Luin taannoin oikeusministeriön tiedotteen tms., jossa esiteltiin uutta amk -koulutusohjelmaa, josta valmistuisi oikeustradenomeja. Nämä sitten työskentelisivät esim. käräjäoikeuksissa. Mitä mieltä olette? Miksi amk -hankkeet aina tuntuvat keinolta pakottaa vuosia työskennelleet merkonomit takaisin kouluun? Mihin näiden amk-nomien kouluttaminen oikein perustuu?
oikeustradenomi??
hmmm...
132488
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tiedät hyvin millaisia vastauksia tulet saamaan. Tästä aiheesta oli täällä keskusteluissa puhetta koko talven.
Koulutetaan erilaisiin hallinnollisiin tehtäviin esimerkiksi käräjäoikeuksissa. Ei anna juridista pätevyyttä.
sihteerejä aina tarvitaan!
> sihteerejä aina tarvitaan!
Niin ja kaupan kassoja ja kaikkia muitakin amiksia.. hohh hah he. Ottaisit asioista selvää ennen kuin avaat sanaisen arkkusi.
Jos oikeasti opiskelet oikeustieteitä, luulisi sinun olevan tyytyväinen ko. koulutusohjelman aloittamisesta, joka on aikoinaan suunniteltu käyttöönotettavaksi oikeusministeriön ja amk:jen toimesta. Syy oikeustradenomien koulutustarpeeseen juontaa siitä, että oikeuslaitoksessa on työtehtäviä, johon OTK:t eivät sovellu joko ylikoulutuksen tai vaillinnaisen käytännön tuntemuksen takia. Kuitenkin nämä työtehtävät on täytetty OTK:lla, jolloin he vuorostaan ovat tehneet koulutustaan vastaamatonta työtä.
Eli oikeustradenomien hoitaessa hallinnolliset asiat, te voitte keskittyä leikkimään Ally McBealia eikä enää tarvitse tehdä niitä "tyhmemmän kansanluokan" työtehtäviä.
"te voitte keskittyä leikkimään Ally McBealia eikä enää tarvitse tehdä niitä "tyhmemmän kansanluokan" työtehtäviä."
Kuulostaa hemmetin hyvältä!
"johon OTK:t eivät sovellu joko ylikoulutuksen tai vaillinnaisen käytännön tuntemuksen takia".
Vai, että käytännön tuntemuksen takia on OTK jäänyt soveltumatta. Kannattaa vähän hengähtää välillä. Tämä käytännön tuntemus on saattanut vaikuttaa joskus valittaessa KTM / trade, mutta ei sentään nyt.
"Kuitenkin nämä työtehtävät on täytetty OTK:lla, jolloin he vuorostaan ovat tehneet koulutustaan vastaamatonta työtä."
Enpä ole hirveästi kuullut, että OTK olisi ollut käräjäoikeudessa toimistosihteerinä. Lähinnä notaarit ovat olleet, jolloin he ovat puolestaan tehneet työtä, joihin ovat ylikoulutettuja.
Oikeustradenomi onkin hyvä koulutus juuri kansliahenkilökunnaksi. Nämä toimenkuvat eivät vastaa notaarin osaamista.
Oikeustradenomi on siis yksinkertaisesti sihteeri, joka ymmärtää pintaraapaisun juridiikkaa.
Oikeustradenomien tarkoitus on paljolti korvata täysin katoamassa olevat oikeus- / varanotaarit. Miten oikeustradenomit astuvat työelämän kenttään, on vielä paljolti jäsentymättä. Nähtävissä on ainakin se, että jotkin oikeusnotaarien työtehtävät saattavat langeta otk-tutkinnon suorittaneille. Toisaalta osaavalla oikeustradenomilla on loistavat mahdollisuudet edessään. Esim. avustavan ulosottomiehen viroissa palkat rökittävät toimenpidepalkkioineen monien varsinaisissa juristiviroissa olevien palkat, (vaikkakin avustavina ulosottomiehinä on jonkin verran juristejakin harjoittelemassa mukaviin voudin virkoihin).
