Olen kuuskymppinen nainen ja flimmeri todetiin 2002,on Marevan,beetasalpaaja,verenpaine lääkkeet 2 eri lääkettä.
Puuhaan ja touhuan,eikä flimmeri suuremmin haittaa vaikka rytmi on tasaisen epätasainen.Miten mahtaa olla juoksu,reipas kävely,en ole muistanut koskaan kysyä lääkäriltä.Pyöräilen ja reippailen ja ja joskus sydän muljahtelee ilkeesti,varsinkin jos en ole liikkunut muutamaan viikkoon samaan tahtiin.
Painon kans taistelen,vaikken niin lihava olekkaan,mut helpottaisi suuresti oloa,jos saisi alemmas.
Eli,onko haittaa rehkimisestä ja lujasta vauhdista,yleensäkkin.
Puuhaan ja touhuan,eikä flimmeri suuremmin haittaa vaikka rytmi on tasaisen epätasainen.Miten mahtaa olla juoksu,reipas kävely,en ole muistanut koskaan kysyä lääkäriltä.Pyöräilen ja reippailen ja ja joskus sydän muljahtelee ilkeesti,varsinkin jos en ole liikkunut muutamaan viikkoon samaan tahtiin.
Painon kans taistelen,vaikken niin lihava olekkaan,mut helpottaisi suuresti oloa,jos saisi alemmas.
Eli,onko haittaa rehkimisestä ja lujasta vauhdista,yleensäkkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
toisilla on haittaa. Suuren osan ajasta liian korkealla oleva pulssi on haitallinen. Vajaatoimintaan ajautumista pitäisi välttää. Jos sydämessä ei ole ennestään muita vikoja kuin flimmeri, niin tilanne on turvallisempi. Tiedätkö paljonko on sykkeesi minuutissa? Nouseeko se korkealle reippailussa? Mittaa pulssiasi silloin tällöin, ja jos se ei ole kovin korkea, niin mielestäni voit liikkua niin kuin jaksat etkä hengästy pahasti. Onko siitä kauan, kun kävit viimeksi lääkärillä? Voithan taas käydä ja kysyä niistä muljahteluista.
Minulla itselläni flimmeri haittaa liikuntaa ym. paljon. Kun on aikaisemmin tottunut niitä tekemään, niin helposti tekee yli rajojensa. Nyt on niin voimakkaasti jarruttava lääke (Multaq), että hengästyn pahanpäiväisesti, jos kävelen entiseen malliin. Eilen oli hankalia tilanteita kaupungissa, kun piti vähän väliä pysähdellä ja istua sattumoisin löytyneillä korokkeilla tai penkeillä. Luulin, että kerta kaikkiaan pyörryn kävellessä. Sitten kun aloin kävellä ihan hissukseen, niin siihen pystyin eikä tarvinnut kutsua ambulanssia.
lääkärin kanssa sopia ja keskustella. Jos mahdollista, kannattaa käydä rasitus-ekg polkemassa ja lisäksi 24-holter-testi. Niissä nähdään miten sykkeet pelaa huippu rasituksessa ja normaalissa elämässä. Tämän pohjalta on helpompi antaa liikunta suosituksia. Itselläni flimmeri pysyvänä rytminä ja hidas sellainnen, rasituksessakaan ei nouse mihinkään älyttömyyksiin. Ihan on annettu lupa liikkua oman jaksamisen mukaan, ääri ponnistelua vältettävä ettei ICD-tahdistin turhaan osallistu. Sydän potilaalle liikunta aina hyväksi kunhan toteutus on oikein mitoitettu.
puolelta noita kokeita saa, niin voi pyytää yksityiseltä lääkäriltä. Maksavat kuitenkin aika paljon. Kliinisestä rasituskokeesta ja sen yhteydessä tehdyistä lepo-EKG:stä ja Pef-rasituskokeesta maksu oli yhteensä 250, mutta siitä sai hyvin Kelalta takaisin, maksettavaksi jäi n. 122 euroa.
Lääkärien mielipiteet käyvät aika pahasti ristiin. Mulle sanottiin alkukesästä, että pitää olla iisisti (kesä). Toinen lääkäri sanoi, että saa rasittaa ihan kuinka paljon vain. Kolme lääkäriä suositteli tahdistinta hoidoksi ja yksi Cordaronea ja yksi ei mitään. Nyt olen Multaqilla ja kääntöä yritetään.