ORTODOKSINEN KIRKKO
Ortodoksisen kirkon nimi on varsin mahtipontinen tarkoittaahan ortodoksi oikeaoppista. Tutkimme tässä kirjoituksessa ortodoksi kirkon oppia, että mitä se oikein opettaa ja onko ortodoksi kirkon oppi Raamatullinen vai ei. Ortodoksi kirkon opetus on tässä kirjoituksessa kursivoitu sekä käytetyt Raamatun kohdat.
Opetus Jumalan sanasta
- Kirkon käsityksen mukaan Raamattu yksinänsä ilman perimätietoa, ilman elävää tulkitsijaansa, on riittämätön yksimielisen totuuden lähteeksi.
- Raamattu ja traditio eivät kumpikaan yksinään sisällä koko jumalallista ilmoitusta, vaan ne molemmat yhdessä muodostavat Kristuksessa jumalallisen ilmoituksen täyteyden. Metropoliitta Johannes: Kirkkoisien perintö.
- On kuitenkin huomattava ja voimakkaasti korostettava, että Raamattu ei ole kristillisen uskon ainoa lähde, vaan sen rinnalla on pyhä traditio. Traditio täydentää ja selventää Raamattua sekä auttaa ymmärtämään sitä oikealla tavalla. Metropoliitta Johannes: Kirkkoisien perintö.
Jeesus sanoi ihmisten perinnäissääntöjen laatijoiden ja niiden noudattajien palvelevan turhaa Jumalaa, koska Jumalaa ei voi palvella ihmiskäskyjen eikä ihmisten tekemien perinnäissääntöjen voimalla. Ortodoksinen kirkko halveksuu Jumalan sanaa ja nostaa sen rinnalle omat isien perinnäissäännöt. Raamattu ei opeta mitään pyhästä traditiosta, vaan että Jumalan sana on kokonansa totuus, joka on kirjoitettu Raamattuun. Seuraavaksi tutkimme sitä minkälaista traditiota ja perimätietoa ortodoksi kirkko opettaa.
Mark 7:7,8 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’. Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä."
Ps 119:160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti
Kaste
- "Pyhä kaste ja mirhavoitelu ovat porttina Kristuksen kirkon jäsenyyteen ja Herran pyhä ehtoollinen on tämän jäsenyyden kruunaus
- Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamisen kautta kastettava kuolee synnille ja syntyy uudelleen Kristuksessa."
- "Pyhän kasteen kautta ihminen kuolee yhdessä Kristuksen kanssa ja nousee yhdessä Hänen kanssaan uuden aikakauden elämään. Kasteen mysteeriossa yhdistyvät kuolema ja elämä, herran hauta ja ylösnousemus. Sen tähden kastetta kutsutaankin, Jumalasta syntymiseksi, uudesti syntymisen pesoksi, ensimmäiseksi ylösnousemiseksi. Se tuottaa ihmiselle täyden sielun puhdistumisen kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta, pyhityksen ja täydellisyyden, katoamattomuuden ja kuolemattomuuden, tiedon jumalallisesta totuudesta. Sen välityksellä entinen jumalan kuva luodaan uudelleen ihmisen sisimmässä, ihminen yhdistyy Kristukseen, tulee Jumalan lapseksi, osalliseksi jumalallisesta luonnosta ja armon kautta tapahtuvasta jumaloitumisesta.
Kaste on ortodoksikirkon ensimmäinen pelastustie, joka avaa kastettavalle taivaan portit. Ortodoksisen kirkon kasteopetus tekee tyhjäksi ristinsanoman ja evankeliumin julistamisen. Jokainen, joka uskoo ortodoksiseen kasteopetukseen on ulkopuolella Raamatullisen pelastuksen, sillä Kristus itse opetti, että tulee ensin tehdä parannus ja uskoa evankeliumiin.
Raamattu opettaa, että Kristuksen vanhurskauden tähden ja lunastusuhrin kautta tarjotaan ihmiselle syntien anteeksiantamusta. Syntien anteeksiantamus luetaan niiden hyväksi, jotka Jumalan armovaikutuksen kautta tekevät parannuksen ja vastaanottavat Jeesuksen elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi.
Mark 1:15 ja sanoi (Jeesus): "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Ortodoksisen kirkon nimi on varsin mahtipontinen tarkoittaahan ortodoksi oikeaoppista. Tutkimme tässä kirjoituksessa ortodoksi kirkon oppia, että mitä se oikein opettaa ja onko ortodoksi kirkon oppi Raamatullinen vai ei. Ortodoksi kirkon opetus on tässä kirjoituksessa kursivoitu sekä käytetyt Raamatun kohdat.
