranan ja halvemman Ibusalin tulevan Orionilta. Se vitun Für Elisen soidessa tietää jo etukäteen, mitä on tulossa. En tiedä, ovatko samalta tuotantolinjalta, mutta näin isot pojjaat kertoo. Eikä ole mitään eroa.
Hieno lasipalatsi päätoimistona ja X-cuppeja ympäri eurooppaa, tyylikäs design, laatu....nooh, mutta premium hinta ja ilmeisesti asiakkaita riittää....
Tässä nyt verrataan toisiinsa appelsiineja ja rusinoita. Ei kellosepästä saada citizeniä ja päinvastoin. Ei finngulfin pidäkään yrittää kisata Bavarian asiakkaista vaan niistä joille käsityö, räätälöintikyky ja huippuominaisuudet ovat tärkeitä valintakriteerejä. Siihen segmenttiin tuo liikevaihto riittää vallanhyvin. Vaadittavat investoinnit kun on suurimmaksi osaksi jo tehdyt.
Toki mallistoa ei voi uudistaa joka vuosi vastaavaan viimeisintä villitystä, mutta siksi muotoilun pitääkin olla tarpeeksi ajatonta ja kestävää. Osa ostajista kun taas osaa arvostaa juuri sitä. ( ja mm. Inhoaa halpisveneiden puuimitaatiomuoviosia)
muovia FG:ssä kuin Bavariassakin. Bavariassa puuta on käytetty harkitusti. Lisäksi Bavarian puuosat on tehty automaattikoneilla, roboteilla ja ylipäätään käsin koskematta. Tämä tosiasia on tärkeä hintaan vaikuttava tekijä. Toimintamalli edellyttää suuria alkuinvestointeja ja tuotteen suunnittelua sellaisiksi, että ne kiinnostaisivat suuria asiakasryhmiä. Minä ostan mieluummin edullisen ja toimivan konseptin.
Ymmärrän ostokriteerisi ja ne ovat minusta ihan ok. Mulla vain on eri kriteerit, ei sen paremmat, mutta erilaiset.
Puuosien suhteen pieni korjaus, uusissa bavoissa on puuimitaatiota mm. navigaatiopöydän luukuissa(muovia!) sekä kansiluukkujen reunoissa. Ei minusta kovin tyylikästä, mutta makuasia.
Lisäksi bavan puuosissa lakkapinta on vain näkyvällä puolella, tarkistapa taukset ensi kerralla...
Mulle kuitenkin tärkeintä oli saada itse suunnitella veneeni sisusratkaisut sellaisiksi kun ne halusin 20 vuoden purjehduskokemuksella. Sitä ei bavalta saa eikä myöskään haluamiani purjehdusominaisuuksia.
Mutta yksi tykkää tyttärestä, toinen...
"Siihen segmenttiin tuo liikevaihto riittää vallanhyvin. Vaadittavat investoinnit kun on suurimmaksi osaksi jo tehdyt."
Joo, kyllähän sliikevaihto riittää, jos omistajalla on lompakossa varaa ja halua kattaa vuosittain tuo n. 1 milj. € tappio. Tavallisesti yritykset joutuvat kuitenkin tekemään voittoa, jotta toiminnan jatkuvuus olisi turvattu. Voi olla, että FG:n osalta tilanne on toinen.
Myös bava teki tappiota, tämä oli eri vertailu. Ei mikään yritys pysy kauaa pystyssä tappiota tehden oli koko mikä hyvänsä.
Täytyy toivoa veneilyalan puolesta että markkinat ovat jo elpyneet, kuten jo moottoriveneiden osalta on tapahtunutkin.
Niin oli tosiaan puhe volyymista. Sinä pidit FG:n toiminnan volyymia riittävänä ja yritin perustella sen riittämättömyyttä toiminnan tappiollisuudella. Bavarian taloudesta en tainnut mainita sanaakaan.
Olisiko antaa mahdollinen linkki koskien"5-10 vuotta vanhoissa Maxissa, HR:ssä ja Nauticatissa on ollut osmoosiongelmaa Briteissä." itselläni juuri eräs tällainen 10 vuotta vanha ja kiinnostais kovasti jos on piilo vikoja
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?t=193534
Keskustelun sivulla 3 on tästä maininta. Muutenkin brittien keskustelufoorumeilla on aika paljon juttuja veneiden laatuongelmista - johtuuko sitten suuremmasta veneiden määrästä vai siitä, että joutuvat Atlantilla keskimääräistä kovempaan käyttöön kuin veneet täällä Itämerellä.
Luin keskustelun. Mielenkiintoista että siellä on aivan sama trkoitushakuinen keskustelu kuin täälläkin:
Halpisveneilijät yrittävät osoittaa oman päätöksensä oikeaksi haukkumalla arvoveneitä ja arvoveneiden omistajat puolustautuvat.
Kaikki perustelut ainoastaan omakohtaisia ja siten vertailukelvottomia. Faktoista ei tietoakaan koko keskustelussa (kuten ei yleensä täälläkään). Joitakin epämääräisiä heittoja "naapyrinveneen" osmoosivaurioista.
