Huonoja matkustus kokemuksia?

Tama sattui ennen charter lentojen olemassaoloa. Kelloni oli pysahtynyt, ja myohastyin lennoltani Roomassa. Saavuttuani boarding paikkaan, mista siirrytaan koneeseen, miesvirkailija vain osoitti minulle yhta lentokonetta joka juuri ilmassa, ja sanoi etta tuossa on neiti teidan koneenne.
No, en tiennyt mita tehda, ketaan ystavaa ei ollut kaupungissa, rahaakaan ottaa toinen lento.

Aloin vaantaa itkua, ja kysyin onko mahdollista jotain tehda, no miesvirkailija saalitti muo kait, ja jarjesti toiseen lentoon seuraavana paivana. Menin kaupunkiin, etsin hotellin, ja matkustin takaisin kentalle AJOISSA aamulla. Korvauksena sain uuden ilmaisen lentolipun. Nain 70 luvulla.

Söin LA:ssa mexicolaisessa paikassa hampurilaisen ranskalaisilla (oli kunnon ravintola, ei pika). Aika nopeasti tämän jälkeen alkoi vatsaani vääntää todella pahasti. Hotellille lepäilemään ja polte paheni vatsani meni ihan nesteelle. Tätä jatkui seuraavaan päivään asti. Oli tuskainen yö kun joutui ravaamaan kokoajan vessaan, välillä sain ihan hetken nukuttua. Muuten reissu oli oikeen hyvä :)

Lähdimme espanjaan lomalle nauttimaan ja huonoksi onneksemme valitsimme hotelleista sijainnin vuoksi hyvällä paikalla olleen hieman edullisemman vaihtoehdon. Olimme 3 vkoa matkalla ja heti hotelliin astuessa huomasimme lattialla pari ötökkää. Ok ei se mitään ajattelimme, mutta asetuttuamme hotellihuoneeseen niitä ötököitä alkoi ilmaantua jos jostakin raosta tämän tästä. Jopa jääkaapin raoista niitä kömpi esiin. Valitimme asiasta, mutta meille tarjottiin vain samasta hotellista eri huonetta ja emme todellakaan uskoneet, että se muuttaisi asiaa. Desinfioimme koko hotellihuoneen ja suihkun ja vessan huuhtelimme kiehuvalla vedellä kauttaaltaan. Siivosimme perusteellisesti kauttaaltaan vaikka ei se auttanut paljoa asiassa. Teippasimme rakoja umpeen josta näimme mm. torakoiden ryömivän ulos. Kauhistelimme myös siivouksen tasoa ja ilmastointiluukut ja muut olivat kamalassa kunnossa, suorastaan pelottavassa!
Koko lomamme ajan siis jouduimme olemaan hotellissa jossa torakoita, muurahaisia ja monia muita ötököitä vilisi joka päivä kymmeniä. Nukuimme valot päällä ja odotimme vain poispääsyä hotellista. Vietimme kaiken mahdollisen ajan sieltä poissa ja väsymyksen pakotettuna jouduimme menemään sinne nukkumaan muutamaksi tunniksi.
Opimme myös sen, että koskaan emme enää valitse sitä edullisempaa vaihtoehtoa, vaikka sijainti olisi kuinka hyvä tahansa! Ja opimme myös sen, että vaikka kyseessä oli hyvnmaineinen sivistynyt lomakohde ei se välttämättä tarkoita hyvää huolehtimista asiakkaista

2 VIIKKOA REISSUSSA JA MUIJAN KANSSA KÄVI AIKA PITKÄKSI ELI TYLSÄÄ OLI. TULI AVIOLLISET VELVOLLISUUDET HOIDETTUA JA HUUMORI EI RIITTÄNYT. OTIMME AVIOERON REISSUN JÄLKEEN.

Olimme juuri menneet kihloihin mieheni kanssa. Lähdimme laskettelureissuun miehen ystävän ja tämän silloisen tyttöystävänsä kanssa. Meidän oli tarkoitus pitää reissua kihlajaismatkana, jälkeenpäin kyllä harmittaa, ettemme lähteneet kahdestaan.

