Veneiden moottorisuositukset

rauhan mies maailmal

Moi!

Ihmetyttää nykyisten veneiden moottorisuositusten sopivuus. Myyjät tuntuvat tarjoavan venepaketteja vain suurimmalla mahdollisemmalla teholla ja väittävät, että pienimmillä suositellulla teholla ei tee juuri mitään veneissä. Itse asiassa, tehosuositusalue on kyseinen alue ja veneen pitäisi toimia pienimmällä suositellullakin teholla. Alle senkin voi monissa veneissä mennä. Ei kaikilla ole tapana liikkua montaa henkeä ja anoppi mukana veneessä vaan usein liikkuminen vesillä tapahtuu yksin tai kaksin. Itselläni on 60 hevosvoimainen kone 700 kg painavassa veneessä ja voin sanoa, että vene kulkee kyllä ihan hyvin. Kahdella hengellä yli 25 solmua ja se riittää vallan mainiosti minulle. Harvoin sitä suurempaa nopeutta kaipaisikaan. Vene nousee hyvin liukuun kolmellakin hengellä. Nousisi neljällä tai viidelläkin. Usein kuitenikn tämmöisiin tämän kokoluokan veneisiin tarjotaan 90 tai 100 hv konetta, kun kuulemma pienemmillä ei tee mitään. Iso kone painaa perässä enemmän, joilloin liukukynnys on korkeampi ja vene kelluu laiturissakin perä syvällä vedessä. On se vähän hassun näköistä, kun veneisiin on laitettu perään suuret möhkäleet. Suuri kone kuluttaa myös enemmän bensaa ja sitä kautta tulee kalliimmaksi.

12

1529

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Körfakta

      Minulle suositeltiin suurempaa moottoria sillä perusteella, että se kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin pienempi moottori. Venelehtien testien perusteella tilanne on juuri toisinpäin. Poikkeuksia on reilusti pienemmät moottorit, joilla on pakko ajaa koko ajan maksimikaasulla, jolloin kulutus nousee.

      Tässä kulutuksia ja nopeuksia veneille Yamahan perämoottoreilla.
      http://www.yamaha-motor.se/Images/KÖRFAKTA SWE 2010_tcm36-127035.pdf

    • Jjsahjd

      Nimenomaan suuremman moottorin paino syö usein sen antaman tehoedun. Lisäksi takapainoisempi vene voi olla ajettavuudeltaa huonompi. Em. ongelmat esiintyvät varsinkin vanhemmissa veneissä,jotka suunniteltu kevyille 2-tahti koneille.

      • Lehdestä

        Vanhassa Kippari-lehdessä oli testissä 30, 40, 50 ja 60 hevosvoiman Suzukin perämoottorit HR 465 -veneessä. 30 hevosvoimainen oli liian pieni. 60 hevosvoimainen ei ollutkaan se parhaiten kiihtyvin malli, koska moottori painoi huomattavasti 40 ja 50 hevosvoiman malleja enemmän. En muista testituloksia tämän tarkemmin.

        Testi löytyy numerosta 11/2006, "Valitse oikea moottori veneeseen" http://venenetti.fi/arkisto/lehtiarkisto?HaeNumero2=true&lehti=5335&number=11&year=2006


    • xo24

      asiaa laajemmin, huomaa että veneiden pohjia ei juurikaan jatkokehitetä. Eli valmistajalle on edullisempaa tehdä perästä kantava ja suositella isoja koneita. Eli tuotekehityksen painopiste on tehdä mielummin uusia malleja kuin parantaa entisiä.

      Toisaalta koska erään valmistajan päätarkoitus on konekauppa on tälläkin luonnollista vaikutusta tuotesuunnitteluun,vai nähdäänkö helmikuussa Yamarinin versio Simpusta?

      Toki toisinajattelijoitakin on, kun katsoo käsinlaminoituja veneitä ei itseisarvo ole suuri koneteho ja silti nopeudet ovat hyvää tasoa. Harvassa on myös valmistajat jotka kertovat veneen pohjien nopeuskertoimet markkinointimateriaaalissa.

    • Jouppo

      Eiköhän tuo johdu ihan vaan siitä että myyjä saa siitä isoimmasta ja kalleimmasta eniten katetta.

      • julkinenenene

        on bisnestä. Suurempi kone niin kate kasvaa enemmän kuin veneen ominaisuudet.


    • Minäkin olen aina naureskellut, kun venelehtien testeissä aina (melkein) on se isoin moottorivaihtoehto. Ikään kuin tuhansien eurojen hintaerolla ei olisi väliä. Ja kaikki extra-varusteet vielä päälle. Tosiasiassa kuluttajat joutuu useimmiten kuitenkin miettimään, minkä keneen ottaa, eikä se varmaan yleensä se suurin ja kallein ole. Testit olisivat tavalliselle veneilijälle hyödyllisempiä, jos ne olisi kirjoitettu sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka joutuu ajattelemaan lompsaansa.

