Lapseni saa mahdollisesti lähetteen Lastenlinnaan, Helsinkiin jossa tutkitaan hänessä väitetyn ahdistuksen syitä.
Ahdistus lapsemme(9 v)tapauksessa tarkoittaa mm. riittämättömyyden tunnetta, kuoleman pelkoa, itsekriittisyyttä, epäonnistumisen pelkoa. Hän on kuulema lahjakas tapaus mutta tämä puoli olisi syytä saada kuntoon kun vielä voidaan asiaan vaikuttaa.
Sain asiasta tänään tietää ja haluankin kuulla Teiltä joilla on ollut lapsi psyykkisistä syistä vastaavassa tai Lastenlinna sairaalassa.
Ymmärsin niin että hoitojakso kestänee 6 viikkoa...ja viikonloput(ko)vapaat
Koulunkäynti onnistuu sairaalassa...
Olin vähän shokissa kun kuulin tämän ja sain miettimisaikaa jonotukseen menemisestä lääkärille menoon asti. Kiitos kaikille vastaajille etukäteen. Kaikki tieto otetaan mielellään vastaan. Lastenlinnan muu viihtyvyys myös kiinnostaisi tietää, onko moitteen sanaa?
Ahdistus lapsemme(9 v)tapauksessa tarkoittaa mm. riittämättömyyden tunnetta, kuoleman pelkoa, itsekriittisyyttä, epäonnistumisen pelkoa. Hän on kuulema lahjakas tapaus mutta tämä puoli olisi syytä saada kuntoon kun vielä voidaan asiaan vaikuttaa.
Sain asiasta tänään tietää ja haluankin kuulla Teiltä joilla on ollut lapsi psyykkisistä syistä vastaavassa tai Lastenlinna sairaalassa.
Ymmärsin niin että hoitojakso kestänee 6 viikkoa...ja viikonloput(ko)vapaat
Koulunkäynti onnistuu sairaalassa...
Olin vähän shokissa kun kuulin tämän ja sain miettimisaikaa jonotukseen menemisestä lääkärille menoon asti. Kiitos kaikille vastaajille etukäteen. Kaikki tieto otetaan mielellään vastaan. Lastenlinnan muu viihtyvyys myös kiinnostaisi tietää, onko moitteen sanaa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
vaikka eihän ne ihmeitä sielläkään tee. Kauan sitten sisareni oli lastenlinnassa liki vuoden ja lopulta äitini otti hänet omalla vastuullaan sieltä pois. Hän sai kohtauksia sen jälkeen kun satutti päänsä pahasti ja lastenlinnassa yrittivät väittää että kohtaukset olisivat olleet psyykkisiä oireiluja. Lopulta nekin joutuivat myöntämään että kohtaukset tulivat vain ja ainoastaan iskujen seurauksena. Ja sielläkin oli sitä hoidettavaa porukkaa jotka sitten aikaansaivat näitä kohtauksia heittämällä kiviä päähän ja tyrkkimällä niin että tyttö kaatui ja taas satutti päänsä.Kohtaukset loppuivat kotona ja hänestä kasvoi fiksu nainen. Päänsärkyä taitaa esiintyä kyllä vieläkin. Liki 30 vuotta jälkeenpäinkin. Jos lapsesi saa hyvän kontaktin hoitohenkilökuntaan ja pystyy siten aukomaan omia asioitaan niin siitä on varmasti hyötyä. Olisi myös hyvä että lapsi olisi asiaan halukas, silloinhan hoito olisi tehokasta.
Lastenlinnassa on lastenpsykiatrian poliklinikka sekä lastenpsykiatrian osastoja, joissa voi olla joko kriisi, tutkimus tai hoitojaksolla aina lapsen tarpeen mukaan. ajat vaihtelevat riippuen siitä, että missä ja minkälaisella jaksolla lapsi on. Joku lapsi voi mennä aluksi poliklinikalle tutkimuksiin ja sitten saada lähetteen osastolle... tai olla hoidossa osastolla ja jatkohoito tehdään poliklinikalla...perheen tuki ja motivaatio lapsen hoitamisessa on tärkeää.
Toivottavasti lapsesi asiat selviävät ja hänen vointinsa paranee.
Minulla on Lastenlinnasta hyviä kokemuksia sekä työlasteni että oman lapseni osalta. Tutkimusjaksot ovat hieno tapa selvittää, mikä pientä ihmistä kiusaa. Vasta sen jälkeen voi lapsi saada apua.
Oman lapseni osalta olin eri mieltä tehdystä diagnoosista ja ehdotetusta hoidosta (tosin olen ollut eri mieltä monen työlapsenikin hoidosta). Toimin itse eri tavoin kuin suositeltiin ja lapseni voi oikein hyvin. Silti tutkimusjakso toi uusia näkökulmia ja uutta avaruttaa omaan ajatteluun lapsen ongelmista. Olimme paljon tukevammalla pohjalla ratkaisemaan hänen pulmiaan tuon jakson jälkeen.
Tällä tarkoitan sitä, että vaikka Lastenlinna on hieno paikka ja hoito asiantuntijoiden antamaa, niin silti kannattaa säilyttää oma asiantuntijuus oman lapsensa asioihin. Asiantuntijakaan ei tiedä kaikkea. Vanhemmalla on viime kädessä vastuu.
Lapsemme on nyt jonotuksessa lastenlinnaan tai sairaalaan helsingissä.