Joka tapauksessa juristien ei ole syytä ylenkatsoa oikeustradenomeja, vaikka juristien ammattikuntaa ja juristeja tuskin voi kovin usein syyttää liiasta nöyryydestä ja omanarvontunteen puutteesta. Nykymaailmassa on valtavasti tehtäviä, jotka eivät ole varsinaisia juristien duuneja, mutta edellyttävät juridiikan perusteiden hallintaa ja sisältävät oikeudellista ratkaisuvaltaa. Nämä tehtävät ovat kaukana sihteerien työstä. Ja on todellakin koko yhteiskunnan etu, että näihin työtehtäviin saadaan koulutettuja ihmisiä, joilla on ainakin jonkintasoiset perusvalmiudet omaksua työtehtävänsä ja siihen liittyvä lainsäädäntö.
Työmahdollisuuksia oikeustradenomeilla tulee arvatenkin olemaan esim. verohallinnossa, keskusvirastoissa, maistraateissa ym. organisaatioissa, joissa virkamiehillä on ratkaisuvaltaa oikeudellisen luontoisissa seikoissa.
Mitä tulee käräjäoikeuksien toimistosihteereihin, virkanimike saattaa monessa tapauksessa hämätä ignorateimpia ja yksinkertaisimpia juristinplanttuja ja vielä oikiksessa istuvia lakikoululaisia. Käräjäoikeuksien toimistosihteereillähän usein työtehtäviin kuuluu mm. yksipuolisten tuomioiden antamista, ratkaisuja kiinteistöasioissa yms., eikä työ ole virkanimikkeestä huolimatta todellakaan 'sihteerin' työtä perinteisessä mielessä, vaan itsenäisellä ratkaisuvallalla tehtävää virkamiestyötä.
Kiitos asiallisesta kommentistasi. Itse olen juuri valmistumassa tradenomiksi (tosin paperissa lukee BBA englanninkielisenlinjan kaytyani) ja arvostan kovasti ihmisia, jotka kykenevat ajattelemaan ennen kuin avaavat sanaisen arkkunsa. Mielipiteestasi tulee ilmi se, etta tiedat mista puhut, etka vain lauo sita mita sylki suuhun tuo.
"Käräjäoikeuksien toimistosihteereillähän usein työtehtäviin kuuluu mm. yksipuolisten tuomioiden antamista, ratkaisuja kiinteistöasioissa yms., eikä työ ole virkanimikkeestä huolimatta todellakaan 'sihteerin' työtä perinteisessä mielessä, vaan itsenäisellä ratkaisuvallalla tehtävää virkamiestyötä."
Aivan oikein. Nämä tehtävät eivät kuitenkaan vaadi juridista osaamista, vaan ovat täysin summaarisia prosesseja. Juuri näihin tehtäviin oikeustradeja koulutetaan.
Notaarin ja oikeustraden juridisella osaamisella on eroa kuin yöllä ja päivällä. Ainakin kurssikuvausten perusteella.
Notaareiden kadotessa tilalle tulevat alemman tutkinnon suorittaneet oikeustieteen opiskelijat. Oikeustradenomit eivät paljoltikaan tule nousemaan notaareiden tilalle.
"Notaareiden kadotessa tilalle tulevat alemman tutkinnon suorittaneet oikeustieteen opiskelijat. Oikeustradenomit eivät paljoltikaan tule nousemaan notaareiden tilalle."
Kappas. En minä ainakaan oppinut oikiksessa ennustajaksi. :) Oikeusnotaareja toimii monissa eri tehtävissä, mutta unohdat tai et tiedä, että nykyiset ON:t ovat usein aloittaneet työuransa sellaisissa tehtävissä, joihin oikeustradenomit tulevat olemaan kerrassaan omiaan (viittaan edelliseen postiini valtionhallinnon eri alojen oikeudellisesti perehtyneiden työntekijöiden tarpeesta). ON:ien ja VN:ien keski-ikä lienee varsin korkea johtuen siitä, ettei alempaa oikeustutkintoa ole enää vuosikausiin suorittanut juuri kukaan. Vähäiset ON:t / VN:t ovat varmasti monessa tapauksessa ehtineet edetä työurallaan harjaantumisen kautta jo haasteellisempiin tehtäviin.
"Notaarin ja oikeustraden juridisella osaamisella on eroa kuin yöllä ja päivällä. Ainakin kurssikuvausten perusteella."