Jostain syystä minä ja miehen ystävän silloinen tyttöystävä emme tulleet ollenkaan toimeen. Emme suoranaisesti riidelleet, mutta jostain syystä ilmapiiri oli sellainen, että kaikki variksetkin ulkona varmaan huomasivat, ettemme siedä toisiamme. Tästä tyttöystävästä huokui kauas, että hän oli snobiperheessä kasvanut ja minä taas tavallisesta duunariperheestä. Kun me muut laskettelimme, tämä valitti kylmyyttä ja meni yksin autoon murjottamaan. Kun me muut siivosimme mökkiä, tämä siivosi käsilaukkuaan. Jälkeenpäin siitä tulikin vähän sanomista. Koko reissu oli pilalla vain siksi, että meidän välillämme kulki joku toisiaan sietämätön ilmapiiri. Näin jälkeenpäin harmittaa kyllä vähän sekin, etten itse vain nauttinut lomastani täysillä ja ollut piittaamatta kyseisestä ihmisestä... Olin onnellinen, kun tämä tyttö jätti mieheni ystävän. :D

Muutama vuosi sitten äkkilähtö matka kreetalle Platnia
tai olla paikka Tämä hurrien matkatoimisto oli sit eka ja vika
matka sillä firmalla
Upea hotelli aivan rannassa iso huoneistä
Mut toka kerros uimallas parvekeen alla
jos toukat mekasti päivät
ja viereisellä tontilla disko joka avas puolen
yön mais ja sitä jumputusta kesti aamuun asti
M-toimisto hotelli ei suostunut vaihtamaan
huomeistoa paikkaa
Kaksi viikkoa sitä yätäpäivää kestänytt'ä melua.
Muuten niitä valitus lappuja on aivan turha täyttää
sil ne menee roskiskseen suoraan.
Olen käyttänyt äkkilähtöjä halpis matkoja mutta
mitään vasaavaa en ole koskaan kokenut
jopa hotelli on itse ehdottanut huoneiston vaihtoa rauhallisempaa
Et se näistä muka paremmista matkatomistoista ja niiden moraalista
kun matka on maksettu ne vähät välittä'ä sinusta sen jälkeen

Oltiin äitin, pikkusiskon, vaarin ja serkkutytön kanssa Gran Canarialla Puerto Ricossa siinä loka-marraskuun vaihteessa jokunen vuosi sitten. Huono fiilis tuli jo bussissa kun oltiin matkalla otellille ja opas sanoi että on hiukan sadetta lupailtu täksi viikoksi. Gran Canarialla sataa noin viikon vuodessa ja kuinka ollakaan se osui juuri meidän lomaviikkoomme. Hotellihuoneessa tuli heti ongelmia. Ovemme lukko oli rikki eikä sitä saanut kiinni. Mikroa ja keittiön lamppua ei voinut pitää samaan aikaan päällä koska muuten sulake paloi. Siinä ainakin opittiin viikon aikana mikä on sulake englanniksi... 4 ensimmäistä päivää satoi kaatamalla ja kauhea myrsky raivosi enkä oo koskaan nähny niin monihaaraisia salamia. Olohuoneen katto vuosi ja vesi valui lampun kupuun, jossa sähköjohdot kelluivat vedessä. Suihkusta loppui aina lämmin vesi eivätkä vaatteet kuivuneet kun oli niin kostea ilma koko ajan. Lopulta meillä meni hermot ja vaadimme toista huonetta. Juuri sillä hetkellä ei ollut vapaita huoneita joten meidät siirrettiin toiseen hotelliin yhdeksi yöksi. Söimme uudessa hotellissa lounaaksi kanaa. Siitä tuli sitten ruokamyrkytys mulle ja oksensin seuraavat kaksi päivää. Äiti koitti hoitaa mua ja otti aina välillä aurinkoa torakoiden kanssa terassilla. Kun vihdoin pääsimme takaisin omaan hotelliimme, oli matkaa enää pari päivää jäljellä. Onnistuimme jotenkin saamaan niistä siedettävät. Kun viimeinen päivä tuli, ja olimme lähdössä kotiin, niin sittenhän se aurinko innostui paistamaan ja tuli se 30 astetta lämpöä. Eikä bussissa tietenkään ollut ilmastointia. Oli kyllä kotiväelle kerrottavaa "ikimuistoisesta" matkasta. Oli se kyllä aikamoinen kokemus, mutta emme me sitä mitenkään vihaisesti muistele. Nyt asialle nauretaan aina makeasti. Juuri meidän tuuria:)

