Nouseeko sähkönkulutus ihan kamalasti, jos laittaa 100m2 taloon seuraavat:
- Sähkölattialämmitys
- Varaava takka, jota poltetaan talvella joka päivä, kun puuklapit löytyy helposti omasta metästä ja tontista kaadetuista puista (eli niistä ei makseta mitään)
- Lämminvesivaraaja
Tällä hetkellä 2 aikuista, mutta lapsiakin varmaan jossain vaiheessa tulossa ja suunniteltiin, että vuosien varrella rakennetaan ainakin 1 huone lisää.
Alunperin oli 130m2 talo mietinnässä, mutta tajuttiin pärjäävämme pienemmälläkin talolla. Siihen suunniteltiin vesikiertoistalattialämmitystä, mutta lueskelin, että 100m2 talossa se on lähinnä turha.
Miten on??
Pelkään ihan kamalasti, että meidän sähkölasku tulee olemaan samaa luokkaa, mitä vanhemmillani (kun ovat niin pelotelleet!!):
120-130m2 talo, sähkölasku 500eur/2kk.
Niillä on sama lämmitysmuoto kuin meille tulisi, mutta takkaa ne lämmittää vain muutaman kerran talvessa.
- Sähkölattialämmitys
- Varaava takka, jota poltetaan talvella joka päivä, kun puuklapit löytyy helposti omasta metästä ja tontista kaadetuista puista (eli niistä ei makseta mitään)
- Lämminvesivaraaja
Tällä hetkellä 2 aikuista, mutta lapsiakin varmaan jossain vaiheessa tulossa ja suunniteltiin, että vuosien varrella rakennetaan ainakin 1 huone lisää.
Alunperin oli 130m2 talo mietinnässä, mutta tajuttiin pärjäävämme pienemmälläkin talolla. Siihen suunniteltiin vesikiertoistalattialämmitystä, mutta lueskelin, että 100m2 talossa se on lähinnä turha.
Miten on??
Pelkään ihan kamalasti, että meidän sähkölasku tulee olemaan samaa luokkaa, mitä vanhemmillani (kun ovat niin pelotelleet!!):
120-130m2 talo, sähkölasku 500eur/2kk.
Niillä on sama lämmitysmuoto kuin meille tulisi, mutta takkaa ne lämmittää vain muutaman kerran talvessa.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Minä kyllä ehdottaisin vesikiertoista läämmitystä varaajan kautta jossa tietysti sähkövaraaja ja kierukka käyttövedelle. Lämpöä voit tuottaa myös koko järjestelmään vaihtoehdolla vesikiertoinen pellettitakka n 4000 euron hintaan, tai sitten puuta takkaan periaatteella ja lämpöä talteen.
Tärkeimpiä tekijöitä on kuitenkin lämmön talteenotto poistuvasta ilmasta joka on tätä nykyaikaa ilman kompressoreitakin. Tutustu vaikka Enervent laitteisiin.
Tuo sähkö tulee jatkossa kalliiksi kun noita verojakin tarjotaan lisää.
Itse tekisin 100m2 talon suoralla sähkölämmityksellä lattiakaapelein. Mutta muutamilla mausteilla:
- Ei varaavaa lattialämmitystä, vaan opeasti säätyvä lämmitys ohueen lattian pintalaattaan.
- Talon pitäisi olla eristeiltään passiivitasoa tai lähellä sitä. Tuo on nykyään helppo tehdä.
- IV-koneen lämmöntalteenotto pitäisi olla mahdollisimman hyvä. Siinä kohtaa ei kannata säästää
- Iso lämminvesivaraaja sähkövastuksilla
- Katolle pari aurinkokerääjää sitä varten, että kesällä saa ilmaisen lämpimän käyttöveden
En usko että noilla eväillä sähkölasku pääsee kasvamaan mainittavan suureksi. Sanoisin lonkalta että maksimissaaan 80-100 euroa kuukaudessa koko vuodelle jaettuna. Talvella kun aurinkokeräimet eivät tuota lämpöä, niin sähkölasku nousisi toki käyttöveden lämmityksen vuoksi.
