... jos ei ole tarkoituskaan ajatella nenäänsä pidemmälle.
"Mikäli oppilaita riittäisi ja rahaa olisi vanhojen koulukiinteistöjen korjaamiseen, niin kukapa kouluja ehdoin tahdoin lakkauttaisi" kirjoittaa Jämsän Seutu tänään pääkirjoituksessaan.
Kukapa niin? Vastaus kysymykseen on: Jämsän sivistystoimi lakkauttaisi. Ehdoin tahdoin.
Tässä on unohtunut kaksi asiaa. Oppilasmääräennuste on vain ennuste. Siitä saadaan kyllä itseään toteuttava ennuste, jos lähtökohta on se, että väki vähenee ja peli on valmiiksi hävitty ennenkuin se on edes loppunut. Mihinkä se tulevaisuuden usko nyt unohtui? Eikö idea olekaan saada väkiluku kasvuun? Ja miksi ne koulut on lakkautettava jos valmiiksi, kun oppilasmäärä "ennusteiden" mukaan pienenee vasta vuosien päästä?
Toinen unohtunut asia on, että jos opetustointa aiotaan harjoittaa oikeasti pitkällä aikavälillä, pidemmällä kuin muutaman vaalikauden mittaisella, ehkä jopa seuraavat sata vuotta, niin opetustilat maksavat aina jotakin. Kaikkia rakennuksia joudutaan ylläpitämään ja korjaamaan. Jopa tätä uutta rakenteilla olevaa koulua. Nyt kuvitellaan, että uutta rakennusta ei tarvitse huoltaa eikä korjata. Tämä tulee ehkä yllätyksenä, mutta oikeasti pitkällä aikavälillä tilakustannus on joksenkin vakio.
Näihin perusteluihin, ettei ole rahaa korjata, sisältyy se melkoisen omituinen ajatus, että kustannuksissa voidaan merkittävästi säästää siten, että joka kerta, kun koulutalo tulee peruskorjausikään (mitä voidaan huoltotoimet laiminlyömällä oleellisesti nopeuttaa, hyvänä esimerkkinä Seppolan koulu), lakkautetaan koko koulu ja myydään talo pilkkahinnalla.
Säästyykö rahaa tosiaan sillä, että huoltamisen ja korjaamisen sijasta rakennetaan 40 vuoden välein kokonaan uusi koulutalo? Rohkenen epäillä.
Mutta väliäkös sillä, jos näin saadaan ongelmat lakaistuksi muutamaksi vaalikaudeksi maton alle. Ei 40 vuoden jälkeen kukaan muista, kuka tästä linjavalinnasta on vastuussa.
Ikävä vaan kuntalaisille, joiden on pakko tämä hölmöily maksaa.
"Mikäli oppilaita riittäisi ja rahaa olisi vanhojen koulukiinteistöjen korjaamiseen, niin kukapa kouluja ehdoin tahdoin lakkauttaisi" kirjoittaa Jämsän Seutu tänään pääkirjoituksessaan.
Kukapa niin? Vastaus kysymykseen on: Jämsän sivistystoimi lakkauttaisi. Ehdoin tahdoin.
Tässä on unohtunut kaksi asiaa. Oppilasmääräennuste on vain ennuste. Siitä saadaan kyllä itseään toteuttava ennuste, jos lähtökohta on se, että väki vähenee ja peli on valmiiksi hävitty ennenkuin se on edes loppunut. Mihinkä se tulevaisuuden usko nyt unohtui? Eikö idea olekaan saada väkiluku kasvuun? Ja miksi ne koulut on lakkautettava jos valmiiksi, kun oppilasmäärä "ennusteiden" mukaan pienenee vasta vuosien päästä?
Toinen unohtunut asia on, että jos opetustointa aiotaan harjoittaa oikeasti pitkällä aikavälillä, pidemmällä kuin muutaman vaalikauden mittaisella, ehkä jopa seuraavat sata vuotta, niin opetustilat maksavat aina jotakin. Kaikkia rakennuksia joudutaan ylläpitämään ja korjaamaan. Jopa tätä uutta rakenteilla olevaa koulua. Nyt kuvitellaan, että uutta rakennusta ei tarvitse huoltaa eikä korjata. Tämä tulee ehkä yllätyksenä, mutta oikeasti pitkällä aikavälillä tilakustannus on joksenkin vakio.