kaamea musakki
http://www.mikseri.net/artists/?id=101176

Ei mitenkään kovin ihmeellinen tai dramaattinen tarina, mutta kuitenkin vittumaisinta mitä on matkalla sattunut. Australiassa reissatessani asuin jonkin aikaa Brisbanessa eräässä hostellissa 8 hengen huoneessa. Lähdin illalla syömään ja asiaa sen kummemmin ajattelematta jätin kamerani rinkkaan, luulin sen olevan turvassa kun huoneen ovessa oli lukko, sinne eivät päässeet muut kuin huoneen asukkaat ja hostellin henkilökunta. Palattuani huomasin, että huoneessa asunut irlantilaisnelikko on lähtenyt. Mikäs siinä, hyvällä tuurilla tulisi hiljainen yö jos uusia asukkaita ei ilmaantuisi samana iltana. Seuraavaksi huomasin myös sen, että irlantilaisten ohella oli lähtenyt myös kamerani. Menin puhumaan asiasta hlökunnan kanssa, olivat pahoillaan mutta eivät voineet asialle mitään, sanoivat vaan et mee kertomaan poliisille.

Kerroin poliisille. Poliisi sanoi, että no worries, kirjotetaan sulle tämmönen paperi et oot tehnyt ilmoituksen ja kotona sit vakuutusyhtiö korvaa. Mikäs siinä, meni vasta hankittu kelpo kamera (Canon PS S5 IS) ja muistikorteilla monta gigaa kuvia, mutta saisinpahan ainakin rahat takaisin kamerasta.

Kelataan pari kuukautta eteenpäin, palasin Suomeen. Menin vakuutusyhtiöön. Virkailija oli sitä mieltä, että tee vaan korvaushakemus, mut ei me varmaankaan korvata. Tein hakemuksen. Sain kielteisen päätöksen, syynä se, että olin kuulemma jättänyt kamerani liian pitkäksi aikaa vartioimatta. Olin kyseisenä iltana ulkona nelisen tuntia. Mitä opimme tästä? Sen, että ollessasi lomalla, kanna kaikkia tavaroitasi mukanasi koko ajan. Ja myös sen, että jos et aio kantaa rinkkaa selässäsi koko ajan, niin älä suotta vakuuta matkatavaroitasi, säästyneillä rahoilla voit joko ostaa jotain varastetun omaisuutesi tilalle jos käy huonosti, tai vaihtoehtoisesti voit ostaa vaikka jäätelöä tai hauskan kengurunmuotoisen matkamuistolämpömittarin, joka ei näytä lämpötilaa oikein, mutta onhan se silti muistona reissusta.

Lopuksi vielä hiukan kielteistä julkisuutta: Tapahtumapaikkana toiminut hostelli oli Prince Consort Backpackers, en suosittelisi vaikka ei olisi kameraani varastettukaan, siellä oli lutikoita ja muutenkin likaista, etenkin keittiö oli aivan kauhea. Matkavakuutus oli Fenniasta.

-Espanjassa ruokamyrkytys.
-Marokosta mahatauti.
-Italiassa yritettiin viedä käsilaukku.
-Irlannissa ennen matkaa alkanut flunssa paheni niin että jouduin piipahtamaan lääkärissä,älkää siis lentäkö flunssaisena.
-Englannissa majapaikkani oli hämähäkkien valloittama.
-Riigassa oli sikakylmä,älkää matkustako euroopan kaupunkikohteisiin talviaikana.
-Lisäksi pari pieleen mennyttä lomaromanssia,pari kertaa olen eksynyt ja itsekkin mokaillut :D et semmottis,ois varmaan kandenu pysyy kotona nojatuolimatkoilla.

Ostin äkkilähdön Thaimaaseen 2009.En tiennytkään ostavani muurahaismatkaa.Eka yön vietin viihtyisässä hotellissa, mutta sitten pitikin jo vaihtaa hotellia.Seuraavassa hotellissa koin elämäni epämiellyttävimmän matkakokemuksen.Heräsin ja koko kehoni KUHISI lähes alastomalla vartalollani MUURAHAISIA!Mietin aamulla, montakohan niitä olin yöaikaan jo nieleskellyt, kun niitä vilisi kaulalla ja kasvoissa.Myös koko vaatekaappini kuhisi muurahaisia ja jouduin pitämään 2 viikkoa vaatteita matkalauskussa.Välillä huonettani myrkytettiin niin että minunkin piti lähteä pois huoneesta.Tein reklamaation Suomeen päästyäni ja FINNMATKAT EI tarjonnut MITÄÄN HYVITYSTÄ!!!Heillä on todella varata kohdella asiakkaitaan ala-arvoisesti.Tämän jälkeen olen matkustanut paljon, mutta en yhdelläkään heidän järjestämällä matkalla.Laittakaa boikottiin!

