Elikkäs. Ensinnäkin olen loukannut pahasti oikean polveni n. vuosi sitten, 2 isohkoa operaatiota takana, nyt jo työkuntoinen, ei kuitenkaan entisensä ja jalan lihaksisto edelleen vajaavainen verrattuna terveeseen jalkaan. Tämä pohjustuksena tulevaan tekstiin.
Nyt, muutaman kk:n ajan, minulla on ollut jatkuvasti TODELLA epätodellinen olo; aivan unenomainen ja havahdun välillä esim töissä; missä vaiheessa mä tänne olen tullut? Pään sisälläni luettelen itselleni mikä päivä, kellonaika nyt on.. Todistelen siis itselleni että olen järjissäni. Oireet alkoivat niihin aikoihin kun aloitin uudestaan vamman jälkeen aktiivisen liikunnan (Voiko olla yhteyttä?!) Selailen netistä MS-taudin, aivokasvaimien jne oireita.. Työskentelen hoitoalalla ja tiedän että tämä voi johtaa paniikkihäiriöön, mutta sen tiedän että tuo kokoaika päällä oleva epätodellinen olo on todellinen. Siihen liittyy voimakasta toispuoleisuuden tunnetta; ihan kuin olisin vähän kenollaan kokoajan vasemmalle (kipeä jalka oikea). Päänsärkyä, näköhäiriöitä, pahoinvointia, kaikkia melko usein. Minulta on otettu päivystyksessä pään ct-kuva pari kuukautta sitten oireiden alkaessa, ct:ssä ei löytynyt mitään. Viikon päästä vihdoin aika neurolle. Pelottaa..
Mutta, olen myös miettinyt, voisiko kaikki johtua tuosta polvesta? Voiko se vaikuttaa noin voimakkaasti koko kehoon? Vaiva kesti tosiaan pitkään ja edelleenkin alitajuisesti säästän koko ajan oikeaa jalkaa. Olen käynyt OMT-fysioterapeutilla joka totesi niska-hartiaseudun todella jännittyneeksi ja oli sitä mieltä että oireet voisivat johtua siitäkin, mutta nyt usean kerran käsitelty eikä neurologiset oireet tunnu helpottavan. "Odotan" koko ajan sitä hetkeä että pyörryn, mietin jatkuvasti että joko huomenna soitan töihin etten kykene jne. Autolla ajaminen pelottaa: tosiaan kun olo on kuin syvässä unessa, ei luotto reaktiokykyyn ole paras mahdollinen. Kuitenkin reaktiokyky on ainakin tähän asti ollut hyvä. Keskittymiskyky on heikentynyt hieman ja muisti pätkii ehkä normaalia enemmän. Todella ahdistava olotila.
Nyt, muutaman kk:n ajan, minulla on ollut jatkuvasti TODELLA epätodellinen olo; aivan unenomainen ja havahdun välillä esim töissä; missä vaiheessa mä tänne olen tullut? Pään sisälläni luettelen itselleni mikä päivä, kellonaika nyt on.. Todistelen siis itselleni että olen järjissäni. Oireet alkoivat niihin aikoihin kun aloitin uudestaan vamman jälkeen aktiivisen liikunnan (Voiko olla yhteyttä?!) Selailen netistä MS-taudin, aivokasvaimien jne oireita.. Työskentelen hoitoalalla ja tiedän että tämä voi johtaa paniikkihäiriöön, mutta sen tiedän että tuo kokoaika päällä oleva epätodellinen olo on todellinen. Siihen liittyy voimakasta toispuoleisuuden tunnetta; ihan kuin olisin vähän kenollaan kokoajan vasemmalle (kipeä jalka oikea). Päänsärkyä, näköhäiriöitä, pahoinvointia, kaikkia melko usein. Minulta on otettu päivystyksessä pään ct-kuva pari kuukautta sitten oireiden alkaessa, ct:ssä ei löytynyt mitään. Viikon päästä vihdoin aika neurolle. Pelottaa..
Mutta, olen myös miettinyt, voisiko kaikki johtua tuosta polvesta? Voiko se vaikuttaa noin voimakkaasti koko kehoon? Vaiva kesti tosiaan pitkään ja edelleenkin alitajuisesti säästän koko ajan oikeaa jalkaa. Olen käynyt OMT-fysioterapeutilla joka totesi niska-hartiaseudun todella jännittyneeksi ja oli sitä mieltä että oireet voisivat johtua siitäkin, mutta nyt usean kerran käsitelty eikä neurologiset oireet tunnu helpottavan. "Odotan" koko ajan sitä hetkeä että pyörryn, mietin jatkuvasti että joko huomenna soitan töihin etten kykene jne. Autolla ajaminen pelottaa: tosiaan kun olo on kuin syvässä unessa, ei luotto reaktiokykyyn ole paras mahdollinen. Kuitenkin reaktiokyky on ainakin tähän asti ollut hyvä. Keskittymiskyky on heikentynyt hieman ja muisti pätkii ehkä normaalia enemmän. Todella ahdistava olotila.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.