Näihin perusteluihin, ettei ole rahaa korjata, sisältyy se melkoisen omituinen ajatus, että kustannuksissa voidaan merkittävästi säästää siten, että joka kerta, kun koulutalo tulee peruskorjausikään (mitä voidaan huoltotoimet laiminlyömällä oleellisesti nopeuttaa, hyvänä esimerkkinä Seppolan koulu), lakkautetaan koko koulu ja myydään talo pilkkahinnalla.
Säästyykö rahaa tosiaan sillä, että huoltamisen ja korjaamisen sijasta rakennetaan 40 vuoden välein kokonaan uusi koulutalo? Rohkenen epäillä.
Mutta väliäkös sillä, jos näin saadaan ongelmat lakaistuksi muutamaksi vaalikaudeksi maton alle. Ei 40 vuoden jälkeen kukaan muista, kuka tästä linjavalinnasta on vastuussa.
Ikävä vaan kuntalaisille, joiden on pakko tämä hölmöily maksaa.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Jospa jättäisit nämä kouluasioiden pohtimiset ammatti-ihmisille ja ryhtyisit samalla innokkuudella harrastamaan vaikka tuohitöiden tekemistä.
Jotta alakoulun oppilasmäärä pysyisi esim 30-40 tasolla tai ihan kasvaisi, pitää koulupiiriin muuttaa jatkuvasti lisääntymisikäistä, - kykyistä ja -haluakasta väkeä. Kun yksi perhekunta kasvattaa lapsensa aikuisiksi, se todennäköisesti jää kylälle muttei hyödytä koulua uusilla oppilalla.
Tarvittaisiin jatkuvaa nuorten muuttoa. Näin ei nyky-Suomessa tapahdu enää millään kylällä vrt. vaikka 700 asukkaan Koskenpää. Eli kyllä Lahden koulunkin oppilasmäärä laskuun kääntyy tällä vuosikymmenellä.
Nämä "ammatti"-ihmiset voisivat kertoa, miten tällainen rakennusten peruskorjausjaksoilla ja uudisrakennuksilla kikkailu säästää veronmaksajien rahaa. Siihen saakka pidän perusteluita humpuukina.
Miten tällaisilla silmänkääntötempuilla muka voitaisiin saada merkittäviä säästöjä aikaan? Älkää naurattako! Tilakustannuksissa voidaan tuntuvasti säästää vain silloin, jos opetus siirretään olkimajoihin. Näillä leveysasteilla ei taida onnistua.
"Tilakustannuksissa voidaan tuntuvasti säästää vain silloin, jos opetus siirretään olkimajoihin. Näillä leveysasteilla ei taida onnistua."
Eikös ne syrjäkylien vanhat koulut ole lähes olkimajoihin verrattavia? Yritä sinäkin hyvä ihminen siirtyä nykyaikaan. Käy aikasi kuluksi tekemässä vertailuja vaikka kyläkoulujen ja Vitikkalan koulun välillä. On siinä oppimisympäristöissä vähän eroa.
Järkevien vastausten sijasta pelkkää suuntoittoa. Tätä odotinkin. Sen sijaan melkoinen yllätys olisi, jos joku esittäisi laskelmat, miten esim. 50 vuoden jaksolla tilakustannuksissa pystytään säästämään vaikkapa 25 %, ja järkeenkäyvästi vielä perustelisi, että tähän päästään laiminlyömällä koulurakennusten huolto ja lahjoittamalla rakennukset, kun peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi.
"Ja miksi ne koulut on lakkautettava jos valmiiksi, kun oppilasmäärä "ennusteiden" mukaan pienenee vasta vuosien päästä?"
Miten paljon siellä Kuoreveden päässä pitää ylimääräistä pelivaraa olla koulumitoituksessa. Hallin taajaman kouluun sopisivat kaikki Kuoreveden oppilaat nyt, viiden vuoden päästä eteen tai taaksepäin, kymmenen vuotta eteen ja taaksepäin tai ihan milloin haluat. Mitä itseään toteuttavaa ennustusta siinä on? Vieläpä sinne sopisi kaikki Länkipohjankin oppilaat vaikka ensi syksystä alkaen. Miten ihmeessä usean koulurakennuksen ylläpito voikin olla edullisempaa kuin yhden?