Et maininnut että mihinkä olet rakentamassa taloasi, mutta olettaen ettei se nyt Inarissa ole, niin 100m2 passiivitalon lämmittämiseen ei paljoa energiaa kulu mitenkään, kunhan lämmön talteenotto on mahdollisimman hyvä.
Olen pääpiirteissään samaa mieltä. Kuitenkin laskisin esim. aurinkokerääjien takaisinmaksuajan ennen kuin lähtisin sellaista asentamaan. Tai siis niinhän me laskimmekin ja totesimme, ettei kannata asentaa. Nykyiset määräykset täyttävät 100 m2:n talo kuluttaa niin vähän lämmitysenergiaa, ettei vesikiertoista kannata laittaa. Sähkövastukset reagoivatkin nopeammin.
Jos passiivitalon tekee, niin silloin ilmanvaihtolämmitys on oikea vaihtoehto. Se reagoi nopeasti. Lattialämmitys ei mene koskaan päälle, jos puita poltetaan takassa joka päivä.
Vanhemmilla on toki kokemusta, mutta heidän kokemuksensa perustuu usein taloihin, joissa on max. 100 mm villaa seinissä ja vetoa tulee joka nurkasta, ikkunoista ja ovista. Nykyään tuollaisia tuulenpesiä ei saa rakentaa, joten lämmitykseen mene selvästi vähemmän energiaa. Kun oikealla rakentamisella pidetään veto pois, voi huonelämpötila olla vähän alempi, eikä se silti tunnut kylmemmältä.
kannattaa. Katso laitteita netistä. Esim Kaukora oy, Callidus, Oilon oy.
Ei pidä uskoa ihan kaikkea mitä laitteiden myyjät sanoo.
Minä laskin aurinkokeräimien kannattavuutta tulevaan taloomme. Käytännössä siitä ei ole talon lämmitykseen mitään iloa, koska se tuottaa lämpöä silloin, kun talo ei sitä tarvitse. Takaisinmaksuaika pitää laskea siis käyttöveden kulutuksen perusteella. En enää muista lukuja ulkoa, mutta ilman korkoja takaisinmaksuajaksi tuli yli 10 vuotta. Minusta ei olisi ollut kannattava investointi.
Jos sähköhinta pomppaa kovin ylös, niin voihan niitä jälkeenpäinkin asentaa. Tulee toki silloin hiukan kalliimmaksi kuin uudisrakentamisen yhteydessä asennetut keräimet.
Lähes 6 kuukautta sain lämpimän käyttöveden kerääjillä. Lämmitkseen sain noin kolmanneksen kaikesta energiasta. (lattialämmitys joka ottaa max. 30 asteisen veden lämmitykseen) Takaisinmaksu on noin 8 vuotta. (nyt neljäs menossa) Mitään huoltoja en ole tehnyt, en edes lasia tarvinnut puhdistaa. Erittäin hyvin on minulla asia pelannut.
sen aikaa kun auringosta saa energiaa, ei taloa tarvi lämmittää.
Jos saat puolet käyttöveden energiasta, niin saat olla todella tyytyväinen, talon lämmittämiseen ei taatusti jää mitään.
Meillä on otettu lattialämmöt pois päältä vuodesta riippuen maalis-toukokuun aikana ja pistetty takaisin päälle elo-marraskuun aikana.
jää. Kai sinäkin lukea osaat ? Suomessa suurin virhe on kerääjien asento. Siis mieluusti vaikka pystyasento seinällä, niin lämmitykseen saadaan paljon energiaa. Saadaan myös käyttöveteenkin.
Paras olisi kulman muutos vuodenajan mukaan.
Kyllä suurin virhe Suomessa on maantieteellinen sijainti. Kesäkuukausien aikana ei tarvi lämmittää, eikö totta? Keväällä ja syksyllä aurinko ei riitä edes kaikkeen käyttöveteen, joten missä välissä saat 30% talven lämmitystarpeesta?!?!
tiedot kahdelta vuodelta ko. asiasta. Lämmitysenergiaa saadaan Suomessa helmi- marraskuussa yllättäviä määriä. Tutkimus oli virallisessa seurannassa.
perustuu uv-säteilyn määrään, ei ulkoilman lämpötilaan, joten aurinkolämpö on merkittävä energianlähde myös Suomessa.
Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan Suomessa paistaa aurinko keskimäärin 1684 tuntia vuodessa, mikä merkitsee noin 4.7 aurinkotuntia päivää kohden. Eniten aurinkotunteja on touko-elokuussa ja vähiten marras-tammikuussa. Aurinkolämpökeräimet vastaanottavat hajasäteilyä, joten energiaa pystytään keräämään myös lähes pilvisellä säällä. Aurinkoenergian säteilytaso on vuositasolla Suomessa noin 1000 kwh/ nelimetri. Siitä saadaan talteen noin 40 prosenttia. Käyttöveden tarvitsemasta energiasta noin 50 % ja lämmitykseen tarvittavasta noin 30 %.
vaikka uuden auton "kannattavuutta" ? Kaupallinenkin aurinkolämpölaitos voidaan rakentaa esim. hake-kaukolämpökeskuksen yhteyteen. Laitos myisi lämpöä ja lämmintä vettä lähiympäriston kiinteistöille.
No paljonko aurinkoenrgiaa jää helmi-marraskuussa yli käyttöveden lämmittämisestä ja riittää talon lämmittämiseen?
Paljonkohan uv säteilyä on kerättävissä, kun ulkona on pimeää?
Kesällä aurikoa on tarjolla, mutta silloin ei tarvi lämmittää, talvella taas pitää lämmittää muttei paista, ei siinä palojon keskiarvot paina.
Virallinen valvonta.
Lvi- tekniikkaa ensinkään.
Ja millähän lihaksilla väität moista?
meillä on tuon kokoinen talo neljällä asukkaalla
- suorasähkö
- takka (noin 2m3 puuta/lämmityskausi)
viimeisen 12kk sähkön kokonaiskulutus on 12700kWh. Meillä keskihinta on noin 8snt/kWh eli kuukausittainen sähköenergia maksaa noin 85€. Ei oikein maalämpö kiinnosta...
Vuoden 2010 lämmöneristysvaatimuksilla 100m2 talon lämmitys maksaa reilusti alle 1000€ vuodessa. Kannattavin ratkaisu noin pieneen taloon on lattialämmitys suoralla sähköllä ja ilmalämpöpumppu. Näin pääsee eroon teknisestä tilasta, joka maksaa sen minkä talon neliöt muutenkin eli n. 2000€/m2. Moduulimittainen 60x60cm käyttövesivaraaja ja siihen päälle hiljainen LTO sijoitettuna kodinhoitohuoneeseen on hyvä ratkaisu. Halpa perus LTO < 1000€ esim. Vallox 95 silent ajaa asiansa hyvin, pienessä talossa pienillä ilmamäärillä kalliimman ja tehokkaamman LTO:n (pyöriväkennoisen) >2000€ takaisinmaksuaika on pitkä, varsinkin kun energiasta suurin osa voidaan tuottaa halvalla ilpillä ja ainakin pyöriväkennoiset ovat turhan äänekkäitä kodinhoitohuoneeseen.
(Täytyy myöntää, että nyt olen peukalo keskellä kämmentä. Mutta ei kysyvä tieltä eksy.)
Olemme rakentamassa Kastellin Economy 100 ja haluamme sen viittä vaille valmiina. Onko se nyt passiivitalo vai mikä, en tiedä - en ole ottanut selvää. Kannattaisi varmaan. Edustaja on tällä hetkellä lomalla, joten saan häneltä vastauksia kysymyksiini vasta silloin. En kuitenkaan halua vaikuttaa ummikolta, jota on helppo kusettaa, joten siksi täällä kyselen (varmasti monen mielestä) tyhmiä.
- Mikä on LTO? Mikä sen tarkoitus on?
- Mikä on ilmanvaihtolämmitys?
- Mikä olisi hyvä käyttövesivaarajan "koko", kun meillä käydään suihkussa joka päivä ja lisäksi tulee vielä kylpyamme?
- Mikä on ilp?