Alkuvuodesta matkustin 2 viikoksi Thaimaan lomalle 3 hengen seurueessa lomalennolla. Lähtöselvitystiskillä selvisi että mun paikka koneessa oli peruttu, vaikka maksut ym. oli kunnossa. Virkailija kehoitti menemään matkatoimiston tiskille, siellä oli kaikki kunnossa, joten takaisin virkailijan luo. N. 45 min virkailija selvitteli tilannetta ja lopulta pääsin kuin pääsinkin koneeseen, mutta lomafiilis oli kaukana. Perillä heti oppaan luo kertomaan tilanteesta, joka hoiti asian. Lähdön lähetessä jännitti onko tilanne sama, ei onneksi. Reklamaation laitoin Finnairille, vastaus oli lyhyt, tiivistetysti sori, mokia sattuu!

Muutama vuosi takaperin olimme lomalla Kanariansaarilla. Matkassa oli minä, vaimo, poika ja äitini.
Saavuimme Kanarialle tammikuun lopussa, niin ihmettelin kentällä, kun paikalliset kävelivät toppatakeissa. Kun saavuimme hotelille, niin satoi räntää.
Toisena päivänä poikamme sairastui tosi kovaan vatsatautiin, niin, että jouduimme kutsumaan paikalle lääkärin. Seuraavana päivänä sairastui äitini ja neljäntenä päivänä vaimoni sairastui vatsatautiin. Viidentenä päivänä sairastuin itse angiinaan, ja perään kuudentena päivänä vatsatautiin. Seitsemäntenä päivänä kaikki olikin jo sitten terveitä, kun lähdimme seuraavana aamuna kotia kohti.
Tällä reissulla tuli paikalliset lääkärit tutuiksi. Mutta on siellä ainakin kunnon lääkkeet. Kun sairastuin angiinaan, niin lääkäri veti perseeseen sellaisen piikin, että oli seuraavana päivänä kunnossa, ennen kuin sairastuin vatsatautiin. Onneksi oli vakuutukset kunnossa, niin ei mennyt koko lomakasssa lääkäreille.
Ilmat olivat koko viikon niin helvetin kylmät, että uimassakaan ei voinut käydä. Parvekkeella kun kävi, niin piti laittaa talvitakki päälle. Että sellainen mukava muisto etelästä.

Liikematka Saksassa, ensin laukut oli kateissa ties missä. Tuotiin myöhemmin hotellille. Hotelli mitä kuppaisin ja pienin huone ikinä.

Ruokamyrkytys toisena päivänä, ilmeisesti edellisen päivän hotellin aamupalasta. Kuume liki 40 Suomeen palaamiseen asti, tuli tavaraa molemmista päästä ja oli kuoleman kipeä. Sopivasti yölento ja 3 koneen vaihtoa. Suomessa todettiin vakava ruokamyrkytys verikokeesta.

Vuosia sitten lensin Aurinkomatkojen lomalennolla Pattayalle, jossa yli-innokkaat suomalaiset nuoret oppaat vastaanottivat matkalaisia pienellä aiemmin sotilaskenttänä toimineen lentokentän ulkopuolella odottaviin busseihin.
Paikallisia avustajia ja matkalaukkujen kantajia heilui ympärillä ja bussit olivat mikä missäkin, kentän ahtaista paikoitustiloista ehkä johtuen. Bussit täyttyivät nopeasti ja jätin raskaat laukkuni silmänräpäytyksen ajaksi bussin oven eteen oppaan viereen katsoakseni oliko bussissa yhtään vapaata istumapaikkaa.
Paikkoja ei ollutkaan enää, mutta ulos tullessani laukut olivat hävinneet!
Opas vakuutti että siellä ne ovat turvassa bussissa, ei muuta kuin seisomaan bussiin tai seuraavaan katsomaan paikkoja.
En uskonut opasta, mihin laukkuni olisivat voineet luvatta häipyä noin vain. Ei muuta kuin toisen varttuneemman oppaan pakeille, joka alkoi vakuuttaa täysin samaa virttä.
Olin siis matkatavaroitta yht äkkiä enkä tiennyt minne tavarani olivat kadonneet. Ja oppaat hymyilivät kauniisti. Vaadin bussin matkatavarasäilytyksen tarkistamista, johon lopulta suostuttiin melkoisen väittelyn jälkeen. Tavarasäilö oli kuulemma niin täynnä ettei voinut nähdä enää purkamisvaivaa. En antanut periksi ja pieni muistutus mahdollisten korvausten vaatimisesta suoraan oppailta avasi lopulta bussin tavaraosastot.