Ketjun avaus on asiantuntevaa ja viisasta tekstiä. Jämsässä ei ole uskallettu ääneen sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita! Lukekaa vaikka peruskouluasioihin perehtyneen professorin Eira Korpisen uusin kirja ja tulkaa vasta sen jälkeen puolustelemaan lyhytnäköisiä ratkaisuja.
Jämsässä ei osata arvioida kokonaisvaikutusta. Raha, raha, raha ja raha, vai huudetaan. Pitää olla liikenneympyröitä ja teknistä virkamiestä, mutta sydämen sivistys puuttuu!
Mitä on "sydämen sivistys" ja miten sen avulla voi perustella itsekästä ja lyhytnäköistä kyläpolitikointia?
Jarkko Pesonen päätyy V.A. Koskenniemensä luettuaan arvioimaan sydämen sivistyksen seuraavasti:
"Sydämen sivistystä ei siten ole olla negatiivisesti varautunut, monityydyttymätön rasvahapporadikaali niin monen itseään hyvänä pitävän ihmisen tavoin, vaan tunnistaa ja tunnustaa itsessään huonot inhimilliset piirteet. Mikäli näin ei tee, jatkavat ne kietoutumistaan sydämemme ympärille ja lopulta hyväksymme maailman, jossa mikään ei ole hyvää tai pahaa, emmekä enää osaa rakentaa elämäämme ja moraaliamme nihilistisen tyhjyyden päälle. Tai vielä pahempaa: Kolistelemme hautaan asti vihaisina tyhjiä periaatteidemme astioita ihmisille, jotka tekevät samoin omien vastaaviensa kanssa. Varoitukseksi tässä vaiheessa kuitenkin sanottakoon, että syvä eksistentiaalinen vitutus ja dystyyminen elämän ankeus on se hinta, jonka moni joutuu maksamaan siitä, ettei ole vain tyhjillä periaatteillaan ylpeilevä narri."
Myös Kari Uusikylä yrittää määritellä sivistystä:
"Oppineisuus ja koulusivistys kulkevat käsi kädessä, sydämen sivistys on asia erikseen. Eivät entisajan köyhissä oloissa kasvaneet työläiset suinkaan aina sivistymättömiä olleet, vaikka koulutielle pääsy olikin estetty. Väinö Linna on tästä loistava esimerkki.
Ihmiskunta tarvitsee sivistynyttä viisautta. Viisaudessa on kolme puolta, toteaa Mihaly Csikszentmihalyi, maineikas luovuustutkija. Viisaus liittyy ajatteluun, älyyn ja lahjakkuuteen. Toiseksi viisaus on hyve, tapa toimia tietyllä tavalla sosiaalisessa yhteisössä. Kolmanneksi viisaus johtaa henkilökohtaiseen hyvään, koska viisauden harjoittaminen johtaa iloon ja sisäiseen rauhaan.
Kapea-alainen, itsekäs spesialisti ei ole viisas, vaikka olisikin älykäs. Viisas ihminen ei ota itseään liian vakavasti, koska hän ymmärtää, että minuus on häviävä illuusio. Itsekkyyden ja omahyväisyyden kahleista vapautuminen vaatii rohkeutta."
ensimmäinen totuus: elämään sisältyy kärsimystä.
toinen totuus: kärsimyksen syy on itsekäs halu ja ahneus.
kolmas totuus: kärsimys lakkaa kun itsekäs halu lakkaa.
http://www.fwbo.fi/buddhalaisuus/mita-buddhalaisuus-on/viisaus/
" Oppilasmääräennuste on vain ennuste."
Eiköhän ne tulevien vuosien oppilaat ole ihan nimiä myöten tiedossa. Vai meinaatko, että jossakin korpien kätköissä saattaa olla piilossa satamaarin sivistystoimelle tuntemattomia koululaisia, jotka yhtäkkiä putkahtavat sieltä esiin?
Muutenhan niiden uusien koululaisten hankkimiseen kuluu noin 8 vuotta, enkä oikein usko, että mitään ennalta arvaamatonta sutinaa Jämsäläisten makuukammareissa olisi odotettavissa.
Pannaanko myös puomit ja piikkilankaesteet pääteille, ettei vaan eksy uutta väkeä eikä yritystoimintaa?