Toistaiseksi ainoa tunnettu tapaus on se yksi oikeuskäsittelyä odottava HR case, josta olemme toistaiseksi kuulleet vain yhden näkökulman (toki hyvin perustellun sellaisen). Paljonkohan alalla on vaiettuja ongelma caseja, jälkimarkkinoinnin hoitamia ja milläköhän merkillä erityisesti? Siis ihan niinkuin faktapohjaisesti eikä arvaamalla?
etten ole kokenut mitään näistä keskusteluista olevan hengessä "halpisveneilijät yrittävät osoittaa päätöksensä oikeaksi". Eihän siinä mitään osoittelemista edes ole, koska järkevän hinta/laatu-suhteen hankintapäätös on lähtökohtaisesti oikea. Todistelemista riittää niillä, jotka ovat kuluttaneet merkittävästi suuremman rahasumman, jolle ei kuitenkaan saa vastaavaa lisäarvoa vastineeksi.
Tietysti pitäisi aina muistaa, että ihmisillä on erilaiset tavoitteet veneilylleen, tai paremmin kai voisi sanoa niin, että eri ihmiset nauttivat eri asioista veneilyssä. Ns. halpisveneet (älytön ilmaus, koska nekin ovat loppujen lopuksi etenkin uusina tai vähän käytettyinä melko harvojen ulottuvilla) on tyypillisesti optimoitu leppoisampaan purjehdukseen ja painoarvo on viihtyvyydellä, siis siinä, että veneessä on mukavaa oleskella niin satamassa kuin pitkilläkin matkoilla. Joku FG tai X-Yachts taas panostaa selvästi kilpailuhenkisempään veneilyyn suuntautuneisiin asiakkaisiin. Yleistäen mutta silti melko osuvasti voi siis sanoa, että veneilijä, jolle FG on nappiostos, ei viihtyisi Bavariassa tai Beneteaussa JA päinvastoin: sille, joka löytää jälkimmäisistä ne asiat, joita veneilystä kaipaa, ei todellakaan löytäisi FG:sta mitään parempaa, itse asiassa kokee sen luultavasti huonommaksi (ahtaampi, työläämpi purjehtia jne.)
Uskaltaisinpa vielä sanoa, että ihan sama asetelma mutta toiseen hintaluokkaan siirrettynä löytyy Najad/HR/Malö vs. Swan -akselilta. (Olen noita päässyt vähän koettelemaan itse ja sanoisin, että vaikkapa Najadin voisin huolia omaan käyttöön (perinteisen CC-mallin, en niiden uudempia peräohjaamomalleja), mutta Swanin ottaisin vain myydäkseni kiireesti pois.)
Jep. Allekirjoitan mitä sanoit. Tuon ybw-sivujen kirjoituksista suurin osa oli joko "naapurilla H-R, minulla Janneau ja minulla kaikki hyvin" tai "minulla on H-R ja olen siitä ylpeä" tyylisiä. Hyvä tokineträ ollaan tyytyväisiä omiin valintoihin, kunhan sitä tyytyväisyyttä ei tarvitsisi tuoda esille mollaamalla muita...
" järkevän hinta/laatu-suhteen hankintapäätös on lähtökohtaisesti oikea."
Mielestäni järkevyydellä ei voi kovin pitkälle pursihankintoja perustella. Järkevämpää voisi olla sijoittaa ne rahat johonkin muuhun. Oikeastaan onko edes järkevää käyttää aikaansa purjehdukseen (tai tälle palstalle)?
Järkevyys ei olekaan se motiivi, miksi suunnittelen veneen ostoa.
Tässä mielessä näen yhtä järkeväksi 100 000 euron laittamisen uuteen Bavariaan kuin 200 000 euroa vaikka X-Yachtsiin. Tai 100 000 vanhaan HR:ään. Pääasia on, että ostaja tuntee saavansa rahoilleen haluamaansa vastinetta eikä tunne jälkikäteen tulleensa petetyksi.
Kumpi on järkevämpää, yöpyä lomalla 2 tähden vai 4 tähden hotellissa? Ei kumpikaan, järkevämpää voisi olla pysyä kotona...
Tämä on yksi näkökulma. Varmaan itse kullakin on oma tapansa nähdä näitä asioita.
on vain siitä, ettei kukaan välitä muusta kuin voitosta, tehokkuudesta tai muusta pikaisesti saadutettavasta hyödystä. Valitettavasti tuo on lyhytaikainen ilo ja kastelee omat sukat.
Nykytuotanto on euroopassa viety myös veneissä siihen, ettei niitä edes suunnitella useamman sukupolven kestäviksi tuotteiksi, sehän sotisi "kasvua" ja ties mitä kaikkea "taloussontaa" vastaan. Nyt pitää tehdä ja kuluttaa helvetisti, mielummin velaksi ja uusia vehkeet - jos ei muuta niin idioottien politiikkojen päätösten vuoksi täysin ehjinä ja käyttökelpoisina. Sillä lailla pyörii tämä talousihme ;)
Valitettavasti vain, pohjoismaisilla veistämöillä (huippu sellaisillakin) on toiminut ainoastaan korkea hinta, jota peritään sellaisesta "haistapaskasta" kuin brändi, kuitenkin laatu ja palvelu unohtaen.