      • Vene maakari

        Näin työkseen veneiden kanssa pelaavana on kiinnostavaa seurata miten lehdet testeissään ja jutuissaan tosiaan suosivat sekä isoja koneita, kuin myös isojen valmistajien tuotteita. Syitä tähän ovat jo maititut isojen ja arvokkaampien tuotteiden paremmat katteet, mutta myös ihmisten kilpailuhenkisyys. Jos naapurin vene kulkee 30 solmuu pitää ittelle hankkii sellainen mikä menee 40 solmuu. Ja onhan siinä jotain perääkin että isompi on taloudellisempi, mutta vain kohtuuden rajoissa.. jos vaihtoehdot ovat 30 ja 40 heppanen kone, saattaa 40 heppanen olla taloudellisempi kuin 30 heppanen, kun halutaan mennä samaa nopeutta, mikä on pienemmän koneen suorituskyvyn yläpäässä.. vähemmän kierroksia-> vähemmän kulutusta.
        Kiinnostavaa on myös seurata asiakkaiden toimintaa ostopäätöstä tehdessä. Moni vertaa keskenään kooltaan, ominaisuuksiltaan tai varusteiltaan eriäviä tuotteita. Moni ei näe eroa 3 ja 4 metrisellä soutu-, perämoottori-veneellä, vaikka toiseen saa laittaa 4 ja 8 heppasen koneen, pienempi on 3:lle ja isompi 4:lle hengelle.. molemmat kelluu, se tuntuu olevan useille tärkeintä heti hinnan jälkeen. Isommissa veneissä asiakkaat usein eivät huomioi "vakio" veneiden eriäviä varusteita.. kaiteita, tyynyjä, tuulilaseja yms. ennen kun lopullista hintaa ruvetaan laskemaan. Joissain nämä kuuluu hintaan, monissa maksaa lisää, silti verrataan vakio-mallien hintoja keskenään. Suuri ero on myös yksi ja kaksi kuorisilla veneillä, vaikka useimmat eivät sitä huomioi. Kaksi kuorta tuo lisää jäykkyyttä, parempaa kelluvuutta ja myös helpompaa hoidettavuutta.
        Taisin karata hieman aiheesta, mutta alussa hieman sitäkin taisi olla.


      • joossi
        Vene maakari kirjoitti:

        Näin työkseen veneiden kanssa pelaavana on kiinnostavaa seurata miten lehdet testeissään ja jutuissaan tosiaan suosivat sekä isoja koneita, kuin myös isojen valmistajien tuotteita. Syitä tähän ovat jo maititut isojen ja arvokkaampien tuotteiden paremmat katteet, mutta myös ihmisten kilpailuhenkisyys. Jos naapurin vene kulkee 30 solmuu pitää ittelle hankkii sellainen mikä menee 40 solmuu. Ja onhan siinä jotain perääkin että isompi on taloudellisempi, mutta vain kohtuuden rajoissa.. jos vaihtoehdot ovat 30 ja 40 heppanen kone, saattaa 40 heppanen olla taloudellisempi kuin 30 heppanen, kun halutaan mennä samaa nopeutta, mikä on pienemmän koneen suorituskyvyn yläpäässä.. vähemmän kierroksia-> vähemmän kulutusta.
        Kiinnostavaa on myös seurata asiakkaiden toimintaa ostopäätöstä tehdessä. Moni vertaa keskenään kooltaan, ominaisuuksiltaan tai varusteiltaan eriäviä tuotteita. Moni ei näe eroa 3 ja 4 metrisellä soutu-, perämoottori-veneellä, vaikka toiseen saa laittaa 4 ja 8 heppasen koneen, pienempi on 3:lle ja isompi 4:lle hengelle.. molemmat kelluu, se tuntuu olevan useille tärkeintä heti hinnan jälkeen. Isommissa veneissä asiakkaat usein eivät huomioi "vakio" veneiden eriäviä varusteita.. kaiteita, tyynyjä, tuulilaseja yms. ennen kun lopullista hintaa ruvetaan laskemaan. Joissain nämä kuuluu hintaan, monissa maksaa lisää, silti verrataan vakio-mallien hintoja keskenään. Suuri ero on myös yksi ja kaksi kuorisilla veneillä, vaikka useimmat eivät sitä huomioi. Kaksi kuorta tuo lisää jäykkyyttä, parempaa kelluvuutta ja myös helpompaa hoidettavuutta.
        Taisin karata hieman aiheesta, mutta alussa hieman sitäkin taisi olla.

        "Suuri ero on myös yksi ja kaksi kuorisilla veneillä, vaikka useimmat eivät sitä huomioi. Kaksi kuorta tuo lisää jäykkyyttä, parempaa kelluvuutta ja myös helpompaa hoidettavuutta."

        Suuri ero on myös yksi- ja kaksikuoristen veneiden painoissa ja ajo-ominaisuuksissa. Kaksikuorinen vaatii isompaa konetta ja voi pahimmillaan olla hirveä ajettava koska panopiste on niin ylhäällä. Nykysuuntaushan on että kaikki pieniommätkin veneet tehdään kaksikuorisina jolloin saadaan myytyä pirun isoja koneita ja kaikki vasurilla tehty tekniikkakin saadaan kivasti sinne kiiluvan kuoren alle piiloon.