Meinaatko ihan tosissasi että pidettäisiin yllä ja remontoitaisiin pitkin korpia vanhoja kouluja vaan sen takia, että jos jonakin päivänä sitä tietä pitkin sattuisi joku tulemaan? :-D
Minun tietääkseni jo niistä kouluista jotka on jo nyt lakkautettu tai päätetty lakkauttaa, on siirretty ja tullaan siirtämään lähes puolentoista sataa oppilasta keskustan kouluihin. Tähän tulevat vielä Alhojärvi ja Lahden koulu päälle, jos ne päätetään lakkauttaa.
Jos asia ei ennestään ole tuttu kaupungin nettisivuilta saa luuloa parempaa tietoa oppilasmääristä eri kouluilla ja eri vuosina.
Kouluja ja keskustoja Jämsässä riittää, oppilaita ei niinkään.
Alakoulujen yhteinen oppilasmäärä alenee useilla sadoilla, ja lopetettavaksi päätettyjen ja esitettyjen koulujen oppilasmäärä on yhteensäkin paljon tätä pienempi.
Lopetettavaksi aiottujen ja päätettyjen kyläkoulujen oppilaat sijoittuvat eri taajamiin, joten tungosta ei tule. Partalaiset Jokivarteen, Lahdenkylältä Halliin ja Alhosta Kaipolaan.
Arvajan virallisesti lopetetun koulun oppilaaksiottoalueella on viimeisen tilaston mukaan 5 (viisi) oppilasta. Mahtavatko itsekään tietää minne sivistyslautakunta on heidät ensivuodeksi sijoittanut.
Selitykset vain pahentavat asiaa.
1) Oliko Arvajan koululla lakkautushetkellä 14 oppilasta, jotka jouduttiin kuljettamaan muualle? Kyllä vai ei?
2) Oliko Ruotsulan koulussa lakkautushetkellä yli 60 oppilasta, jotka jouduttiin kuljettamaan muualle? Kyllä vai ei?
3) Onko Partalassa yli 30 oppilasta, jotka kaikki joudutaan koulun lakatessa kuljettamaan muualle? Kyllä vai ei?
5) Montako oppilasta on Alhojävellä?
6) Montako oppilasta on Lahden koululla?
7) Nyt tarvitaan taskulaskin tai ruutupaperia ja kynä, jos et osaa laskea päässä, että noista tulee lähes 150 oppilasta, jotka on siirrettävä toisiin kouluihin. Vai ei tilanahtautta tule? Se tästä vielä puuttuisi.
8) Oppilasennusteeksi saadaan vaikka nolla, kun määritellään oppilaaksiottoalueeksi koulun urheilukenttä, jonka alueella ei asu ketään.
1) Kyllä, valtuuston mielestä Arvajan oppilaille on kuitenkin pienen oppilasmäärän vuoksi mielekkäämpää ja ennenkaikkea edullisempaa tarjota opetuspalvelut muualla kuin Arvajan koulussa.
2) Kyllä. Ruotsulan koulun miljoonakorjaustarpeen vuoksi valtuusto päätti kuitenkin tarjota Ruotsulan koulun oppilaille opetuspalvelut keskustakouluissa, koska keskustakoulujen olemassaolevissa ryhmissä oli tilaa myös Ruotsulan oppilaille.
3) Kyllä. Opetuksen jatkuu Jokivarren opetusryhmissä. Uusia opetusryhmiä ei perusteta. Kaksi opettajan virkaa vähenee kaupungilta.
4) En tiedä
5) Mitä vuotta tarkoitat. Alkutilanteessa? Sen jälkeen kun Partalan koulun tilanahtauden vuoksi osa Partalan koulupiiristä siirrettiin Alholle? Sen jälkeen kun Arvajan koulupiirin kaikki 5 oppilasta ehkä kuitenkin lopulta siirtyvät sivistyslautakunnan mielenmuutoksen jälkeen Alhojärven koulupiiriin? Kaikissa vaihtoehdoissa Alhon koulu on kunnan ylimitoitetuin koulu oppilasmäärään nähden ollut viime vuosikymmenet ja oppilasmäärä laskee vielä edelleenkin kaikista säädöistä huolimatta. Peruskorjaustarpeeksi ilmoitettu 1,7 milj eur jo viisi vuotta sitten.
6) Tuonkin voimme lukea oppilasennusteista ja kouluverkkoselvityksistä. Oppilaat sopivat heittämällä Hallin yhteiskouluun. Tilat eivät ennen korjauksia sovellu päiväkoti- ja koulukäyttöön. Kauanko asiaa katsotaa sormien välistä. Miksei asia kiinnosta edes sivistyslautakuntaa?