Mitä eroa on halpis naisten käsilaukulla ja vaikkapa Louis Vuitton käsilaukulla ? Hinta saattaa olla moninkertainen. Miksi sitten ostaa LV:n laukku ? Se on se BRÄNDI joka myös vaikuttaa veneissä. Jos sinulla on varaa ostaa kallis vene niin se ostetaan BRÄNDIN takia. Sama pätee myös kännyköihin ja autoihin. Jossakin oli todettu että tällä hetkellä vähävikaisin auto on Hyundai, mutta kukaan varakas ei osta sitä BRÄNDIN takia. Vieläkö ihmettelette miksi varakkaat ei osta "halpis venettä" ?
Hyundai-brändin arvo näyttää jo ohittaneen Porschen ja Ferrarin, joten brändejä karttavan pitää alkaa välttää Hyundai-merkkisiä autoja...
http://www.edmondhyundai.com/new/page/hyundai_top_brand_value_growth?dpt=1
brand new on heti katoava brändi
Ensinnäkin käsilaukuissakin on oikeita eroja (kertoili juuri
Vaimoni). Osa tehdään oikeasti käsin ja niissä on tekijän allekirjoitus mukana, sitten on se keskihintasegmentti, jossa markkinointi onnse suurin
kuluerä.
Toiseksi on aivan turhaa vertailla kulutustavaroita veneiden ja autojen kaltaisiin kestokulutushyödykkeisiin, jotka ovat merkittäviä investointeja omistajilta. Joillekin elinikäisiä
Investointeja. Siinä ehkä hippasen enemmän hakee oikeitakin syitä valita tietty malli eikä ainoastaan markkinoinnilla luotuja, vaikka toki niilläkin on merkitystä, ihmisiä kun ollaan.
Bavasta ei millään markkinoinnilla saada Balticia. Se vaatisi kokonaan toisenlaisen filosofian veneenrakentamiseen.
Todistakaa, eteläinen väärässä?
Samassa halpisjunassa muiden kanssa on baltic 50 semicustom, kuvissa näkyy puiset varvaslistat, menneinä vuosikymmeninä balticillakin oli alumiiniset. Jopa delphia 28 on laadukkaamin tehty tämän yksityiskohdan suhteen.
Siis tähän yhteen yksityiskohtaan perustat vertailun? Eiköhän Balticin saa myös alumiinisilla listoilla eikä vain nyt muodikkailla ( ja kieltämättä reelingillä istuessa mukavilla) teak-listoilla.
Toki vahva brändi ja markkinointi vaikuttavat firman hinnoitteluvoimaan. Mutta on aika moista liioittelua väittää, että nk. laatuveneen 2-3x hinta selittyy vahvalla brändillä tai paremmalla markkinoinnilla. Jos näin olisi, niin esim. HR:n tulos olisi vähän eri luokkaa. Osa hintaerosta selittyy massatuotantovalmistajien suurtuontannon eduilla ja tehokkaammilla tuotantomenetelmillä.
Mutta kyllä veneissä ihan "oikeitakin" eroja löytyy:
1) Kuluttajalle ehkä näkyvin ero on sisustuksen laadussa ja käytetyissä materiaaleissa. Ja oikeastaan se ero kasvaa vuosien myötä: massiivipuusisustus on uudenveroisessa kunnossa vielä kahden-kolmenkymmenen vuoden päästä. Kalusteet on myös lakattu joka puolelta, joten eivät kerää samalla tavalla hometta.
2) Riki, heloitus, vinssit ym. tulevat yleensä samoilta valmistajilta, mutta laatuveneissä mitoitus kertaluokkaa isompaa ja esim. st-vinssit löytyvät vakiona.
3) Veneen suunnitteluun ja ratkaisujen toimivuuteen merellä käytetty ehkä enemmän resursseja. Laatuveneet ovat suunniteltu ja sertifioitu valtameriluokkaan. Suunnittelijat aina huipputasoa.
Sen sijaan veistämöiden asennustyön laadussa ei vaikuta olevan suurempia eroja, sillä pikkuvikoja näyttää löytyvän kaikenlaisista veneistä.
1) Puulaadussa on yleensä selkeä ero, eli "laatuveneissä" on tasalaatuisempaa ja kauniinpaa viilua. Myös lakkaus on yleensä kauniimmin tehty. Massiivisuudessa en ehkä sanoisi olevan niin suurta eroa (riippuu toki mitä vertaillaan) enkä olisi aivan varma siitä, että 20 vuoden päästä ero olisi suurempi kuin nyt. Myös verhoilumateriaaleissa on selkeitä eroja, tosin "laatuveneissäkin" usein perushintaverhoilu on ankea.