Opetus Jumalan sanasta
- Kirkon käsityksen mukaan Raamattu yksinänsä ilman perimätietoa, ilman elävää tulkitsijaansa, on riittämätön yksimielisen totuuden lähteeksi.
- Raamattu ja traditio eivät kumpikaan yksinään sisällä koko jumalallista ilmoitusta, vaan ne molemmat yhdessä muodostavat Kristuksessa jumalallisen ilmoituksen täyteyden. Metropoliitta Johannes: Kirkkoisien perintö.
- On kuitenkin huomattava ja voimakkaasti korostettava, että Raamattu ei ole kristillisen uskon ainoa lähde, vaan sen rinnalla on pyhä traditio. Traditio täydentää ja selventää Raamattua sekä auttaa ymmärtämään sitä oikealla tavalla. Metropoliitta Johannes: Kirkkoisien perintö.
Jeesus sanoi ihmisten perinnäissääntöjen laatijoiden ja niiden noudattajien palvelevan turhaa Jumalaa, koska Jumalaa ei voi palvella ihmiskäskyjen eikä ihmisten tekemien perinnäissääntöjen voimalla. Ortodoksinen kirkko halveksuu Jumalan sanaa ja nostaa sen rinnalle omat isien perinnäissäännöt. Raamattu ei opeta mitään pyhästä traditiosta, vaan että Jumalan sana on kokonansa totuus, joka on kirjoitettu Raamattuun. Seuraavaksi tutkimme sitä minkälaista traditiota ja perimätietoa ortodoksi kirkko opettaa.
Mark 7:7,8 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’. Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä."
Ps 119:160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti
Kaste
- "Pyhä kaste ja mirhavoitelu ovat porttina Kristuksen kirkon jäsenyyteen ja Herran pyhä ehtoollinen on tämän jäsenyyden kruunaus
- Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamisen kautta kastettava kuolee synnille ja syntyy uudelleen Kristuksessa."
- "Pyhän kasteen kautta ihminen kuolee yhdessä Kristuksen kanssa ja nousee yhdessä Hänen kanssaan uuden aikakauden elämään. Kasteen mysteeriossa yhdistyvät kuolema ja elämä, herran hauta ja ylösnousemus. Sen tähden kastetta kutsutaankin, Jumalasta syntymiseksi, uudesti syntymisen pesoksi, ensimmäiseksi ylösnousemiseksi. Se tuottaa ihmiselle täyden sielun puhdistumisen kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta, pyhityksen ja täydellisyyden, katoamattomuuden ja kuolemattomuuden, tiedon jumalallisesta totuudesta. Sen välityksellä entinen jumalan kuva luodaan uudelleen ihmisen sisimmässä, ihminen yhdistyy Kristukseen, tulee Jumalan lapseksi, osalliseksi jumalallisesta luonnosta ja armon kautta tapahtuvasta jumaloitumisesta.
Kaste on ortodoksikirkon ensimmäinen pelastustie, joka avaa kastettavalle taivaan portit. Ortodoksisen kirkon kasteopetus tekee tyhjäksi ristinsanoman ja evankeliumin julistamisen. Jokainen, joka uskoo ortodoksiseen kasteopetukseen on ulkopuolella Raamatullisen pelastuksen, sillä Kristus itse opetti, että tulee ensin tehdä parannus ja uskoa evankeliumiin.
Raamattu opettaa, että Kristuksen vanhurskauden tähden ja lunastusuhrin kautta tarjotaan ihmiselle syntien anteeksiantamusta. Syntien anteeksiantamus luetaan niiden hyväksi, jotka Jumalan armovaikutuksen kautta tekevät parannuksen ja vastaanottavat Jeesuksen elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi.
Mark 1:15 ja sanoi (Jeesus): "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kasteen kaava lyhyesti:
nimenanto (joka voidaan suorittaa myös erillisenä toimituksena 8. päivänä syntymästä)
rukoukset kasteen edellä (eksorkismit)
kysymykset kummille / kastettavalle
uskontunnustus
pyhä kaste
kastepukuun pukeminen
pyhällä mirhalla voitelu (sakramentti)
saatto kasteastian ympäri (kolme kertaa)
epistola ja evankeliumitekstit
hiusten leikkaus
Ehtoollinen
- Otettuaan…käteensä kirkkoleivän…pappi…leikkaa tästä…kuutionmuotoisen osan…irrotettuaan osan, jota nyt sanotaan Karitsaksi, pappi asettaa sen keskelle diskosta ja teurastaa Karitsan…samalla pappi lukee sanat: Teurastetaan Jumalan Karitsa…Vielä tapahtuu karitsan lävistäminen; keihäällä pappi lävistää karitsan oikean puolen. Taivasaho Dimitri: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset.
- Leipä ja viini…kuvauksena Kristuksen Ruumiista ja Verestä nyt edeskannetaan eli uhrataan kaiken edestä eli kaiken sen vastaanottamiseksi, minkä Jumala lahjoittaa Golgatan uhrin tähden. Arkkipiispa Paavali: Uskon pidot.
Ehtoollinen on ortodoksikirkon toinen pelastuksen välittäjä. Ortodoksinen ehtoollinen muistuttaa hyvin paljon katolista ehtoollista, jossa Jeesus uhrataan uudestaan, joka kerta katolisessa messussa. Ortodoksikirkko opettaa kirkon ehtoollisessa teurastettavan Jeesuksen ja ehtoollisen vastaanottamalla Jumala lahjoittaa ihmiselle pelastuksen. Jeesuksen Golgatan uhri on ainoa pelastustie ja Jeesus itse on ainoa pelastuksen välittäjä. Ortodoksikirkon evankeliumi on toista evankeliumia.
Ehtoollinen on muistoateria eikä syntien anteeksiantamuksen sakramentti. Ehtoollinen on muistoateria Jeesuksen ristin kuolemasta ja Hänen ylösnousemuksestaan, jonka kautta annetaan syntien anteeksiantamus niille, jotka parannuksen teon jälkeen ottavat uskossa vastaan Herran Jeesuksen. Leipä ja viini kuvaavat Golgatalla tapahtunutta lunastustyötä, jossa on syntien anteeksiantamus. Kun Israelin kansa oli Egyptin orjuudessa, niin Jumala päätti vapauttaa kansansa tästä orjuudesta. Ennen tuota vapautumista asetettiin pääsiäinen, jonka tehtävä oli muistuttaa Israelin kansaa, siitä kun Jumala vapautti kansansa egyptiläisten orjuudesta. Pääsiäiseen kuului myös pääsiäisateria, jossa syötiin teurastettu karitsa, joka oli esikuvaa Jeesuksen Golgatan uhrista, jossa sovitettiin koko ihmiskunnan synnit. Johannes kastaja tiesi tämän, sillä kun hän näki Jeesuksen hän sanoi Pyhässä Hengessä: ” Katso, Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnin.”
Vanhan liiton pääsiäinen ei ollut se tapahtuma, jossa Israelin kansa vapautettiin egyptiläisten orjuudesta, vaan pääsiäinen viettiin tämän vapautumisen muistoksi. Samoin on myös Uudessa Liitossa. Ehtoollisessa ei uhrata Jeesusta, koska Jeesus antoi kertakaikkisen uhrin Golgatalla. Ehtoollinen vietetään Jeesuksen kuoleman muistoksi, jossa muistellaan ja julistetaan Herran kuolemaa. Ehtoollinen ei ole syntien anteeksisaamisen sakramentti, koska syntien anteeksisaaminen tapahtui Golgatalla, jota ehtoollisella muistellaan Herran Jeesuksen kunniaksi.
Ikoni
- Ikonin tarkoituksena siis on itsessään olla – niin paljon kuin se on inhimillisesti mahdollista – visuaalista kauneutta välittävä esine. Sellaisena sillä on jo luontainen hengellinen arvo; se ilmaisee Jumalan ihmiselle ja ottaa osaa maailman lunastukseen ja transfiguraatioon. Isä Sergei Bulkakov (1871- 1944).
- Näkyvän ja ulkonaisen kauneutensa nojalla ikoni – kuten muut taideteokset – siis osallistuu luomakunnan pelastukseen. Kallistos Ware: Pyhä Henki kristityn elämässä. Ortokirja 1984.