7) Zirinovski tavoitteli Venäjän entistä valta-asemaa. Valta-asema oli vain ollut suurin eri vuosina eri suunnilla.
Arvajan koulun lakkautuspäätökset ovat usean vuoden takaa. Nyt suunnitellaan tulevien vuosien toimia tulevien oppilasmäärien perusteella. Oppilasmäärän alenema on eri 2008-2013, 2010-2015 ja 2012-2017. Kuitenkin lopetettujen tai lopetettavaksi aiottujen koulujen oppilasmäärä on ratkaisevasti pienempi, kuin on kunnan oppilasmäärän aleneminen. Miten tilanahtautta voi tulla, jos entisissä tiloissa on vähemmän oppilaita kuin ennen?
8) Jos Arvajan entisen koulun koulupiirin oppilasmäärä on alentunut viiteen (5) oppilaaseen, olisi syytä katsoa peiliin, eikä häiriköidä kun vähenevien oppilasmäärien mukana vähenevillä valtionosuuksilla yritetään kohtuullisen tasapuolisesti tarjota kaikille oppilaille mahdollisimman laadukasta opetusta.
"1) Oliko Arvajan koululla lakkautushetkellä 14 oppilasta, jotka jouduttiin kuljettamaan muualle? Kyllä vai ei?
2) Oliko Ruotsulan koulussa lakkautushetkellä yli 60 oppilasta, jotka jouduttiin kuljettamaan muualle? Kyllä vai ei?
3) Onko Partalassa yli 30 oppilasta, jotka kaikki joudutaan koulun lakatessa kuljettamaan muualle? Kyllä vai ei?"
Oliko näistä yhdelläkään koululla montakaan oppilasta, joita ei jo ennestään kuljetettu jostakin? Mitenkäs se tilanne nyt sitten loppujen lopuksi muttuu, jos taksi kurvaakin jonkin toisen koulun pihaan?
Kuljetettavia oppilaita lienee ollut noin puolet. Jos loppujakin aletaan kuljettaa ja matkat tuplaantuvat, ei kustannus tästä ainakaan alene.
...ettei totuus unohtuisi.
1) Myös Arvajalaisten mielestä oli ok, että koulun oppilasmäärä laskiessä 30.09.2009 mennessä alle 25:n, koulu lakkautetaan, kuten Jämsän valtuusto aikanaan päätti. Muistutan, että kysymys oli vain yhdestä vuodesta, kun sivistystoimi halusi lakkauttaa koulun etuajassa. Kun tyhjää koulua piti lämmittää kaksi vuotta, ja kaikki oppilaat kuljettaa keskustaan, oliko tämä kaupungin näkökulmasta vaivan ja valitusruletin väärtti? Paljonko säästettiin? Väitän, että ei yhtään.
2) Kivitalon elinkaaren, esimerkiksi Ruotsulan koulun, pitäisi olla laskettavissa sadoissa vuosissa pikemminkin kuin kymmenissä. Alenevatko kiinteistöjen ylläpitokulut ja koulujen tilakustannukset pitkällä jaksolla merkittävästi, jos oppilaat siirretään muualle ja koulu lakkautetaan joka kerta, kun korjaustarvetta ilmenee? Kuinka paljon ne alenevat esimerkiksi 50 vuoden jaksolla? Vai onko lähtökohta se, että uudempia kouluja ei tarvitse koskaan peruskorjata, vaan maailmanloppu tulee jo sitä ennen? Vai eikö sittenkään nähdä nenää pidemmälle?
3) Jos Partalan oppilaat siirtyvät Jokivarteen eikä uusia ryhmiä perusteta, merkitseekö tämä ryhmäkokojen kasvamista ja opetuksen laadun heikkenemistä? Eikö tämä ole säästämistä oppilaiden tulevaisuudesta?