Tässä pitäisi vaan muistaa, ettei nykyisellä ON-tutkinnolla ole enää juurikaan merkitystä, kun sitä ei suoriteta. ON-tutkinnon sisältöä on turha tuijottaa opinto-oppasta. Nykyisen kaltaisia oikeusnotaareja ei tarvitse korvata työelämässä, koska niitä ei ole. Suuri osa alemman oikeustutkinnon suorittaneista on suorittanut vanhan VN-tutkinnon kauan sitten, jolloin tutkinto ei ollut sisällöltään lähelläkään OTK-tutkintoa. Pitäisi miettiä, riittääkö oikeustradenomin tutkinto korvaamaan näiden panoksen työelämässä. Vanhoja VN:eja on paljon, ja heille tarvitaan korvaajia. Osittain juridisestikin suhteellisen vaativia perinteisiä VN-virkoja on nyt täytetty tavallisilla tradenomeilla jne.
"Aivan oikein. Nämä tehtävät eivät kuitenkaan vaadi juridista osaamista, vaan ovat täysin summaarisia prosesseja. Juuri näihin tehtäviin oikeustradeja koulutetaan"
Kyllä niissäkin nyt jotain hajua juridiikasta vaaditaan, vaikka ne ovatkin "täysin summaarisia prosesseja"... (jos nyt kiinteistöasioita hakemuslainkäyttönä ylipäänsä haluaa nimittää prosessiksi). Varsinkin vaativimmat kiinteistöasiat (mm. mutkikkaine perintökuvioineen) ovat oikeasti vaikeita. Tulet näkemään, jos valmistut ja sitten auskultoit joskus. Auskultantit kuitenkin viettävät ison osan vuoden keikastaan kiinteistökansliassa.
Yritän joskus jopa käyttää päätäni ja suhtautua ympäröivään maailmaan muutenkin, kuin defenssireaktioin ja epäluulolla.
Joskus pari kuukautta sitten tästä samasta aiheesta käytiin rutkasti keskustelua tällä palstalla. Keskusteluun osallistui muutama ihan oikea, valmistunut ja työelämässä toiminut juristi. Joku heistä saattoi suhtautua oik. trad. koulutukseen aluksi varauksellisesti, mutta lisää tietoa saatuaan muutti suhtautumistaan huomattavasti. Osa oli jo heti alkuunsa positiivisella asenteella liikenteessä. Työelämää nähneet juristit ymmärtävät, kuinka hyödyllistä on, että oikeudellisten asioiden kanssa tekemisissä olevilla, mutta ei-juristeilla on myös koulutuksellista pohjaa ymmärtää oikeudellisia kysymyksiä. Oikeustradenomikoulutuksen tarkoitus on juurikin tuottaa näitä ihmisiä eri aloille, mikä on vähintäänkin koko yhteiskunnan - ja usein varsinkin juristien - etu. Oikeudellisella 'sektorilla' on kuitenkin karkeasti jaoteltuna käytännössä vain kahdenlaisia työtehtäviä: 1. juristien työpaikat ja virat, jotka luonteeltaan edellyttävät otk-tutkintoa (tai siitä ylempää) ja 2. virat ja työtehtävät, joissa ollaan oikeudellisten asioiden kanssa tekemisissä, mutta jotka eivät edellytä otk-tutkintoa, ja joissa otk-tutkinnosta ei enää olisi varsinaista hyötyä.
Keskusteltaessa oikeudellisista asioista näillä palstoilla yleensä juuri oikeustieteen opiskelijat tuntuvat olevan suurisuisimpia. Valmiit juristit eivät juuri koskaan korosta omaa ammattiaan nimimerkkivalinnoillaan ja ovat muutenkin yleensä paljon nöyrempiä: he tietävät, mitä osaavat - mutta tietävät myös, etteivät osaa ja tiedä kaikkea. Sen oppii käytännön kautta.
En ollut kuullutkaan tällaisesta koulutuksesta, mutta mielenkiintoni on herännyt... Missä kouluissa kyseistä alaa voi opiskella? Itse hain "tavalliseksi" tradenomiksi TAMKiin, olisiko esimerkikisi jatko-opiskelun mahdollisuutta ja/tai hyödyllisyyttä? Onko tää joku uusikin suuntautumisvaihtoehto? Vaikea päästä lukemaan? Kertokaa tietävämmät!
onko oikeustradeille vielä käyttöö?