Eipä siellä mitään laukkujani ollut, kuten epäilin.

Pienemmässä matkalaukussani olivat kaikki rahani, passini, lääkkeeni.

Paniikki valtasi mielen, ja oppaat eivät edelleenkään kiinnittäneet asiaan suurempaa huomiota, olivat niin täynnä puuhasteluaan istumapaikkojen järjestelyissä. Lopulta paikalle ilmestyi vanhempi henkilö joka ihmetteli tilannetta ja sain vaadittua myös muitten lähibussien matkatavaraosastot auki. Bussien takana oli joukko toimettomia paikallisia jotka nojailivat puihin ja virnistelivät siinä, liikkuen vapaasti bussien lomassa.

Sitten huomasin että muutaman sadan metrin päähän taakse jääneen lentoaseman seinustalle oli ilmestynyt tutun näköiset laukut. Aiheuttamani häslinki oli näemmä estänyt täydellisen ryöstön ja laukkujen varastaja oli luopunut leikistä jättäen ottamansa laukut ilmeisen pakosuuntansa varrelle. Ketään ei ollut laukkujen lähellä.

Hain laukut, ja oppaat olivat nyt ihmeen hiljaa.
Valitin tilanteesta virallisesti Pattayalla Aurinkomatkojen toimistoon josta luvattiin palata asiaan. Pattayalla oloni aikana Aurinkomatkojen toimistosta ei kukaan kommentoinut asiaa. Vielä vähemmän reklamointini kiinnosti Aurinkomatkoja Suomessa.

Pahahan se on reklamoida kun yhtiön oppaat olivat täysin pihalla koko tilanteesta ja jopa tyhmyyttään yrittivät saada minut luopumaan laukuistani. Luottamus meni enkä ole ko firmaa käyttänyt enää vuosiin.

Miten ihmiset onnistuvat lähes poikkeuksetta matkoillaan saamaan scheissen lentämään? Minulla ei ole ollut kertaakaan edes vatsa kuralla, vaikka olen kaikki mahdolliset itäblokit, Afrikan ja Aasian kehitysmaat, Etelä-Amerikasta puhumattakaan, kolunnut? Ei sitä kuulkaa tarvitse niihin kaikkein kuppaisimpiin rantahökkeleihin mennä ruokailemaan, muusta hygieniasta puhumattakaan. Viikon matkalla kolme päivää huussissa on paljon menettyjä elämyksiä, onko sen arvoista?

Olin viikon Unkarissa. Saavuttuani Budapestin lentokentälle, huomasin, että uusi järjestelmädigikamerani oli hajonnut, joten en pystynyt ottamaan kuvia koko loman aikana. Ensimmäisenä iltana ravintolassa syödessäni puraisin vahingossa pahasti poskeeni, joka turposi mojovasti ja seuraavana päivänä en saanut kunnolla hampaita yhteen, kun poski oli niin turvonnut ja kipeä. Turvotus kesti koko viikon. Koko loman ajan satoi kaatamalla ja suorastaan myrskysi. Budapestin kadut tulvivat ja vaatteet olivat kokoajan litimärät, mihin tahansa yrittikin mennä. Kun matkustimme Budapestista Pecsin kaupunkiin muutaman tunnin junamatka katkesi raiteille tulvineen veden takia ja juoduimme vaihtamaan bussiin ja sitten taas toiseen junaan. Matkalla näimme peltoja, jotka olivat muttuneet järviksi rankkasateiden ja tulvien takia.

