Miten te jotkut oikein olette päässeet laihdutusleikkaukseen?
Olen 170/130 nainen, ja olen useammalta lääkäriltä kysynyt mielipidettä leikkaukseen pääsystä tai että pääsisin edes jonnekin keskustelemaan aiheesta. Mutta minulle on joko naurettu, tai lääkäri ei ole tiennyt aiheesta mitään. En siis edes tiedä olisiko tämä minulle hyvä vaihtoehto, mutta tuntuu kurjalta kun minua ei oteta vakavasti. Kuulemma myös masennukseni (mikä johtuu ylipainosta) on este leikkaukselle. Vaikka nuo kyseiset lääkärit tuskin mitään tietävätkään masennuksestani.
Tuntuu niin toivottomalta tämä tilanne. Vihaan itseäni, koko elämää. Minulla on ihana avomies mutta olen vain masentunut. Haluaisin kovasti lapsia, mutta tämän painoisena en halua edes harkita asiaa. Pelkään kuollakseni jääväni lapsettomaksi, ikääkin kun on jo kohta kolmekymmentä. Olen kymmeniä kertoja yrittänyt laihduttaa teini-iästä lähtien (olen ollut lapsesta saakka lihava) mutta ilman tuloksia. Joskus esim 10kg on työllä ja monen kuukauden tuskalla lähtenyt, mutta on tullut sitten korkojen kera takaisin. Nyt viimeisen vuoden aikana en ole enää edes jaksanut yrittää, ja masennus on vallannut mieleni lähes kokonaan. Koko elämä jää tämän painoni takia jotenkin elämättä. Kadehdin niitä lihavia, jotka eivät piittaa painostaan vaan elävät siitä huolimatta täyttä elämää. Itselläni ei meinaa jalatkaan kestää enää edes kävelyä, suvussani on diabetestä ja pelkään saavani sen... Mutta silti en pysty tekemään itselleni mitään! Tämä suunnaton itseviha, kun mietin että mikä vika minussa on. Tuntuu että monet lihavat ovat tyytyväisiä itseensä kiloistaan huolimatta. En minäkään peilikuvaani vihaa, mutta voin fyysisestikin jo niin huonosti ettei mitään rajaa. Oikein oksettaa; voisin nukkua hirmuisia määriä, fyysinen kunto on todella heikko, en jaksa tehdä mitään jne.. Valivalivali. Oli pakko päästä vähän valittamaan, pahoittelut.. :P
Olen 170/130 nainen, ja olen useammalta lääkäriltä kysynyt mielipidettä leikkaukseen pääsystä tai että pääsisin edes jonnekin keskustelemaan aiheesta. Mutta minulle on joko naurettu, tai lääkäri ei ole tiennyt aiheesta mitään. En siis edes tiedä olisiko tämä minulle hyvä vaihtoehto, mutta tuntuu kurjalta kun minua ei oteta vakavasti. Kuulemma myös masennukseni (mikä johtuu ylipainosta) on este leikkaukselle. Vaikka nuo kyseiset lääkärit tuskin mitään tietävätkään masennuksestani.
