Mitä ihmettä sitä

taas tekisi itsensä kanssa. Ahistaa, väsyttää, vituttaa ja kaikki ärsyttää. Jostain syystä nyt raskaana ollessa kaikki ottaa päähän, toisten toiminta tavat, sää, tai jonkun ilme tai sanomiset. Jopa oma puoliso alkaa tökkimään. Mikä ihme vaivaa? En ole kyllä oma itseni!!? Olen yrittänyt muuttua, olla se entinen minä, mutta enemmän vaan alkaa pinna kiristyä kun yritän olla jotain muuta mitä nyt vain yksinkertaisesti olen. Olen ärsyttävä. Olen oikea kiukkupussi. Raskausviikkoja vasta 16 ja pelottaa että näinkö mennään loppuun asti......

Syön suruun, syön iloon, ja taas ketuttaa. Jaa mihin iloon? Välillä olen jopa iloinenkin, mutta miksi muutun niin äkkiä äreäksi?? Onko muilla tuttua vai olenko jotenkin sekaisin... masentunut kenties? Anteeksi tunteenpurkaukseni, mutta kun on joku minne purkaa ja valittaa, helpottaa. Mies kohta kyllästyy kuuntelemaan ainaista negatiivisuuttani.

Ps. lapsi on kyllä toivottu ja hartaasti odotettu. Siksikin ihmettelen oloani!!!
1211
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Viikkolla 36 mennään ja aivan samaa olen kokenut raskauteni alkuvaiheessa.Keskivaiheessa olo tuntui mukavalta ja ns.vapautuneelta.Nyt taas loppuvaiheessa kaikki ärsyttää ym.ja valitan joka ikisestä asiasta.Onneksi mieheni tietää että nää hormoonit tykkää tehä tepposiaa ja saa mielialat välillä tosi pahasti vaihtelemaan:ei muuta kuin jaksamisia sinne

Äänestä

Kommentoi aloitusta


++++++++ kirjoitti:

taas tekisi itsensä kanssa. Ahistaa, väsyttää, vituttaa ja kaikki ärsyttää. Jostain syystä nyt raskaana ollessa kaikki ottaa päähän, toisten toiminta tavat, sää, tai jonkun ilme tai sanomiset. Jopa oma puoliso alkaa tökkimään. Mikä ihme vaivaa? En ole kyllä oma itseni!!? Olen yrittänyt muuttua, olla se entinen minä, mutta enemmän vaan alkaa pinna kiristyä kun yritän olla jotain muuta mitä nyt vain yksinkertaisesti olen. Olen ärsyttävä. Olen oikea kiukkupussi. Raskausviikkoja vasta 16 ja pelottaa että näinkö mennään loppuun asti......

Syön suruun, syön iloon, ja taas ketuttaa. Jaa mihin iloon? Välillä olen jopa iloinenkin, mutta miksi muutun niin äkkiä äreäksi?? Onko muilla tuttua vai olenko jotenkin sekaisin... masentunut kenties? Anteeksi tunteenpurkaukseni, mutta kun on joku minne purkaa ja valittaa, helpottaa. Mies kohta kyllästyy kuuntelemaan ainaista negatiivisuuttani.

Ps. lapsi on kyllä toivottu ja hartaasti odotettu. Siksikin ihmettelen oloani!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu