Mitä siitä vaikka kenkäni
kastuivatkin
kun kulkea sain sateenvarjosi
alla
mitä siitä vaikka
työstäni myöhästyinkin
kun kuiskasit korvaani
sanoja rakkauden
kun erosimme
keskikaupingin
aamuvilinässä
ajatus illasta
sinusta
lämmöstäsi
kotimatkasta yhteisestä
soi mielessäni
kun odotin
että saisin taas kulkea
sateenvarjosi alla
kastuivatkin
kun kulkea sain sateenvarjosi
alla
mitä siitä vaikka
työstäni myöhästyinkin
kun kuiskasit korvaani
sanoja rakkauden
kun erosimme
keskikaupingin
aamuvilinässä
ajatus illasta
sinusta
lämmöstäsi
kotimatkasta yhteisestä
soi mielessäni
kun odotin
että saisin taas kulkea
sateenvarjosi alla
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitä siitä, mitä sen on väliä, vaikka kengät kastuvatkin.
Upeasti rakentuva runo Liona32:ta.
Runo heijastaa iloista mieltä keskellä syksyistä sadetta.
Kauniisti rakentuva kokonaisuus kulkee runossasi kertoen herkkää tarinaa.
Tarinaa, joka on suurempi, kuin sen kertomiseen käytettyjen sanojen summa.
Runo huipentuu miellyttävään toiveeseen, joka kaiketi on pikemminkin jo tieto siitä, että näin tulee käymään.
Kiitos taas kertaalleen. Liona 32.
Minä pidin
toivossa elää vaikka syksy on tullutkin
sateineen ja päivänvaloa tuskin kohta näkeekään.
Kiitos jälleen kerran kommentistasi, joissa näkyy
kirjallinen taitosi.
... siitä
että maailmani tuntuu vähän ' vinksin vonksin ' olevan
ja sinä siinä siihen sekasortoa luomassa
sydämeeni tuntemuksia tuomassa
alla sateenvarjon
jonka läpi katulamputkin näyttää tähdiltä
haaveita ja unelmia luo
kenties yksinäisiä yhteen toimittaa
rakastuneiksi tekee ...
kyllä taas pitää sanoa että hyvä upea liona !!!
aina välillä "vinksin ja vonksin" mutta jos
katulamputkin näyttää tähdiltä niin on uskoa vielä elämään.
Kiitos sinullekin runo64.