4) Et tiedä? Olet kuitenkin tietävinäsi, että Partalan koulun oppilaita kannattaa lukumäärästä riippumatta kuljetella ympäri kaupunkia 1.800 euron kustannuksella per oppilas per vuosi. Kun oppilaskohtainen kustannus kaikkiaan on luokkaa 6.200 euroa, eikö opetuksen pitäisi Jokivarressa tulla oppilasta kohden enemmän kuin 1.800 euroa halvemmaksi, jotta oppilaiden siirto Alhojärveltä Jokivarteen toisi säästöä? Kun kuljetuskustannusten kasvu otetaan huomioon, jää säästö olemattomaksi. Sekin tehdään lasten kustannuksella. Koska he eivät äänestä vielä moneen vuoteen, tämän uskotaan olevan päättäjille turvallinen vaihtoehto.
5) Jos kysy paljonko Partalassa on oppilaita, eikö jo aikamuodosta ole pääteltävissä, mitä ajankohtaa tarkoitan? Oppilata on n. 35. Heidän kohdallaan kysymys on sama kuin Alhojärvellä. Miten näiden oppilaiden kustannus per oppilas pienenee yli 1.800 euroa per nenä sillä, että heitä aletaan kuljettaa Jokivarteen?
6) Se heittäminen maksaa 1.800 euroa per oppilas. Jos heittomatka tuplaantuu, kustannus kasvaa vastaavasti.
7) Venäjällä ja Vladimir Zhirinovskilla on aika vähän tekemistä Jämsän perusopetuksen kanssa.
8) Häiriköinnistä olen samaa mieltä, näköjään myös sivistyslautakunta yksimielisesti. Nyt perusopetuksen suunnittelu ulottuu tuskin vaalikauden päähän. Lahden koulu täytti hiljattain 120 vuotta. Nyt ei nähdä edes 12 vuoden päähän, vaikka jokainen yksittäinen ihminen, asuntovelallinen, suunnittelee elämäänsä paljon pidemmällä jaksolla. Melkoisen lyhytnäköistä touhua.
Voi pyhä yksinkertaisuus.
Nykytilanteessa Alhoon tulee kouluauto, joka tuo oppilaita Okskulumilta.
Ei sen kouluauton yhtään sen kauempana tarvi käydä, Alhon koulun loppumisen jälkeen. Liikennöitsijä laskuttaa kilometreistä tai ajotunneista. Se on ihan sama montako reppua siellä autossa on kyydissä.
Kyläkoulun lakkauttamiseen liittyy PIENI kuljetuskustannusten lisäys.
Kyläkoulun lakkauttamiseen liittyy SUURI kustannussäästö, kun kyläkoulun opettajat korvaavat määräaikaisesti palkattuja ja eläkkeelle jääviä oppilaita. Myös keittiö / siivoushenkilö korvaa määräaikaisia ja kiinteistökulut jää pois.
Voisitko edes lukea esityksistä mistä eristä koululakkautuksen säästövaikutus rakentuu.
Jos kuljetettavien oppilaiden määrä kasvaa ja matka pitenee, kustannus siis laskee? Voi pyhä yksinkertaisuus tosiaan.
1. Mitä tekemistä on Arvajan tilanteella kun 2007, kun mietitään palveluiden järjestämistä tehokkaasti taloussuunnitelmakaudella 2011-13.
2. Valtuusto on päättänyt rakentaa uusia koulutiloja pienten, muutamaa kymmentä oppilasta palvelevien kyläkoulujen miljoonaperuskorjausten sijaan.
3 Jokivarren oppilasmäärä oli kouluverkkoselvityksen mukaan vuonna 2005-6 259 oppilasta. Tämä oli siis ennen tätä viimeisten lakkautuspäätösten vaikutusta Jokivarren oppilasmäärään.
3.9.2010 päivätty oppilasennuste sisältää Ruotsulan ja Partalan koulujen lakkautukset.
oppilasmääräennuste Jokivarressa 2010: 247, 2011: 259, 2012: 258, 2013: 246, 2014: 245, 2015: 232. 2016: 229 oppilasta.
Kun koulun oppilasmäärä ei edes kasva, niin miten ryhmäkoko Jokivarressa voisi kasvaa?
4. Jos et tiedä, niin neloskysymystä et ollut edes tehnyt. Kouluautot liikkuu Ylä-Partalan ja Seppolan välillä joka tapauksessa. Ensi vuonna linja-autossa on vain enemmän alakoulun oppilaita. Määräaikainen opettajan virka Partalasta loppuu ja vakituinen opettaja korvaa eläkkeelle menevän tai määräaikaisen opettajan ensi vuonna.