2) Mistä uudesta veneestä ei löydy ST-vinssit vakiona? Ainakaan vinssien mitoituksessa ei mielestäni ole selkeää eroa "laatuveneiden" eduksi. Niihinkin yleensä joutuu lisämaksusta tilaamaan isommat vinssit. Parhaimmin mitoitetut vakiovinssit nopeasti muisteltuna löytyy Firsteistä, joka ei varmaan yleisesti pääse "laatuveneeksi" tällä palstalla eikä myöskään ole kovinkaan kallis.
3) Tästä olen aivan toista mieltä. Iso valmistusmäärä mahdollistaa suuremman suunnitteluresurssin käytön, joten suunnittelijat ovat yleensä hyvinkin nimekkäitä ja tuotannolliset yksityiskohdat hiottuja. Menevät myös viimeistään 32-jalkaisena A- eli valtameriluokkaan, aivan kuten "laatuveneetkin". "Laatuveneiden" suunnittelijat ovat aika usein paljon nimettömimpiä ja paikallisia. En lainkaan tarkoita huonompia! Tietysti "laatuveineissä" suunnittelun lähtökohta on helposti erilainen, mikä sitten näkyy eri asioissa.
1) Jos vertaa vaikka 20-30 vuotta vanhaa perussuomivenettä (esim. sunwind, inferno, avance), jossa käytetty sitä tiikkiviilutettua vaneria, samanikäiseen Orustpaattiin, niin ero on aika selvä. Mahonkisisustus on lakkapinnalta vielä virheetön pl. käytöstä aiheutuneet naarmut, kun taas monissa tiikkivaneriveneissä alkaa lakkaus olla kulunut ja kosteuden aiheuttamia jälkiä näkyy usein saumoissa ja kulmissa. Nykyveneiden sisustusmateriaalien kestävyydestä pitkällä aikavälillä ei ole vielä kokemusta, mutta odotukset eivät ole kovin korkealla.
3) Nämä on makuasioita: HR:llä tietysti Frers, Najadilla Judel/Vrolijk, pienemmillä veistämöillä sitten myös paikallisia ja nimettömämpiä suunnittelijoita. Onhan Bavalla Farr ja Benellä nyt JuanK jne., joten eroa ei siinä suhteessa. Mutta oman kokemuksen mukaan ainakin vanhempien HR:ien paras puoli on se, miten ne ovat läpiajateltuja pieniä yksityiskohtia myöten: esim. moottoritilan suunnittelu ja äänieristys, tasainen keulakansi, rustien, peräsimen ja kölin toteutukset, pehmeä ja kuiva kulku aallokossa. Eli vaikuttaa, että yksityiskohtien hiomiseen on käytetty paljon aikaa.
Että nyt pienetkin hakevat samoja suunnittelijoita(farr) ja toteuttavat samaa purjehdusihannetta jonka johdosta kaikki veneet kohta jollan/silitysraudan muotoisia. Mukavia sivumyötäisellä pienessä aallokossa, helvetillisiä kryssiessä Itämeren lyhyessä ja terävässä aallokossa.
Mm. Tämän kesäinen volvo-suursaarivrace Farrin piirtämässä veneessä oli kokemuksena aika epämiellyttävä. Pehmeämpikulkuinen vene olisi ollut silloin omiaan...
Kuten tässä on kirjoitettu, eräs suurimmista tekijöistä on ns loppuun saakka viimeistely, joka alkaa tietysti aina veneen specsauksesta, suunnittelusta, lestistä jne sitten sisustuksen ja laiteasennuksen viimeistelyyn ja aina koepurjehdukseen ja luovutukseen saakka.
Jos ihan kaikki pyritään tekemään "viimeisen päälle hyvin" joka vaiheessa niin se maksaa - ja paljon. Lisäksi monet veneilijät/asiakkaat eivät ihan aina ymmärrä, miten paljon jonkun "pikkuhomman" todella hyvin ja asiallisesti tekemiseen kuluu ammattimieheltäkin aikaa - ja kuten tiedetään, työ on kallista.
Olin kesällä yli 15 v. vanhassa fg:ssä ja pakko oli todeta että puutyöllä on väliä. Sisältä vene oli edelleen hieno kuin mikä.
Noissa veneiden "brändeissä" ihmettelen sitä, miten niitä pystytään pitämään yllä mielestäni aika heppoisin perustein. Käsilaukuista en tiedä mitään, mutta esimerkkinä vaikkapa käsin tehdyt kengät: kuka ostaisi tieten tahtoen numeron 41 halpamaassa tehdyt kengät 1000 eurolla sillä perusteella että saman brändin koot 46 ja 47 tehdään käsityönä Euroopassa. 35 jalan veneessä tuo sijoitus brändiin voi olla helposti jo 100 tuhatta euroa!
Hintaeron käsittäisi jos kyseessä olisi joku äärimmäinen kriteeri, joka jakaisi tuotteet jyviin ja akanoihin, kuten vaikkapa polkupyörässä 6kg paino tai autossa kiihtyvyys 0-100 4s. Eräs mieleeni tullut selitys hintaerolle voisi olla sellainen että rajulla hintakehityksellä tuetaan käytettyjen brändiveneiden arvon säilymistä, mikä on eräs myyntiargumenttikin. Mutta tuloslukuja katsoessa voi arvella pään tulleen vetäjän käteen tässä suhteessa.
