Millaisia kokemuksia. Näin yksinpurjehtijalle ei kovin olisi ongelma pistää toimintatonni moiseen, jos siitä olisi hyötyä.
genaakerirulla
24
323554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kaksi kesää Code 0:n ja rullan kanssa:
Kevyellä kelillä rullaus sujuu hyvin ja kaikki ok. Rullalla oleva genaakkeri tosin haittaa fokan virtauksia, eli kisoissa ei toimi. Samoin kovassa kelissä rullaaminen hankalaa jos ei mahdotonta.
Aiempi genaakkerisukka toimi paremmin kelissä kuin kelissä, mutta vaati kannelle menon. Tosin niin vaatii rullakin kun olosuhteet hankalat.
Eli perhepurjehdukseen hyvä ratkaisu
Onnistuuko vastakäännös code nollalla, jos sen etukulma on keulavantin kulkusuuntapuolella? Tuskin kovin helposti. Siksi genoavene on yksinpurjehdukseen itämerellä sopivampi.
Millä purjehdussuunnilla ja tuulenvoimakkuuksilla Code 0:aa käytetään? Miten eroaa genaakkerista?
Code 0:lla onnistuu luoviminen, toisin kuin genaakkerilla. Tosin luovikulma on aika suuri, luokkaa 45 astetta max. Kestää kovaa keliä hippasen paremmin kuin perinteinen genaakkeri.
Sitä varten juuri on se rulla...
Olen päättänyt, että veneissäni ei ole rullalaitteita niin kauan kuin pystyn kävelemään. Sitten kannattaakin siirtyä muihin harrastuksiin. Spinnulla on kokoa tällä hetkellä yli 70m2.
Tämäpä vastaus auttoi paljon kysyjää. Mutta hienoa että SINÄ hallitset spinnujumpan yksinäsi.
autopilotti ja tarpeeksi tilaa veneen ympärillä, niin isollakin spinnulla purjehtii yksin.
Miulle on kerrottu nettisivuilla että C0 olisi ehkä sinne riitsille eikä niinkään kryssille. Joku 50-70AWA? Ekspertit voinee korjata virheeni.
Mutta miten tämä liittyy mitenkään alkuperäiseen kysymykseen?
45 max suhteellinen tuuli...
Nollatuulissa ei genoallakaan paljoa parempaan pääse ja nopeuden säilyttäminen niissä oloissa on tärkeämpää kuin nousukulmat. Varsinkin fokkavene toppigenaakkerilla on takuulla vahvemmilla code-zerolla. Aika ahkerasti näyttivät VOR-veneetkin sitä yhdistelmää käyttävän kevyillä krysseillä.
Vaikka siten, että sijoittaa rullarahat vara-autopilottiin. Autopilotti on must yksinpurjehtijalle, rullalaitteet ei.
Taitavat ne VOR-porukat ollakin kädettömiä, kun pitävät sen code zeron rullalla.
Purjeen paino on hyvä syy käyttää rullapurjeita, toistaiseksi 70 jalkaisia pursia on itämellä selvästi vähemmän kuin alle 40 jalkaisia, joiden laminaattikeulapurjeita kantaa kevyesti yksinkin.
Autopilotti on, tosin iste ole huomannut vuosien mittaan että köyhän miehen autopilotilla pärjää, jopa paremmin kuin autopilotlla esim vendoissa.
Kantelevat noi vorrilaiset kaikki purjeet laidalta toiselle joka vendassa ja keulasta perään tarpeen mukaan. Mutta sitä kaikkein kevyintä code zeroa eivät sitten jaksa kantaa? Kun kantavat kyllä senkin, eihän se siellä paikoillaan koko aikaa ole, mutta silti rulla nähty hyväksi.
älä naurata, veneily->purjehdus palstalla keskustelu on veneily eikä vor focusoitunutta.
Se, että otetaan vertailukohta avomerikilpailun huipulta, tee asiasta vor-fokusoitunutta. Päinvastoin, tässähän todistettiin genaakkerirullan kelpaavan jopa lajin huipulle vastaväitteenä sille, ettei rullalaitteita pitäisi asentaa matkaveneeseenkään.
älä naurata, topikin focus on yksinpurjehduksessa eikä avomerikilpailun huipulta.
Tuo genaakkerirulla, joka mainittiin, on valmistajan mukaan vain keveisiin keleihin. Kovissa tuulessa rullasta olisi enemmän hyötyä, joten turha kapistus yksinpurjehtijalle. Kuten tuolla jäljempänä eräs yksinpurjehtia totesi, rullalaitteista on myös riesaa ja rullarahat kanattaa laittaa tuuliperäsimeen tai autopilottin tuulianturilla.
Nyt menit sitten toisessta laidasta ulos ja fokusoit yhteen tiettyyn rullaan, etkä genaakkerirullan konseptiin.