5. No tiedätkös sinä, miten moni Partalan oppilaaksiottoalueen oppilaista käy jo nyt koulua keskustassa starttiluokan, kielivalinnan, iltapäiväkerkon, vanhempien hakemuksen tai muun syyn takia. Koulun oppilasmäärä ei ole sama asia kuin oppilaiden määrä tämän koulun oppilaksiottoalueella.
6. Heittomatkasta en tiedä, mutta heittomotissa puumäärä vähenee verrattuna pinomottiin ja verratessa kiintomottiin vähenee vielä enemmän.
7. Hyvin heikko yhteys totuuteen on myös sinun kustannustiedoillasi ja reaalimaailmalla.
8. Vielä kun sivistyslautakunta saisi päätöslauselman, johon siihen on toimivaltaa ja jossa kaksi peräkkäistä väitettä olisivat keskenään toteuttamiskelpoisia
Sinä tätä jankkaat. Olet uskossasi paitsi sokea, myös luku- ja ymmärrysrajoitteinen.
Koululaislinkit kulkevat jokatapauksessa, yläkoulussa kulkee väkeä. Kuljetuskustannukset kasvavat hieman, kyllä. Niiden merkitys on kuitenkin vain yksi kymmenes osa lakkautuksen säästövaikutukseen verrattuna.
Laske varpailla, jos kotonasi ei ole banaaneja.
Kyläkoululakkautuksen säästövaikutus on 10 banaania. Autokuski haluaa yhden banaaneista.
Montako banaania jää vielä jäljelle?
Kerro jo viimein, montako euroa esimerkiksi Ruotsulan lakkautus on tähän mennessä säästänyt kaupungin varoja. Riittää kun sanot säästösumman kymppitonnin tarkkuudella.
Mauno Koivisto kehotti aikanaan kansantaloustieteen professori Ahti Molanderia taitavana muusikkona keskittymään trumpetinsoittoon. Mottimetsä tuntuu olevan enemmän sinun alaasi.
Vaikka se ei olisi tähän mennessä säästänyt euroakaan, niin tulevaisuudessa se säästää miljoonia, jos otetaan tästä eteenpäin laskuihin vaikka sata seuraavaa vuotta.
Tuo laskelma olisi mielenkiintoista nähdä. Olet ilmeisesti keksinyt ikiliikkujan. Tai menetelmän valmistaa kultaa.
"Tuo laskelma olisi mielenkiintoista nähdä."
No juurihan sen näit. Ei vaan mene jakeluun. Niinkö? Jos koulua olisi pyöritetty seuraavat sata vuotta, siitä olisi koitunut miljoonien kustannukset. Kun lopetettiin ja myytiin pois, kustannuksia ei tule. Eikä yhtään lasta jää silti kaupungissa kouluttamatta.
Tämän laskelman mukaan varmaankin halvimmaksi tulisi lakkauttaa loputkin koulut ja koko opetustoimi. Tämäkin varmasti Jämsässä nähtäisiin, jos vain laki sallisi ja lakkautusfanaatikot saisivat vallan.
En muuten ole tullut ollenkaan ajatelleeksi, että koulun pyörittäminen seuraavat sata vuotta olisi saanut aikaan miljoonien kustannukset. Hyvä kun kerroit.
Samat heebot haluaa laskea uusien koulujen käyttökustannukset 200 vuoden ajalta, mutta sen tarpeettoman koulun kustannusten laskeminen samalta ajalta taas ei menekään jakeluun.
Jotain diskonttauksesta ja prolongauksesta ymmärtävä tajuaa myös sen eron kun peruskorjaus tarvitaan kyläkoulussa vuonna 5 tai uudessa koulussa vuonna 35.
Sivistyslautakunnalla ei edelleenkään ole päätösvaltaa koululakkautuksissa. Sivistystoimen talousarviota käsitellessään se päätyy "säästämään muualta". Erikseen se kuitenkin kieltää säästämästä musiikkiopistosta, kyläkouluista ja tuntikehyksistä. Siis mistä "muualta" säästetään. Valtuuston rakennuttamia nykyaikaisia taajamakoulut muutetaan yli 30 oppilaan jättiryhmien oppilaitoksiksi. Samalla suuri osa uusien koulujen tiloista jää ilman käyttöä ja ilman opettajaa, jos sivistyslautakunnan tahto toteutuu.
Koko kunnan eduksi toimivat luottamusmiehet?