- Pyhän Stefanos nuoremman elämän esiintyvän ilmauksen mukaan ”ikoni on portti” Se on keino astua sisään näkymättömään maailmaan, maanpäällisen seurakunnan ja riemuitsevan seurakunnan välinen kohtauspaikka. Ikoni siirtää meidät pyhän paikan ja ajan ulottuvuuksiin ja meistä siinä kuvatun tapahtuman aikalaisia – eikä vain tuon tapahtuman tarkkailijoita vaan siihen osallistujia. Näin ikoni toimii välittäjänä, se tuo keskuuteemme ne, jotka siihen on kuvattu, ja antaa meille mahdollisuuden päästä rukouksen avulla yhteyteen heidän kanssaan. Kallistos Ware: Pyhä Henki kristityn elämässä. Ortokirja 1984.
- Ikonit…välittävät rukoilijalle tai katsojalleen ortodoksisen uskon oppia ja sanomaa samalla tavalla kuin kirjoitettu sanakin. ikoneja kunnioitetaan evankeliumin ja ristin kanssa samanarvoisina todistajina Kristuksen suorittamasta pelastusteosta. Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto.
Ikoni on ortodoksille kolmas pelastuksen välittäjä. Evankeliumi on pahasti vääristetty, ortodoksille ikoni on välittäjä, joka osallistuu lunastukseen. Tällainen on hirveätä Jumalan pilkkaamista ja kaikki, jotka tällä tavoin eksyttävät ihmiskuntaa, julistavat toista evankeliumia omaksi kadotuksekseen. Ikoni sanaa ei edes esiinny UT:n kreikkalaisessa alkutekstissä. Ikoni-oppi juontaa juurensa pakanuskonnoista, joissa ihmiset olivat tottuneet kunnioittamaan ja palvomaan jumalan kuvia. Vuonna 787 jKr. Nikean kirkolliskokouksessa kumottiin Raamatun opettama kuvien teko kielto, jossa määrättiin sallituiksi pyhät kuvat, joita kirkko käyttää jumalanpalvelus elämässään. Ortodoksi kirkossa ikoni otetaan käyttöön yleensä pyhitetyn veden vihmonnan ja rukouksen kautta. Mutta kun luemme Raamattua, niin ei siellä opeteta mitään pyhistä kuvista, ikoneista, joita otetaan käyttöön pyhitetyn veden sekä rukouksen kautta.
Golgatalla Jeesuksen antama lunastusuhri on ainut pelastuksen lähde. Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta on vain lunastus voimassa. Kaikki muut lunastukseen osallistumisopit ovat epäraamatullisia ja toista evankeliumia.
Vainajat ja pyhäinjäännökset
- Jokaisessa vihityssä kirkossa tulee olla alttaripöydässä jonkun marttyyrin pyhäinjäännös.
Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto
- Uskonveljet ja sisaret hartaasti ja jatkuvasti rukoilevat edesmenneitten puolesta.
Piispa Paavali: Miten uskomme
Raamatusta ei löydy tällaisia opetuksia. Nämä opetukset ovat toista evankeliumia. Ortodoksi kirkko opettaa, että pyhänjäännökset muistuttavat heitä marttyyrien verellä rakennetusta kirkosta. Pyhänjäännöksen avulla he pyytävät esirukouksia pyhäinjäännöksen kohteilta, eli vainajilta.
Ortodoksit pyytävät vainajilta rukouksia pyhäinjäännösten kautta, mutta Raamattu kieltää kääntymästä vainajien puoleen.
5 Moos 18: 10 Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, 11 joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. 12 Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi.
Maria
- Kirkko ylistää Jumalanäitiä autuaaksi…ja uskoo hänen esirukoustensa voimaan.
Arkkipiispa Paavali: Rukous ikonin edessä
- Ensimmäisenä puoltajanamme on Jumalan, puhtain Neitsyt Maria.
Arkkipiispa Paavali: Uskon pidot
Maria on ortodoksikirkolle välittäjä. Raamatun opetus on, että ensimmäinen puolustaja on Jeesus, joka lähetti toisen puolustajan Pyhän Hengen niille, jotka uskovat Jeesukseen. Raamatun opetuksen mukaan Jeesus rukoilee meidän edestämme Isän oikealla puolella. Ortodoksikirkolla onkin viisi pelastuksen välittäjää, Jeesus, Maria, kaste, ehtoollinen ja ikonit. Ortodoksi kirkon opetus on toista evankeliumia, joka ei tuo pelastusta ihmisen elämään. Näitä ortodoksisen kirkon opetuksia ei löydy Raamatusta ja sen tähden jokaisen, joka haluaa uskoa Jumalaan on hylättävä tällaisten oppien tukeminen, jotka eksyttävät ihmisiä kadotukseen, koska ne ovat toista evankeliumia.