Tuntuu niin toivottomalta tämä tilanne. Vihaan itseäni, koko elämää. Minulla on ihana avomies mutta olen vain masentunut. Haluaisin kovasti lapsia, mutta tämän painoisena en halua edes harkita asiaa. Pelkään kuollakseni jääväni lapsettomaksi, ikääkin kun on jo kohta kolmekymmentä. Olen kymmeniä kertoja yrittänyt laihduttaa teini-iästä lähtien (olen ollut lapsesta saakka lihava) mutta ilman tuloksia. Joskus esim 10kg on työllä ja monen kuukauden tuskalla lähtenyt, mutta on tullut sitten korkojen kera takaisin. Nyt viimeisen vuoden aikana en ole enää edes jaksanut yrittää, ja masennus on vallannut mieleni lähes kokonaan. Koko elämä jää tämän painoni takia jotenkin elämättä. Kadehdin niitä lihavia, jotka eivät piittaa painostaan vaan elävät siitä huolimatta täyttä elämää. Itselläni ei meinaa jalatkaan kestää enää edes kävelyä, suvussani on diabetestä ja pelkään saavani sen... Mutta silti en pysty tekemään itselleni mitään! Tämä suunnaton itseviha, kun mietin että mikä vika minussa on. Tuntuu että monet lihavat ovat tyytyväisiä itseensä kiloistaan huolimatta. En minäkään peilikuvaani vihaa, mutta voin fyysisestikin jo niin huonosti ettei mitään rajaa. Oikein oksettaa; voisin nukkua hirmuisia määriä, fyysinen kunto on todella heikko, en jaksa tehdä mitään jne.. Valivalivali. Oli pakko päästä vähän valittamaan, pahoittelut.. :P
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suosittelen käyttämään kalorilaskuri.fi sivustoa apuna. Itse painoin 1,5 vuotta sitten vielä 110kg. "Laihduttelin" yksinäni aluksi puolisen vuotta, jolloin painoa tippui tuo n. 10kg pois. En tiennyt oikeasta ruokavaliosta mitään.
Liityin sivustolle ja nyt olen laihduttanut tammikuun jälkeen sen avulla 45kg. Mittani ovat tällä hetkellä 170/55kg. Oikeastaan yritän lihottaa itseäni nyt hieman, sillä olen mielestäni jo liian laiha (paino sinänsä ok, mutta selkäranka ja muut yläkropan luut törröttävät ilkeästi..). Sivu on oikeasti todella loistava, sen avulla oppii terveellisen ruokavalion perusteet ja näkee, mitä oikeasti syö.
Ja olen itsekin masentunut. Ollut koko projektin ajan. Mutta silti jaksoin. Tuolla kun näkee oman kehityksen koko ajan, niin ei se motivaatiokaan siitä lähde pois.
Ja sinun ei välttämättä tarvitse alkuun edes lisätä liikuntaa yhtään. Ruokavalio on kaiken A ja O. Liikunta toki antaisi nopeammin tuloksia tai saisit syödä enemmän, mutta en itse ainakaan nälkää ole joutunut näkemään. Yllättävän paljon olen saanut syödä koko projektini ajan (kunhan jättää turhat herkut pois). Herkutteluakaan ei toki kannata kokonaan kieltää, mutta sallii itselleen herkut vaikka vain viikonloppuisin. Niitä oppii jopa enemmän arvostamaan! Mutta ei nyt kannata tietenkään ihan överiksi vetää silloin viikonloppuisinkaan. Tänä viikonloppuna olen esimerkiksi sallinut itselleni 100g suklaalevyn ja 180g karkkipussin. Ja silti en liho, joten kunhan muu ruokavalio on kunnossa, voi viikonloppuna myös herkutella.
Tsemppiä! Aloita vaikka ihan pienillä muutoksilla, niin motivaatio ja jaksaminen säilyy. Ei se niin hankalaa ole, kunhan vain tietää, mitä tekee :)
Ota yhteyttä kotipaikkasi neuvolaan ja terveydenhoitajaan, joka vastaa aikuisneuvolasta. Varaa hänelle aika ja esitä, että tahtoisit hänet "valvomaan" painonpudotustasi. Käyt punnituksissa tietyin väliajoin ja saat henkistä tukea ammattilaiselta ja samalla terveydentilaasikin seurataan tarkemmin. Hänen kauttaan saat varmasti tietoa laihdutusleikkauksesta, jos se katsotaan ainoaksi vaihtoehdokis.
Suosittelen kunnon kohentamiseksi vesiliikuntaa. Itse olin melkein 160 kiloinen aloittaessani säännöllisen uintiharrastuksen. Pikkuhiljaa kunnon kohentuessa aloin käydä kävelemässä ja pyöräilemässä. Samalla aloin käyttää http://kiloklubi.fi/ -sivuston ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa. Sen avulla opin syömään itselleni sopivasti ja olen laihtunut lähes 30 kiloa. Juhannukseen mennessä aion pudottaa vielä 30 kiloa ja uskon sen onnistuvan kiloklubin avulla.