Ehkä tulee lisää kysymyksiä mieleen myöhemmin.
Kallistun tuohon lattialämmitykseen suorasähköllä. Se näyttäisi olevankin tuossa Kastellin viittä vaille valmis -tarjouksessa. Onkohan näillä lattialämmityksillä sitten jotain eroa, että kannattaako kysyä esimerkiksi merkkiä tai asennustapaa, tms. jotta varmistuu, että se myös on hyvä ja kestävä?
AM: Vanhempani rakensivat talonsa 10 vuotta sitten ja sekin on Kastellin. En usko, että se nyt niin vanha talo enää on. Mistähän noin suuret sähkölaskut voivat johtua? Mielestäni 500eur/2kk on aika paljon. Heillä on kyllä pari lamppua päällä yötä päivää, vesi lämmitetään varaajassa yösähköllä. Vaikuttaako muuten, jos lattialämmityksen pistää päälle ja takaisin, suuremmalle lämmölle ja sitten taas pienemmälle lämmölle? Kuinka paljon tällaiset lämmönvaihtelut vaikuttavat sähkön kulutukseen lattialämmityksen kanssa?
Kivan asiallisia vastauksia tullut, ja olisin kysellyt ja pohtinut asioita enemmänkin, mutta eiköhän tässä ollut yhteen viestiin ihan tarpeeksi?:)
Jos lämmitämme yösähköllä (lämminvesivaraaja) seuraava päivän käyttöveden, mutta emme käytä kokonaan sitä yöllä lämmitettyä vettä kuitenkaan seuraavana päivänä ja siitä riittäisi vielä toiseksi päiväksi, lämmittääkö varaaja kuitenkin veden yöllä vain sille osalle, joka on käytetty edellisenä päivänä, lämmittääkö se koko satsin uudelleen vai jättää seuraavana yönä lämmittämättä, kun sitä lämmintä vettä kuitenkin vielä on?
10 vuotta vanha talo on huonommin eristetty kuin tämän hetkiset määräykset täyttävä talo. Eroa en osaa suoraan sanoa. Vielä viime vuonna tämän vuoden määräykset täyttävät olisi ollut melkein matalaenergiatalo. Määräykset tiukkenevat koko ajan, joten 10 vuotta ikäeroa talojen välillä merkitsee eroa lämmityslaskussa. Käyttötottumuksilla on myös iso merkitys. Jotkut pitävät tuuletuksen nimissä ikkunoita auki ympäri vuoden. On selvää, että lämpöä menee ihan eri tavalla verrattuna esimerkiksi koneelliseen ilmanvaihtoon kunnon LTO:lla.
Hyvin harva pakettitalo on passiivi- tai edes matalaenergiatalo. Halvimmat paketit täyttävät niukin naukin määräykset.
Tuohon alempaan viestiin kommentoin, että jos lämmintä vettä jää käyttämättä, sen saa hyötynä seuraavana yönä. Toisin sanoen seuraavana yönä ei tarvitse lämmittää niin paljon.
Selityksiä:
LTO = lämmöntalteenotto = kenno, jossa talosta poistettavan ilman lämpöä siirretään sisään puhallettavaan ilmaan. Tämän on nykytaloissa käytännössä pakollinen, mutta hyötysuhteet vaihtelevat merkistä toiseen.
Ilmanvaihtolämmitys = Talossa ei ole pattereita tai lattialämmitystä, vaan lämmöntarve täytetään lämmittämällä tulevaa ilmaa. Passiivitalossa lämmitys hoituu pääasiassa laitteista ja asukkaista tulevalla hukkalämmöllä, joten ilmanvaihtolämmitys on riittävä lämmitysmuoto. Normitalossa se ei riitä, koska silloin sisään puhallettavan ilman lämpötilan pitäisi olla hyvin korkea.
ILP = ilmalämpöpumppu. Se koostuu ulkoyksiköstä ja sisäyksiköstä. Ulkoyksikkö kerää ulkoilmasta lämpöä, joka sisäyksikön avulla siirretään sisälle.