Täällä aika moni purjehtija on koettanut tuoda moneen kertaan nuo konkreettiset, ei markkinoinnilliset erot veneissä. Joko et halua uskoa tai et osaa lukea. Tuskin monikaan on valmis sijoittamaan 200-400 kiloeuroa veneeseen pelkän mielikuvan takia.
Kyllä sitä haetaan aivan konkreettisia ja mitattavissa olevia eroja:
- kestävyys( työn laatu)
- purjehdusominaisuudet(nopeus ja mukavuus)
- mahdollisuus räätälöintiin (sisä- j a ulkotilat)
- työn jälki, eli kauneusarvot
- designin ajattomuus
Jne jne...
1) Avance ja Inferno taitavat kuitenkin olla juuri niitä "laatuveneitä"! Olen nähnyt useamman todella hienokuntoisen Infernon 80-luvulta, mutta toki myös huonompikuntoisia. Onko jossain nykyään valmistettavassa veneessä isot pinnat (laipiot, ovet, pöytä jne.) jotain muuta kuin viilutettua (vaneria, sandwichiä tms.)? Miten ne on tehty 80-luvun Orust-veneissä?
2) Frers ja J/V ovat toki maineeltaaan samaa kaliiperia kuin Farr, Finot, J&J jne. Samaa ei voine sanoa aiemmista Enderleinistä, Karlssonista jne., kuten ei myöskään useiden "laatuveneiden" nykyisistä suunnitelioista kuten Kamu, Qviberg, Bern, Ängemark, Still jne. Edelleen en mitenkään väheksy näiden taitoa, ainostaan eivät ole yhtä tunnettuja maailmalla.
Eli kyllä näissä jo 10-25 vuotta vanhoissa veneissä se ylläpito, hoito ja käyttö jo ratkaisevat, missä kunnossa vaikka sisustuksen puuosat ovat. Tosin tietysti ns arvoveneitä kyllä hoidetaan paljon paremmin ja huolellisemmin (jopa rahalla) joka sitten näkyy myös juuri mm sisustuksen kunnossa.
Mutta kyllä se laatu on paljon muutakin, siis alkaen suunnittelusta, purjehdusominaisuuksista, varusteista, koneasennuksesta ja muista teknisistä komponenteista yms yms...
- kestävyys( työn laatu) -> halpaveneet ovat osoittaneet riittävän kestävyytensä kovassa vuokrakäytössä, jos kalliit ovat kestävämpiä niin hyvä sitten
- purjehdusominaisuudet(nopeus ja mukavuus) -> mikä on se mitattavissa oleva maaginen raja nopeudessa, jonka kalliit veneet saavuttavat, mutta halvat eivät? mikä mukavuus?
- mahdollisuus räätälöintiin (sisä- j a ulkotilat) -> halpikset tarjoavat useita sisustusvaihtoehtoja samalla tai lähes samalla hinnalla, kalliden räätälöinti nostaa hintaeroa entisestäänkin. Halpiksissa on iso ulkotilan pöytä usein vakiona, kalliissa irroitettavia viritelmiä lisähintaan.
- työn jälki, eli kauneusarvot -> en näe tässä mitään oleellista eroa, näyttelyissä kalliissa veneissä on yleensä lisähintaiset lattiamatot, jotka tuntuvat jalassa mukavilta ja saattavat hämätä äkkinäistä.
- designin ajattomuus -> pysty keula, korkea varalaita, tasapohja ja leveä perälaudaton takaosa ovat kaikkien nykypursien tunnusmerkkejä hinnasta riippumatta.
Eroja varmaan on, mutta mitään äärimmäisyyttä ei brändiveneissä lähennellä missään mainitsemissasi asioissa. Joten hinnan hypähtäminen tuplaksi tai ylikin ihmetyttää edelleen.
Vastauksesi kertoi kaiken. Tämä ketju on silkkaa ohipuhumista. Et näe eroja joita et arvosta. Niin yksinkertaista se on. Näemme mitä haluamme. Esimerkkinä nyt vaikka nopeuserot: katsoppa kerrankin minkälainen masto on ns halpisveneessä verrattuna samankokoiseen "brändi"-veneeseen, kuten fg, x, tms. Vertaa korkeutta, säädeltävyyttä ja puomin pituutta. Näetkö eron? Katsopa sen jälkeen runkomuotoa ja märkäpinnan kokoa, aika iso ero.
On aivan eri asia suunnitella vene amatöörimiehistön käyttöön ja charter-lomailuun (kiinteä ulkopöytä!) kuin purjehtimisesta nauttimiseen. Kelluva lomamökki on ihan jees jos sitä hakee.
Kun puhutaan laadusta, ei esimerkiksi sitä, onko vene suunniteltu kilpakäyttöön vai perheveneilyyn, voi pitää absoluuttisena laadun mittarina. Toisin sanoen nopeus tai purjehdusominaisuudet muuten eivät ole "korkeaa laatua" tavalliseen perheveneilyyn.