Jos genaakkerirulla kelpaa suorituskykynsä puolesta avomerikilpailun huipulle, ei sillä perusteella edelleenkään sitä voi sulkea pois matkapurjehduksesta, jota pääsääntöisesti harrastetaan pienellä miehistöllä. Muita perusteita toki voidaan esittää puolesta tai vastaan.
konteksti hukassa, vor vene ja genaakkerit ovat melko huono valinta itämeren saaristoihin.
vaatii tukevan kiinnityspaikan mieluiten riittävästi rullagenoan etupuolelta (genaakkeripuomi, ankannokka). Veneeni mukana tuli genaakkeri rullalaitteella, mutta edellinen omistaja oli poistanut genaakkeripuomin keulasta, joten sitä ei pystynyt käyttämään. Poistin rullan ja käytin genaakkeria normaaliin tapaan köydellä halssikulmasta, mutta tämä on tosiaan yksinpurjehduksella hankalampi hallita yhtään kovemmalla tuulella. Joten tarkoitus olisi ottaa rulla käyttöön ensi kaudeksi ja suunnitteilla on sille jonkinlainen puksprööti.
Edellisessä veneessäni toimi sellainen ratkaisu, että genaakkerin halssikulma oli kiinni pitkässä köydessä, joka tuli keulassa olevan plokin kautta istuinlaatikkoon samoin kuin nostin. Tällöin siis noston ja laskun voi hoitaa isuinlaatikosta. Vielä jos isopurje on lentävällä alaliesmalla, niin kannattaa ottaa purje alas isopurjeen ja puomin välistä ja pudottaa suoraan sisälle. Tällä systeemillä ei ollut ongelmia käyttää genaakkeria yksin tuollaisessa 25 jalkaisessa veneessä, joten ei se rulla mikään välttämättömyys yksinpurjehtijalle ole.
Itse pidän geneaakeria myötätuulipurjeena, jonka vaivatonta nostamista ja laskemista tässä haen. Ketjussahan on lähinnaä keskuseltu code 0:sta ja sen käytöstä kryssillä.
Näin äkkisiltään rullan käyttö aiheuttaisi sen että genaakkeri olisi rullalla tai avattu kuten keulapurje. Genoan rullan käydet aiheuttaisivat sen että genoaa ei saisi pois. Vaikka topin laskisi kannelle ja halssikulman köyden pukspröötissä vapauttaisi genoaa ei saa sisälle koska rullan köydet on tiellä.
Tarkoitin tietenkin genakkerin laskemista ja siirtämistä sisälle kun sitä eit tarvitse enkä genoaa. Ei pitäsi selvinpäin näitä viestejä kirjoittaa.
Se mitä olen nähnyt noita, lähinnä kilpaveneissä, niin yleensä niissä käytetään matalaa jatkuvalla köydellä olevaa rullaa. Eli köyttä ei pujotella mihinkään kaidetolpissa oleviin ohjureihin, vaan sitä käytellään keulakannelta. Tässä yksi esimerkki:
http://www.facnor.com/uk/products/gennaker__code_0_furlers/continuous_line/default.asp
Eli rullan alla on sakkeli, jolla pötkö laitetaan kiinni keulapuomiin, pötkö fallilla ylös ja skuutista pötkylä auki. Sulkemisessa pitää kipaista kannella pyörittämässä rullaa kiinni lyhyellä (riippuu keulapuomin pituudesta) jatkuvalla köydellä, pötkylä alas kannelle, halssikulma irti ja pötkylä sisälle.
Ja jos olen ymmärtänyt oikein, niin vanha genaakkeri ei suoraan ole rullattavissa, vaan se vaatii muokkausta muotoon ja/tai etuliikkiin. Tuohan helposti tarkoittaa, että kannattaa kuitenkin ostaa kokonaan uusi purje.
Näistä rullattavista genaakkereista oli isompi artikkeli jokin aika sitten Yachting Worldissa. Ja nimenomaan cruising siitä näkökulmasta, että nämä ovat nyt tulossa myös cruising veneisiin. En nyt muista numeroa, mutta lehden sivuilta voi löyty joku hakemisto...
Ymmärrän hyvin kiinnostuksen rullagenaakkeriin, koska joskus itsekin innostuin ajatuksesta. Sittemmin olen pohdinnan jälkeen "palannut arkitodellisuuteen". Yksinpurjehduksessa mielestäni tärkeintä on se, että purjehdus on yksinkertaista ja hallittua. Mitä enemmän laitteita sitä enemmän sotkeutumisen ja rikkoutumisen mahdollisuuksia. Miksi tarvitsisin rullattavaa genaakkeria matkapurjehduksessa? Jos tuulen suunta ja voimakkuus ovat sopivat, käytän sittenkin mieluummin spinnua (spinnusukalla varustettua) kuin genaakkeria (sekin on sukalla). Spinnupuomi on muutenkin usein käytössä genuan spiiraamiseen. Jos tuuli on heikko (veneen vauhti 3 kn tai alle), lopetan spinnu/genaakkeri"leikit" ja starttaan dieselin. Keskituulissa vene kulkee rullagenuallakin riittävän hyvää matkavauhtia. Mikä lopulta on se tuulialue, jossa rullagenaakkeri olisi yksinpurjehtijalle matkanteossa (merten ylityksissä) hintansa väärtti?