Kaikesta tästä huolimatta matkani oli oikein ihana ja minulle jäi hyvät muistot. Luultavasti lähden vielä uudestaan joskus Unkariin. :)

Turkissa 90-luvun alkupuolella jätimme ystäväni kanssa huoneen avaimen respaan poistuessa hotellista. Tapana oli (on kai vieläkin), että avain jätetiin respaan poistuessa hotellista. Avaimessa oli peränä iso painava mollukka, että sitä ei viitsinyt edes kantaa. Hotelliväki vaatikin, että avain piti jättää. Kerran sitten taas jätettin vastaanottotiskille niin, että vahti oli lähellä muttei ottanut avainta välittömästi. Ulko-ovella vastaan marssi se n. 30 v. "häirikkö suomainen", joka oli jo aiemmin hillunut alueella huomiota herättäen.
Takaisin tullessamme respasta ei avainta löytynyt. Huoneemme ovi oli auki ja huoneessa oli paikat pengottu. Vähäarvoisia juttuja viety mm. rannekello ja farkut. Rahat ja passit oli onneksi alakerran tallelokerossa! Kylpyhuoneen lattialla oli iso likainen miehen paljaan jalanjälki muistona kävijästä. Myöhemmin arvelin, että se häirikkö, joka just tuli alaovella vastaan oli ottanut avaimemme ja käynyt tonkimassa huoneemme. WC-paperirullasta lähtien, patjat yms. oli käännetty rahan toivossa.
Hotetelli syytti meitä, että olimme hukanneet avaimen. Eivät ottaneet mitään vastuuta avaimesta tai tapahtuneesta. Emme voineet todistaa, että avain oli jätetty respaan. Aurinkomatkat matkanjärjestäjänä auttoivat kyllä kommunikoinnissa mutteivat erityisesti ottaneet kantaa siihen, että meitä syytetiin avaimen hukkaamisesta. Tilanne jäi täysin harteillemme. Loppuviikon olimme huoneessa vara-avaimen turvin siinä pelossa, että toisen avaimen haltija voi tulla huoneeseen uudestaan (ei tullut, kun meillä ei mitään varastettavaa ollut). Oisimme voineet vaihtaa huonetta mutta varahuone oli "siivouskomero", jossa ikkunat ja parveke oli suoraan seuraavan rakennuksen seinään vailla mitään näkymiä. Huono maku jäi hotellista ja Aurinkomatkoista.
Tästä viisastuneena jos mahdollista, niin en jätä avainta/ovikorttia respaan. Otan aina tallelokeron. Jos jätän avaimen, niin odotan, että vastaanotto ottaa sen ja laitaa sille kuuluvaan paikkaan.
Olen myös seurannut kuinka helposti avaimia voisi varastaa, jos oikein joku haluaa. Usein respa on käymässä jossain sivussa niin, että vikkelä varas ehtii kyllä hakea, jos haluaa.

Olin Tjäreborgin matkalla tänä keväänä Rodoksella. Jo matkaa tilatessani virkailija kirjasi matkani väärin. Oppaita ei juurikaan näkynyt, vilaukselta vain mennessä lentokentällä. Meidän piti saada tekstiviesti kotiinpaluustamme, mitään ei kuulunut. Yritimme saada toimistosta jonkun virkailijan kiinni, ei vastattu. Toisen kerran vastattiin ja ilmoitettiin, että suomenkielinen opas soittaa teille hetken kuluttua, ei kuulunut soittoa. Kolmannella kerralla sain suomalaisoppaan kiinni joka ilmoitti, että katsokaa hotellin kansiosta. Ilmoitin, että katsottu on, mutta siellä ei ole mitään kotiinlähdöstä. Sen jälkeen hän sanoi katsovansa koneelta monenko aikaan lähtö tapahtuu. Tiputti puhelimen ja sanoi että "v......, kun tämä konekkaan ei toimi. Se kuului puhelimeeni aivan selvästi. Lopulta saimme tiedon lähtöajastamme ja yllätys yllätys. hotellilta ei ollut kuljetusta, vaan piti mennä paikalliselle bussipysäkille. Jos en olisi ollut itse aktiivinen olisimme jääneet sinne. Niin että omatoimimatkaa haluavat, menkää Tjäreborgin matkalle;)

Olen ollut opiskelemassa englannissa paikassa nimeltä hull. Viimeisinä päivinä ennen matkustamista takaisin suomeen minua epäiltiin osallistumisesta varkauteen eräästä asunnonvälittäjätoimistosta.

Olin menossa maksamaan varatun huoneen kun paikalla odottaa kaksi poliisia, tämä työntekijä nainen jolle olin jutellut aikaisemmin ja joku mies jota en ollut ennen nähnyt. He rupesivat lujaa väittämään että olin ollut mukana varkaudessa. Painajainenhan tuo oli.