Ortodoksisia tapoja
- Kirkkoon tultaessa ja sieltä lähdettäessä tehdään ovella ristinmerkki kaksi tai kolmekin kertaa. Samoin ikonia, evankeliumikirjaa, tai ristiä suudeltaessa tehdään ensin kaksi ristin merkkiä ja suutelemisen jälkeen yksi. Palveluksen aikana voi tehdä ristinmerkkiä omaan tahtiinsa tai sitten katsoa toisista mallia.
- Tapana on hieman kumartaa kun pappi siunaa kirkkokansaa tai suitsuttaa kansaan päin.
- Kun äiti tuo lapsen ensimmäistä kertaa kirkkoon, luetaan kirkotusrukoukset. pappi kantaa lapsen kirkon ovelta keskelle kirkkoa ja sitten ikonostaasin eteen. Rukousten jälkeen pappi jättää lpasen matolle Vapahtajan ikonin eteeen, mistä äiti ottaa lapsen. Tämä merkitsee sitä, että lapsi on jumalalle kuuluva, mutta äiti saa sen takaisin itselleen hoivattavksi.
- Veden pyhityksessä siunattua vettä, jota voi viedä pullossa kotiin. Pyhitetyllä vedellä pappi voi vihmoa kodin, koulun, laitoksen, auton, tms. Pyhitettyä vettä voi säilyttää kotona pullossa ja siitä sitä voi nauttia tai vedellä sivellä itseään. Vedenpyhitys toimitetaan mm. Loppiaisena ja kunkin pyhäkön >praasniekkana.
Ortodoksisia tapoja, lähdekirjallisuus:
Ortodoksin käsikirja: Ilomantsin ortodoksinen seurakunta diakoniatyö
Raamatussa ei ole seurakunnalle tällaisia opetuksia. Ortodoksi kirkon evankeliumi on toista evankeliumia, joka ei ole Raamatun evankeliumin mukainen. Ortodoksi kirkon traditio sekä perimätieto on epäraamatullista harhaoppia, joka eksyttää ihmisiä pois Kristuksesta. Sinä, joka kuulut ortodoksiseen kirkkoon Kristus rakastaa sinua, anna Hänen siis johdattaa sinut uskomaan niin kuin on kirjoitettu Jumalan sanassa.
HERÄÄ HYVÄ KAAJI!
Petri Paavola
sinne kirkkomaalle jo valmiiksi makamaan. Ei tule vieraita ajatuksia ja vaikkuteita aidan takaa.
Voi ver vittu teiän kanssa.
Ja olen sen vuoksi eronnut koko kirkosta jotta en tuhoutusi heijän syntien vuoksi. Raamattuhan kehottaapi poistumaan siitä siis Babyloonista jotta teitä ei tuhota heijän syntien vuoksi. Nythän suomen kirkoista on eronnut yli 30 000 henkilöä, joten Raamatun ennustukset käyvät toteen. Ja totta on se että meillä ihmiskunnalla on ainoastaan Jeesuksen antama lunastusuhri pelastuksen lähde. Mikään muu lähde ei anna meille pelastusta.
KUNNIA JEESUKSELLE KRISTUKSELLE ,AAMEN
Matt. 19:4
Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'
Joh. 1:1
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
Joh. 1:2
Hän oli alussa Jumalan tykönä.
Ap. t. 11:15
Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa meidänkin päällemme.
Room. 16:25
Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen ilmoitetun salaisuuden mukaan, joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta,
Ef. 1:10
siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, -oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.
Hepr. 1:10
Ja: "Sinä, Herra, olet alussa maan perustanut, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja;
Hepr. 3:14
sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.
"Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa" (Gal. 5:18-21).
"Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus. Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne. Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen." Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?" (1.Kor. 1:10-13).
H.L. Hastings on kirjoittanut seuraavasti: 'Paholainen näyttää ikiajat käyttäneen vehkeilykeinonaan Jumalan lasten nimittelemistä ja erotelleen ja vainonneen sillä tavalla niitä, joiden yhteyden puolesta Vapahtajamme niin hartaasti rukoili.' John Bunyan oli hyvin suorasanainen. Hän kirjoitti seuraavaa: 'Koska toivotte kuulevanne, millä nimellä haluaisin itseäni kutsuttavan, ilmoitan, että mikäli Jumala katsoo minut kelvolliseksi, haluaisin kantaa nimeä kristitty, uskova tai jotakin muuta Pyhän Hengen suomaa nimeä. Mutta kaikki nuo riitaisuutta herättävät nimet kuten anabaptistit jne. eivät käsitykseni mukaan tule Jerusalemista eivätkä Antiokiasta vaan suorastaan helvetistä ja Babylonista, sillä ne luonnollisestikin korostavat jakautumista eri suuntiin. Kaikki tunnetaan hedelmistään.'"