Halveksuvaan sävyyn esittämäsi "kelluva lomamökki" on nimenomaan sitä veneilystä NAUTTIMISTA. Raaserilla itsensä rääkkääminen 20 m/s tuulessa ja kylmässä ei ole nautinnollista muille kuin masokisteille.
Voi mitä vaan purtta päivittää uudella takilalla purjeilla, lakka- ja epoksikerroksilla, siltikin hintaero "laatuveneisiin " on huima.
Nopeus, maston pituus jne. eivät mielestäni ole laatuasioita. Vaikkapa Beneteau ja Jeanneau menevät tällä palstalla varmasti "halpisveneeksi", mutta silti niiltä löytyy malleja jotka ovat nopeampia kuin samankokoiset FG:t ja X:t. Toisaalta HR ja Najad ovat "laatuveneitä", vaikka eivät ole sen nopeampia kuin "halpikset" keskimäärin.
Kaipa noita voi pitää brändiasioina eli X, FG, Arcona, First, Sun Fast jne. brändiin liittyy, että vene on oletusarvoisesti nopea. HR. Najad, Nauticat jne. brändiin taas liittyy muita asioita.
ns. "laadusta" tuntuu monen silmissä liittyvään jotensakin toissijaisiin seikkoihin, kuten ne sisustuksen puuosat. Minulle laatu tarkoittaa lähinnä käytettävyyttä, sopivuutta siihen, mihin venettä halutaan käyttää. Siksi nämä keskustelut ovat aika suurelta osin "ohipuhumista". Eri veneet on suunniteltu erityyppiseen käyttöön ja erilaisille käyttäjille. FG ei ole laatuvene minulle (koska se häviää joissakin sellaisissa asioissa, jotka ovat minulle tärkeitä asuessani veneessä kesän ja reissatessani sillä ympäriinsä eivätkä sen vahvuudet taas ole minulle kovin tärkeitä), jollekin toiselle se on.
Kalliimmissa veneissä on (usein) kulutettu enemmän aikaa viimeistelyyn. Sekin riippuu käyttäjästä, pitääkö tällaista tärkeänä.
on. Laatua on; kunnon komponettien käyttö ja niiden esimerkillinen asennus, venttiilit, tankit, sähköasennukset, sisustuksen laadukkuus (vahvuus, toimivuus merenkäynnissä), koneasennusten, säiliöiden asennusten yms. huolellisuus (redundanttisuus), rikin ja heloituksen riittävä (yli)mitoitus.Kyllä laadukkaan veneen näkee yleensä ensi silmäyksellä. Ei kai kukaan voi väittää vastaan, ettei erilaatuisia veneitä olisi tarjolla. Jokaiselle tarpeen ja halujen mukaan.
Siitä laatuerosta on niin suuri osa pinnan alla, ettei päivitys toimi. Tiet eroavat jo suunnittelutoimistossa ja eroa on jopa siellä sandwichin sisällä jatkuen sieltä siihen lakkapintaan asti. Näkyvien osienkin päivittäminen nostaisi kustannukset yli sen laatuveneen hinnan, koska pitäisi maksaa ensin siitä halvasta ja kalliista sen päälle. Ja jälleenmyyntitilanteessa olet silti myymässä sitä halpista. Täydellistä itsensä pettämistä olettaa, ettei hintaero olisi vain lakkakerroksissa. Jokaisen itsensä vain päätettävä, onko valmis maksamaan sen eron. Kysehän voi hyvin olla sellaisista asioista joita ei itse arvosta tai tarvitse. Joku ei edes huomaa.
Täydellistä itsensä pettämistä on ostaa muovivene, joka on täynnä puuta. Kestävämpiä ja hienompia materiaaleja on.
No, minulla onkin puuvene täynnä puuta. Sen hienommista materiaaleista ei itselleni ole väliä. Maston tietysti voisi vaihtaa hiilariin, jos siihen olisi varaa. Mutta olen kyllä tavannut muoviveneitäkin, jotka saattaisivat miellyttää tarpeen vaatiessa.
Miellyttääkö tämä?
http://www.mulleryachts.com/B2.htm
Miksei tuokin, hauskalta purjehdittavalta näyttää. Tuskin tosin ORCi-optimoitu, mikä on hidaste ja luultavasti vaativa pulkka saada kulkemaan mittalukunsa mukaan. Viimeiset viime vuosina nähdyt vielä enemmän miellyttäneet olivat FF36 ja pienempi Arcona tämän vuoden uivassa.
Edelleen sanon saman : käykää venemessuilla ja menkää peränjälkeen Bavariaan ja laatuveneeseen
(mitä siellä sattuu esillä olemaan, esm. Najad). Tutkikaa molemmat TARKKAAN ja alatte päästä
hajulle siitä, mistä jotkut ovat valmiita & kykeneväisiä maksamaan. AAMEN.
Jep. Ei ollut tarkoitukseni loukata, anteeksi. Yritin vain mustavalkoistamalla tuoda esille kuinka erilaisia kriteerimme ovat ja kuinka keskustelu "laadusta" on aina henkilökohtaista.