Tämän 6 viikon tutkimusjakson jälkeen "hoito" jatkunee terapialla. Mitä se tarkoittaa.... Hoidetaanko terapia omalla paikkakunnalla vai ehkä sairaalassa....????
Olen myöhään herännyt ajattelemaan...=)
Kuulin aikanaan yheltä tutulta että hänen poikansa oli ollut kyseisessä paikassa pienenä joskus 90-luvulla. Poika oli heittänyt talon ikkunasta korkeimmasta kerroksesta jumalauta metrin mittaisen painavan maalauspaperitötterön kadulle. Työmiehet pääsivät pälkähästä ettei osunut päähän koko rulla. Ikkunoista lensi myös satukirja, munakello ja pyyhe. Vessat lainehti virtsasta varsinkin kun esinahat oli takana. Hammasmukit täynnä kusta.
Ps. Hoitajat siellä ovat hirveitä pervoja. Eivät kunnioita edes ympärileikkaamattomia giguleita edes terveistä lähtökohdista ilman mitään liioitteluita. Ja Tony h. vihreistä lääpii nahalla asiakkaita.
Ulkona pakkasta joku vittu -25 astetta.
Lastenlinnahan on nimensä mukaan lapsille suunnattu linna eli vankila. Elikkä sama kuin istuisi oikeassa vankilassa jossa on hortsahtavia lumppuja eli kotkia jotka katselevat tarkkoina asioita ja vielä sanovat kovaan ääneen että: näkyy ihan selvästi ! Tosin Tony h. on tottunut olemaan koko ajan silmätikkuna joten hän reagoi tilanteeseen ihan päinvastoin eli hakeutuu tilanteisiin ja hoitaa hommat siinä sivussa . Ja pyytää että voisi lääpiä hoitajien vauvoja esinahalla.
ÄLKÄÄ LAITTAKO LASTANNE SINNE!!!!!!!
jouduin itse sinne 9 kk sitten psyykkiselle puolelle "masennuksen"
takia (vaikka minulla ei semmoista ole) psykologi vai mikä olikaan, uskotteli että minulla on
vakava masennus ja että en voi hyväksyä sairauttani (diabetes 1).
ENSIMMÄISENÄ ehdotti HUOSTAANOTTOA minulle, vaikka tulen hyvästä perheestä? uskomatonta :) siinä vaiheessa alkoi
hälytyskellot soida. alkoi puhua uskomatonta paskaa minusta vanhemmilleni,
että minuun "ei saa kontaktia" ym. onneksi olen fiksu ja oma lääkärini uskoi
minua ja vaihtoi välittömästi psykologini. olen 15 v. oikeesti varokaa,
Ole todella kiitollinen, että lapsesi pääsee Lastenklinikalle hoidettavaksi, tutkittavaksi, monelle ei noin suuri onni koita, Siellä on tämän maan osaavin hoitotiimi auttamassa.
Täällä päin kunta ei anna lähetteitä minnekään. Olemme varsin eriarvoisessa asemassa terveydenhuollon kohdalla tässä maassa.
Sillä eihän täällä myöskään ole asiantuntemusta sairauksiinn, osataan kyllä yskänlääkettä määrätä ja jotain muuta pientä, mutta että todella haluttaisiin hoitaa ei onnistu ja todella kunnanjohtaja päättää määrärahoista, jotka eivät riitä lähetteiden antamiseen yliopsitosairaaloihin , joissa on tiimit ja tieto ja osaaminen. .
"MAMI"!
En tiedä yhtään mitään Lastenlinnasta enkä mistään muustakaan vastaavasta sairaalasta joten tuossa asiassa en voi auttaa.
Luin postauksesi ja halusin vain sanoa: KOVASTI VOIMIA SINULLE JA LAPSELLESI, ja koko perheelle tietysti!
Lähetän sinulle ja lapsellesi isot voimahalit, ja olkoot kaikki hyvät haltijattaret ja kaikki muu hyvä teidän puolellanne ja suojananne!
Kyllä kaikki vielä selviää ja järjestyy, usko ja luota siihen vaikka mitä tulisi matkalla vastaan! Ota kaikki tuki vastaan mitä ikinä saat, se on kullan arvoista!
Itse olen lapsena ollut neurologian osastolla paljon, hydrokefalian ja mmcn takia. Olen kokenut hoidon tosi ihanaksi ja hyväksi. Nyt menen osastojaksolle ensi viikolla pohjimmiltaan psyykkisten ongelmien takia, jotka aiheuttavat fyysisiä ongelmia. Psyk, osastolle mua ei sinne oteta koska olen 17 jo. Mut olen tosiaan kokenut paikan tosi ihanaksi ja hyväksi.
samoin minä olin siellä mmc takia. ihan alkaen 6kk iästä aina 6vk keväällä ja 6vk syksyllä lämmöllä niitä vuosia 1975-1988 muistelen .verikoe oli ainoa mitä pelkäsin hysteerisesti mutta leikkilä ja puutyö paikka olivat yli kaiken ja mökillä käytiin kalassakin kun sinne vaan jaksoi/viitti kävellä.hoitajista on pelkkiä hyviä muistoja.
Vieläkin muistan kauhulla kuinka pahasti lapsemme taantui lastenneurologian osastolla - ja viikossa! Hoitovirheen korjaus vei puolitoista vuotta - onneksi ajan kanssa korjaantui. Mutta aikaa meni hukkaan monen muun taidon opettelemiselta.
Onneksi paikallinen keskussairaalan osasto ymmärsi olla lähettämättä meitä sinne enää uudelleen. Siitä(kin vähästä) olen kiitollinen.