      • Vene maakari
        joossi kirjoitti:

        "Suuri ero on myös yksi ja kaksi kuorisilla veneillä, vaikka useimmat eivät sitä huomioi. Kaksi kuorta tuo lisää jäykkyyttä, parempaa kelluvuutta ja myös helpompaa hoidettavuutta."

        Suuri ero on myös yksi- ja kaksikuoristen veneiden painoissa ja ajo-ominaisuuksissa. Kaksikuorinen vaatii isompaa konetta ja voi pahimmillaan olla hirveä ajettava koska panopiste on niin ylhäällä. Nykysuuntaushan on että kaikki pieniommätkin veneet tehdään kaksikuorisina jolloin saadaan myytyä pirun isoja koneita ja kaikki vasurilla tehty tekniikkakin saadaan kivasti sinne kiiluvan kuoren alle piiloon.

        Se on aivan totta että kaksikuorinen vene on painavampi ja siksi kaipaa isompaa konetta, mutta hyvässä rungossa ero ei ole mikään valtava. Totuus on myös se että kaksikuorisessa veneessä hukataan paljon hyvää säilytystila pyöreisiin muotoihin ja helppoon valmistettavuuteen. Monilla isoilla valmistajilla on myös taipumusta oikaista viimeistelyssä, kun ei se kerran näy.
        Mutta kyllä kaksikuorisen veneen muottipintainen kansi on huomattavasti helpompi pitää puhtaana kuin yksikuorisen maalattu sisus. Lisäksi kuorten väliin laitettu uretaani tekee veneestä huomattavasti jämäkämmän ja hiljaisemman ajettavan.. erityisesti kovemmassa kelissä. Ei aina voi aurinko paistaa ja olla tyyntä.


    • ai aina tarpeen

      samassa veneessä eri koneita, harvoin se isoin on ollut se taloudellisin. Itse ajelen ribillä joka on 5.40 pitkä runko noin 350 kg. Siinä on 90hp 2t kone joka on juuri sopiva. Kulkisi varmaan mukavasti 75 hp konella mutta ei juuri pienemmällä, pohjarakenteen takia( syvä v, ei kovinkaan kantava). Joten kyllä se venetyyppi ja käyttö( avomerellä on tehoreservi kylla aidosti tarpeen) vaikuttaa. USA ssa oli jo vuosia sitten " puolet" isompia koneita kuin täällä käytettiin, nyt trendi rantautuu tännekin pikkuhiljaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiva kun SDP alkaa hallitsemaan Suomea

      Vanhat hyvät ajat taas palaavat ja kansa vaurastuu. Muistatteko vielä Sorsan aikakauden? Silloin Suomessa tehtiin jopa
      Maailman menoa
      145
      4687
    2. SDP:n lyhyt selviytymisopas

      1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p
      Maailman menoa
      76
      3885
    3. Keskisen kyläkaupassa Temun vaatteita myynnissä?

      Siis mitä? Miksi siis ei itse tilaisi Temusta samoja.
      Maailman menoa
      71
      2559
    4. SÄHKÖLASKU 1600 EUROA Ei tässä ole mitään järkeä

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011804443.html Kyllä täysin huijausta nämä sähkömarkkinat. Varsinkin pörssisähk
      Maailman menoa
      226
      2002
    5. Toivoisitko

      Toivoisitko, että kaivattusi olisi introvertimpi tai extrovertimpi? Itsenäinen tai tarvitsisi enemmän apua/sinua? Osoit
      Ikävä
      120
      1848
    6. Venäläiset varkaudessa

      Ja venäjä mieliset. Teitä kiinnostaa toisinajattelijat ja trafikista päätellen aika paljonkin. Kunhan aika koitaa tulee
      Varkaus
      246
      1177
    7. Lupajaoston esityslista

      Ilmoitus rakennusvalvonntaan luvattomasta rakentamisesta. esityslistan 6pykälä Kyse on kulttuuritalon rakentamisesta jo
      Pyhäjärvi
      49
      815
    8. Haluaisitko kaivattusi

      kanssa ensiksi seksiä ja sen jälkeen puhumista?
      Ikävä
      62
      766
    9. Jorma Uotinen UMK-juontajaksi! Mitä ajatuksia UMK-pesti herättää?

      Professori, laulaja, koreografi ja TTK-tuomari Jorma Uotinen, 75, on yksi tämän vuoden UMK-juontajista. Uotisen rinnall
      Euroviisut
      20
      746
    10. Unelmoitko asumisesta ja elämisestä tai lomasta Lapissa?

      Unelmoitko Lapista, ja ehkä voisit asua ja elääkin siellä? Lappi kiehtoo niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin: lumi,
      Sinun unelmalomasi
      6
      725
    Aihe