Omasta mielestäni paras investointi yksinpurjehtijalle on muuten ollut tuuliperäsin. Jos haluaisin parantaa kevyen tuulen suorituskykyä ja helppokäyttöisyyttä, harkitsisin kutteritakilaa. Ehkä puukspröötissä olisi iso kevyen tuulen rullagenua ja välistaagissa rullafokka. Nykyisessä toppirikatussa 34ft veneessäni on norm. 130% rolleri keulassa ja irroitettavaan välistaagiin voin kiinnittää kryssifokan tai myrskyfokan. Olen jopa ajatellut genaakkerista luopumista, koska käytän sitä harvemmin kuin spinnua. Mielestäni spinnu on myötislegeillä tehokkaampi ja helpompi kuin genaakkeri. Milloin käyttäisin rullagenaakkeria? Kertokaapa omat käytännön kokemuksenne matkapurjehduksesta ilman miehistöä! VOR-veneiden systeemeiträ on kiva katsella videoista, mutta se on toinen juttu.
moni valitse genaakkerin (rullalla tai sukalla) siksi, että on helpompi käyttää erityisesti yksin/pienellä miehistöllä. Minulla ei ole kokemusta spinnuttelusta yksin, mutta pitäisin lähtökohtaisesti rullagenaakkeria kaikin puolin helpompana ratkaisuna. Ja mitä helpompi sitä on käyttää, sitä useammin se purje nousee ylös ja rahoille saa näin paremmin vastinetta.
Genaakkeri on toki spinnua rajouttuneempi myötäisillä. Sivumyötäisellä pitää leikata suht. ylös, että purje pysyy vedossa isopurjeen takana. Jotkut sanovat, että genaakkeria ei voi käyttää plattiksella, mutta minulla on kevyemmillä tuulilla ollut tapana käyttää genaakkeria virsarina ja hyvin pysyy vedossa.
Olen myös käyttänyt genaakkeria virsarina ja ainakin minulla se on toppirikisessä veneessä missä isopurje suht pieni toiminut hyvin. Luulen että matkapurjehtijalle jolla esim itseskuuttaava fokka rullagenaakkeri voi olla hyvä valinta.
kurssi kääntyy 20 astetta tuulen puolelle, niin spiira pitää ottaa pois. Symetrisellä spinnulla riittää skuuttaus. Itämeren kapeilla saaristoväylillä symmetrinen spinnu on helpoin.
Rullagenua spinnu rules. Vene 32 jalkainen ja 75 m2 spinnu yksin hyvin hallittavissa n. 8 m/s tuuleen saakka. Yksin = vaimo kieltäytyy osallistumasta spinnusulkeisiin. Yksinpurjehtiessa arvostan nostossa ja jiipatessa sitä, että kaijat ja spinnun nostin ovat nimenomaan mastolla - mikä ongelma siinä kannella touhuamisessa oikein on? Latistettuna puomi alhaalla käyttökelpoine jopa lyhyillä vastaisilla halsseilla tarvittaessa vaikka tällöin vauhti huonompi kuin genualla.Nostossa käytän "köyhän toimarin spinnusukkaa" eli pakattaessa pohjattoman ämpärin läpi spinnuun pudotetaan metrin välein ämpärin ympäri pingoitettuja ohuita kuminauhoja. Makkara nousee kovemmassakin kelissä nätisti ja kuminauhat katkeavat skuuteista vetämällä (paitsi nollatuulessa joissa ne voi katkaista ennen nostoa). Hinta 1,5 € 1,4 € (ämpäri kuminauhat, bonuksena pohjaa voi käyttää koirafrisbeenä) . Laskeminen onnistunut aina ison taakse kelulakannelle tai suoraan avotilaan - jos on mahdollista hyödynnän laksemisessa reitin varrelle sattuvia korkeita saaria tai laivoja jos tuuli on spinnuttelun aikana navakoitunut vaarallisen kovaksi. Pilvenreunat saattavat toisinaan tehdä hommasta turhankin jännää.
Joo, olen samassa ongelmassa kuin kysyjäkin. Veneeni on runko 11 m ja OAL 12,8 m, toppikutteririki. Käytän täysmyötäisellä usein kutteripurjetta (28 m2) ja genuaa (40m2) virsarina puomeilla. Helppo reivata toinen pois puomi paikoillaan, jos tuuli kääntyy. Helppo reivata pienemmäksi yöksi tai jos tuuli yltyy. Parin traumaattisen tapahtuman jälkeen päätin, että spinnun käyttö on yksinpurjehtijalle liian vaarallista, enkä käytä sitä enää, mutta mitä tehdä ihan kevyellä tuulella, kun raskas genua ei tahdo pysyä auki? Olen ajatellut hankkia rullagenaakkerin. Katselinkin jo yhtä merkkiä Venemessuilla, mutta pidin investointia liian kalliina "mokomasta värttinästä" ja asia jäi. Edelleen on siis sama ongelma ajaako koneella vai laskeako läpsyvät purjeet ja jäädä odottamaan lisää tuulta ja Tyynellämerellä voi joskus joutua odottelemaan harmittavan (lievä ilmaisu) kauan. www.snoopy.fi