Jumalan kymmenen käskyä hepreankielisen alkutekstin mukaan
Minä olen Herra sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä;, jotka ovat vesissä maan alla.
Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
Muistaa pyhittää sapatinpäivä.
Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Älä tapa.
Älä tee huorin.
Älä varasta.
Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Älä himoitse lähimmäisesi huonetta.
Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.
(2.Moos. 20:2-17)
"Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan" (5.Moos. 4:2).
"Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle" (Jes. 24:5-6).
"Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi. Herra, Herra sanoo, hän, joka kokoaa Israelin karkoitetut: Minä kokoan vielä muitakin sen koottujen lisäksi" (Jes. 56:6-8).
"Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat" (1.Joh. 5:3).
"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut" (Matt. 5:17-18).
"Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani" (Joh. 14:6).
noudattaa Raamatun sanaa ja sanomaa kaikessa työssään. Jopa siinäkin, ettei se tee "lähetystyötä", koska Raamatussa on sanottu selkeästi, ettei pakottamalla voi ketään käännyttää, ainoastaan ihmisen vapaan tahdon kautta voi kääntyä.
Mitä tulee ikoneihin ja kirkon kauniisiin koristeluihin, niin Ortodoksinen kirkko katsoo, että maallisen kauneuden tarkoituksena on herättää ihmisen sielu havaitsemaan Jumalan valtakunnan kauneus. Sen vuoksi Ortodoksisessa kirkossa kirkkolaulun ja maalausten ja ikonien tarkoituksena on kääntää ihminen Jumalan valtakunnan kauneuden puoleen.
Ortodoksisessa kirkossa ei palvota kuvia. Ikonit ovat todellakin ikäänkuin "kurkistusluukku" taivaalliseen maailmaan. Pyhiä ihmisiä kunnioitetaan, ja heidän puoleensa käännytään esirukoustoivein. Suurimpana pyhistä ihmisistä on Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä Neitsyt Maria, joka on "kerubeja kirkkaampi ja serafeja kaikkeintavoin jalompi" - saihan hän kunnian synnyttää maailmaan Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan. Tämän myöntää myös luterilainen kirkko, jonka uskontunnustuksessa on: " --sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta, kuoli, ja ristiinnaulittiin...".
Ortodoksinen uskontunnustus on muuten aivan sama, kuin luterilaisessa kirkossa, paitsi että siinä sanotaan: Uskon yhteen pyhään ja katoliseen seurakuntaan, syntien anteeksisaamiseen...
Kauneudessa ei ole mitään pahaa. Kysyttäköön keltä hyvänsä kaalolta, joka rakentaa huoneensa niin kauniiksi ja koristeellisiksi, kuin mahdollista - samoin kuin itsensä. Maallinen kauneus on heijastumaa taivaallisesta kauneudesta. Se pätee yhtälailla maalaustaiteeseen, musiikkiin kuin muuhunkin kauneuden ilmenemismuotoihin.
Jos puhutaan Marian palvonnasta, niin sekä roomalaiskatolinen että ortodoksinen kirkko antavat Neitsyt Marialle sen kunnian, mikä hänelle kuuluukin Jeesuksen äitinä ja Pyhän Hengen valittuna.
Maria on erityisesti naisten pyhimys -hänen kauttaan välitetään pyynnöt Isälle ja Pojalle. Aivan samoin, kun tavallisessa perheessä on tapana: lapset kääntyvät Äidin puoleen kysyen: voitko pyytää Isältä sitä tai tätä? Sama on perinne Kirkossa: Pyhä Äiti - jonka pyhyyttä ei kukaan kaiketi voi kiistää - välittää esirukousten kautta pyynnöt Pojalleen. Se ei toki estä sitä, etteikö jokainen voi kääntyä suoraan Kristuksen puoleen.
Ortodoksinen kirkko on hyvin ihmisläheinen ja rakastettava. Se ei tuomitse ketään, eikä asetu kenenkään yläpuolelle. Sen vuoksi varmaan jotkut sitä vieroksuvatkin - sellaiset, joilla on hillitön tarve tuomita lähimmäisiään helvettiin milloin mistäkin syystä, vaikka itse Jumalan Sana kieltää sen.
t. Mirkku