Mulle esimerkiksi pelkkä nopeus ei riitä vaikka tärkeä onkin. Sen lisäksi arvostan joitain yksityiskohtia kuten mm. heloitus (Harken vai halvempi Rutgerson), vinssit, muu riki (masto säädöt köydet/vaijerit) sekä sisustuksen ja sitlooran toimivuus ja laadukkuus (materiaalit ja sijoittelu). Näitä on tosi vaikea lähteä korjaamaan jos valmistajan valinnat "vääriä".
Aloituksessa voi olla totta toinen puoli. Jos näin on, on se suuri sääli. Mielellään sitä purjehtisi hyvin tehdyillä veneillä jotka erityisesti suunniteltu Itämeren erikoisiin olosuhteisiin (järvipurjehdusta).
Harmi, jos kustannukset ja hinnat karkaa käsistä niin paljon että joudumme kaikki purjehtimaan harmailla massaveneillä, jotka keskimäärin ok.
Tietysti nuo kertovat laadusta. Mutta ei noissa mainitsemissasi asioissa ole mielestäni mitään oleellista eroa esim. Beneteaun, Jeanneaun, Dehlerin, Dufourin ja toisaalta HR:n, Najadin, X:n, tai FG:n välillä. On toisaan vaikea ymmärtää, mistä se liki tuplahinta vastaavaan oikein syntyy. Oikeastaan selvin huomaamani ero on siinä, että kalliimpien veneiden sisustus näyttää yksilöllisemmin räätälöidyltä. Sarjatuotantoveneissä käytetään ehkä enemmän samoja sisustuskomponentteja läpi malliston, jonka vuoksi, ja asennustyön helpottamiseksi, tilankäyttö ei ole niin optimaalista kuin voisi olla. Ihan hyvän ja viihtyisän näköisiä ovat kuitenkin.
Olen samaa mieltä toisaalla kirjoittaneen kanssa siitä, että nykyveneiden yleinen taso on huomattavasti parempi kuin mitä oli esim. 1980-luvulla. Tilat, asuminen veneessä, kylmäsäilytys, purjehdusominaisuudet, purjeiden helppokäyttöisyys jne.
veneiden laatueroa lisää: kävin eilen telakalla ja ihmettelin taas kerran, että miten 1-2 kesää vedessä olleiden Delphioiden ja Bavojen kölit voivat olla jo niin ruosteessa?
Toinen asia on ilmanvaihdon toteutus ja venttiilien lukumäärä, jossa selkeästi on eroja veneiden välillä. Omassani ilmankiertoon veneen sisällä on selkeästi uhrattu muutama ajatus ja mielestäni siinä on onnistuttu hyvin: myös silloin kuin kaikki luukut on kiinni, niin ilmanvaihto toimii ja veneen sisälämpötila on helteilläkin kohtuullinen.
Olen tulevaisuuden suhteen optimistinen. Veneiden laatu on kahdeksankymmentäluvulta parantunut huimasti. 80-luvun ns. laatuvene (esim. HR) tehtiin ruiskulaminoimalla, ja piilossa olevat puuosat olivat lakkaamattomia. Nykyään saa jo kohtuu hinnalla vakuumilaminoidun veneen. Paksukin ruiskulaminaatti voi heikentyä äkkiä talvipakkasessa, jos se pääsee jostain imaisemaan huokoiseen rakenteeseensa vettä.
Swanin köliongelma ja HR:n kuitukerrosten hylkiminen ovat vääjäämättömiä taka-askelia tässä eteenpäin menossa. Tehdäänkö nykyään laatuveneitä? Keskiverto kansalaisella on 2000-luvulla paremmat mahdollisuudet ostaa laatua kuin 80-luvulla. Laiturit ovat pullollaan uusia veneitä, jotka ovat laadukkaampia kuin vaikkapa 80-luvun Omegat. Tämä suuntaus jatkuu.
Kirjoitat:
"Paksukin ruiskulaminaatti voi heikentyä äkkiä talvipakkasessa, jos se pääsee jostain imaisemaan huokoiseen rakenteeseensa vettä"
Polyesterihartsi imee aina tietyn määrän painostaan vettä, oli siihen sitten kuidutettu lasi laitettu käsin mattoina/paloina tai valmiina seoksena ruiskuista. Miten perustelet, että ruiskulaminoitu (siis kaikissa ns perinteisissä tavoissa se lopullinen viimeistely tehdään käsityönä telalla) laminaatti on jollakin tapaa "kosteusherkempi"?
Oli nimittäin tämä ja samalla epätotuudenmukainen. Kuinka ihmeessä perustelee sitä että veneet parempia massavalmistettuina? Ja mistä ihmeestä on "tietosi" että laatuveneissä on lakkaa vain toisella puolella? Asiahan on juuri päinvastoin! Valmistuksen helppouden nimissä suuuret venetehtaat ovat oikaisseet ja lakkaavat vain toisen puolen.
Aikamoista skeidaa...
