1. Sukupuolesi
2. Ikäsi
3. Milloin paniikkituntemuksesi alkoivat?
4. Mikä on mielestäsi laukaissut paniikkihäiriösi?
5. Mitä oireita paniikkiisi pitää sisällään?
6. Oletko lääkityksellä?
2. Ikäsi
3. Milloin paniikkituntemuksesi alkoivat?
4. Mikä on mielestäsi laukaissut paniikkihäiriösi?
5. Mitä oireita paniikkiisi pitää sisällään?
6. Oletko lääkityksellä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
1. Olen nainen.
2. 23-vuotias.
3. Ensimmäiset kohtaukseni sain n.14-vuotiaana vanhempieni eron jälkeen. En uskaltanut liikua huoneesta toiseen, sillä pelkäsin ihan järjettömiä ja itkin kauhuani. Seuraavat paniikkituntemukset tulivat n.19-20-vuotiaana erittäin raskaassa elämäntilanteessa. Ja nyt 23-vuotiaana jälleen raskas elämäntilanne laukaisi moiset.
4. Koen jollain tapaa, että lapsuuden turvattomuus ja toiselta taholta tukahduttava ylisuojelevuus. Noiden ristiriita. Menneisyyden asiat vaikuttanevat kovasti.
5. Epätodellinen olo, sekoamisen (psykoosin tai skitsofrenian) pelko, hallinnanmenettämisen pelko, ahdistus, tuskaisuus, hermostuneisuus, ja kuin kävisi autopilotilla. Myös fyysiset: hikoilu, huimaus, paineentunne otsassa, sydämen tykyttely.
6. Lääkityksellä en ole. Käytän rauhoittavaa tarvittaessa ja käyn säännöllisesti terapiassa.
1. nainen
2. 35
3. 4. ~5 vuotta sitten aivoinfarktin jälkeen → liika omien tuntemuksien tarkkailu (pelko uudesta infarktista)
5. Halinnanmenettämisen pelko, ahdistus, hikoilu, huimaus/pyörrytys, sydämen tykytys.
6. ei lääkitystä (oma diagnoosi)
1. Nainen
2. 20
3. Paniikkihäiriö diagnosoitiin kevät-talvella 2009, mutta paniikkihäiriön eri oireita on ollut jo noin 15-vuotiaasta lähtien.
4. Perinnöllisyys. Uskon, että sairaus on geeneissäni, enkä sille mitään voi.
5. Välttäytymiskäyttäytyminen, eristäytyminen, ruokahaluttomuus, levottomuus. Itse paniikkikohtauksen aikana eräänlainen kehon väänteleminen, ahdistuneisuus, sydämen tykytys ja vapina.
6. Kyllä
1.Nainen
2. 26v.
3. n.18vuotiaana
4. Pahemmat oireet alkoivat kun olin muuttanut yksin vieraalle paikkakunnalle koulun perässä; uusi koulu, uusi asunto, ja pettyminen uuteen "ihastukseen"..
5. Pyörrytys, epätodellisuuden tunne, tukehtumisen pelko, oksentamisen pelko, sykkeen tiheys, tiettyjen paikkojen ahdistus, esim. "en voi mennä sinne luokkaan".. Pelko sekoamisesta, "voinko koskaan elää normaalia elämää". Psyykkinen ja fyysinen ahdistuksen tunne.
6. Kyllä. Kävin vain TK- lääkärillä jolle kerroin itse uskovani vaivan olevan paniikkihäiriö. Lääkäri määräsi mitään tutkimatta Xanoria. Se oli kamalaa aikaa..Oli NIIN KOUKUSSA niihin pillereihin! Niitä koitti puolitella ja murennella, että ottaisi vain pienen murun.. En tykännyt ollenkaan TARVITTAESSA otettavista lääkkeistä! Menin reilun puolebn vuoden päästä lääkärille, ja kerroin haluavani vaihtaa lääkitystä. Sain Cipralexia, lääkäri sanoi että voin itse muutella annosta tuntemuksieni mukaan 5mg-20mg. Nyt siitä on jo vuosia, ja elämä on mennyt todella hyvin!:) Paniikkeja ei ole ollenkaan, ja jos joskus on pientä tuntemusta, suurennan hetkeksi annosta. Pitkään pärjäsin 5mg/vrk, mutta viime aikoina olen ottanut 10mg. Nyt yritys päästä pikkuhilja eroon luontaistuotteiden avulla (Magnesium, B-vitamiini, E-EPA ym.)
1. Nainen
2. 35
3. 20-vuotiaana
4. Trauma
5. Äärimmäinen ahdistus, puristaa sydämestä, vapina, palelee ihan hirveästi veren paetessa sisäelimille iholta, maha kipeä, ja saa juosta vessassa pissalla ja vetelällä, huimaus, kuoleman ja hulluksi tulemisen pelko, hallinnan menettämisen pelko, sisäänpäin kutistumisen tunne, aistit tarkentuu, voimattomuutta , pelottaa, kauhea turvattomuus ja halu paeta.
6. En