Jos ruiskutettu kerros on paksu, eikä telausta ole tehty riittävän usein ruiskutusten väilillä, tulee rakenteesta väkisin huokoinen. Telauskerroissa on mahdollista fuskata. Kun runkoa laminoidaan matto kerrallaan, tulee telauksia varmemmin riittävästi.
Löytyykö tällä hetkellä venetehdasta, jossa vanereita ei lakata molemmilta puolilta? Itse en tiedä, mutta sen tiedän, 80-luvulla se oli harvinaisempaa. Vuoteiden alla olevia vanereita ei välttämättä lakattu kummaltakaan puolelta. Ainakin yhdessä laatuveneessä jouduin suorittamaan lakkauksen tuon itse.
Ruiskulaminaatti on huokoisempaa ja sisältää enemmän hartsia suhteessa kuituihin kuin hyvin tehty käsinlaminointi alipainelaminoinnista puhumattakaan. Huokoinen ja hartsirikas laminaatti on kaikilta ominaisuuksiltaan huonompaa, mutta enpä ole kuitenkaan kuullut mistään pakkasongelmista.
Aikamoinen yllätys oli minulle kuitenkin se, että HR käyttää edelleen (vai taas?) ruiskulaminointia. Luulin sitä käytettävän vain joissain moottoriveneissä nykyään.
Olipa rakennustapa ja -materiaali mikä tahansa, jos se tehdään huolimattomasti tai väärin, tulee lopputuloksesta huono.
Eikä muuten matostakaan tehtyjä vehkeitä ilmattu joka mattokerroksen jälkeen.
valmistustekniikoihin ??? sen jälkeen palaa taas "asiantuntevasti" asiaan.
Onko niin kiire muka ettei ehdi telata?
No kerroppa mikä edellisessä oli väärin
Siltä osin olet oikeassa, että ruiskulla (voi) saa helposti enemmän tavaraa, josta ilman kovatelaaminen ei (enää) onnistu tai on jo hankalaa. Tosin itsekin aikanaan laminointityötä tehneenä tiedän, että ei niitä jokaista mattoa aina kovatella ilmata, vaan laitetaan matto, hartsia ja sitten levitellään rullalla, seuraava matto samaten ja sitten vasta kovatelataan, siis kahden maton "yli" (joskus kiiressä pantiin kolmekin 450 gr mattoa päällekäin).
Kun täällä nyt kaikenlaista kirjoitetaan, niin on syytä kerrata, miten hyvä lasikuiturakenne tehdään: oikea suhden kuitulasia (tai muuta sideainetta) hartsin määrään nähden, oikea määrä kovetetta, huolellinen ja riittävä telaus, jotta kaikki kuidut ovat kostuneet ja samalla (mahdollisimman paljon) ilmaa saadaan laminaatista pois.
Täällä ei ehkä ihan ymmärretä, että myös laminointityö on ihan raakaa käsityötä, jossa Leevi Laminoijan rooli laadun kannalta on merkittävä. Ei auta hyvät aineet eikä suunnittelu, jos Leevi maanantaiaamuna ei oikein jaksa kovatelata rankan viikonlopun jälkeen ja usein myös perjantaina on jo kiire viikonlopun viettoon, siispä "reilusti kovetetta niin menee äkkiä" ;)
Mutta juuri ruiskulaminointi vaatii enemmän taitoa ja huolellisuutta, vrt maalaa käsin telalla tai maalaa korkeapaineruiskulla.
Oikein säädetty ruisku ja hyvä kovatelaus ei ole mikään huono yhdistelmä, usein myös sitten monet kriittiset ja tärkeät kohdat tehdään sitten ihan käsimatto/palasysteemillä kuitenkin.
En ole koskaan ollut itse tekemässä töitä alipainesysteemeillä, joten niihin on vaikea ottaa kantaa, käsittääkseni ilmaa ei todellakaan tässä jää laminaattiin (kai?) kovinkaan paljoa.
HR:n tapauksessa lähinnä ihmetyttää veistämön tapa reagoida ongelmaan, kuten joku kirjoitti jossakin että "huonoa liikkeenjohtoa ja nopeasti pilataan koko brändi". Noin teknisesti hyvin ymmärrän ja voin kuvitella, mitä ja miksi on tapahtunut itse valmistusprosessissa......
Itse veistämölle tekemään. Menihän se Herralakin Hollantiin tekemään teräskuunarinsa valmiiksi kun telakka ei saanut tehtyä.
Itse menisin kyllä ihan paikan päälle katsomaan - jos vaikka uuden HR:n tilaisin - juuri ne kriittiset työvaiheet. Ai jaa miksi.... :D
Bavan hinta saksassa on aika lailla ikään ,kuin milla tahansa laatuveneellä.Siellä se mielletään laatuveneeksi....ja kai se sitä on jos pinnalla pysyy!
Taitaa kuulua valmistajan/myyjän ääni.Eiks veneet käy kaupaks?
Mulla on saksalaisia purjehdustuttavia ja tiedän kyllä mitä bavariasta siellä ajatellaan. Menkääpä vaikkapa paikallisille sivuille!
Mutta kun oma usko on vahva niin vesikin muuttuu viiniksi...