COP = lämpökerroin. Lämpöpumppu siirtää lämpöä, joten niiden yhteydessä ei puhuta hyötysuhteesta vaan lämpökertoimesta. Esimerkiksi lämpökerroin 3 tarkoittaa, että 1 kW verkosta otettua sähköenergiaa tuottaa 3 kW lämpöenergiaa sisälle taloon.
joka lämmittää käyttövesikierukassa lämpiävää vettä, eli kierukka lilluu siellä kuumassa vedessä, ja kun lasket hanasta lämmintä vettä, kylmä vesi menee tähän kierukkaan, ja tulee ulos lämpimänä, kun kierukka sen lämmittää. Mikäli varaajasi ei ole riittävän kuuma, ei se pysty juoksevaa vettä enää lämmittämään. Siinä toimintaperiaate.
Jos olet tekemässä kauppoja Kastelli Economy 100 -mallista, ei sinun kauheasti kannnata pähkäillä lämmitysjärjestelmän kanssa. Vaihtoehtosi kun ovat aika rajalliset. Talon mukana tulee Ilton LTO-kone ja muistaakseni vaihtoehtoja ei ole. Tätä konetta en kuitenkaan suosittele, vaan suosittelen että neuvottelet kauppiaasi kanssa siitä, että jätät koneeen pois. Se voi olla vaikeaa, koska ilmastointityöt kuuluvat joka tapauksessa toimitukseen, ja kauppias vänkää että konetta ei voi vaihtaa, koska "se ei sovi jo suunniteltuihin kanaviin" tai "ilmastointisuunnitelman joutuu tyypittämään uudelleen eri koneelle". Eli voi olla vaikeaa.
Mitä sitten tulee lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen, vakiona Economyssä tulee sähkönarut lattiaan (Ensto) ja Jäspin 300l käyttövesivaraaja. Käyttövettä ei ko. varaajassa tehdä kierukan kautta (vaikka putkinuuno niin kertoikin). Jos haluta vesikiertoisen lattialämmityksen, tästä tuli muutama tonni lisää (< 5000,-) ja tällöin saat Uponorin letkut lattiaan (laadukas, mutta vanhanaikainen riviasennus) ja Jäspin tehowatin, tai lyömällä lisää euroja tiskiin, maalämpöpumput (Geoterm?). Maalämpö ei ole Economy 100ssa missän oloissa järkevä valinta. Tai siten ehkä jos rakennat Huippuvuorille tai Grönlantiin.
Oma ehdotukseni on:
* vaihda vaikka väkisin LTO-kone. Malliksi suosittelen Onnisen pyöriväkennoista Energy -malllia
* jätät vakiona tulevat narut lattiaan
* vaihdat edellisten termostaatit jälkikäteen Devin Devilink-järjestelmään
* Hankit ko. hetkellä testin voittaneen ilmalämpöpumpun
Tätä fiksummin et juurikaan voi tehdä. Tai sitten syyt ovat oltava jotkin muut kun kokonaistaloudellisuus (alkuinvestointi kontra käyttökustannukset)
Jos vähänkin ymmärrän lämpöteknikkaa niin aurinkolämpä on "ilmaista" enrgiaa ja varastoituuu varaajaan, sitten jatkona voisi olla nestekiertoinen lattialämmitys, eli miksi ei olisi. Lämmön talteenotto on tietysti järkeenkäypää ja pakollista tekniikkaa, mutta miten se yhdistetään lämpöjärjestelmään muulla tavoin kun ilmana takaisin huoneisiin.
Ei tuossa paljon muuta tarvita kuin hieman sähköä lisää jos näin maalikkona ajattelee ja sitten ehkä puuta pesään pakkasten tullessa.
Kyllä jonkun Kastellinkin pitää pystyä sopetumaan nykytekniikkaan kun talon käyttöä ajatellaa ihmisiän kestävän tekniikan mukaan. Hieman maalaisjärkeä mukaan sillä nykytekniikka on muutoin hyvää talojen rakentamisessa, mutta ei "torttua tortun päälle" lämmityksessäkään.
Perustellaan nyt sitten miksi aurinkolämmössä ei tässä tapauksessa ole mitään järkeä. Maalämmön järjettömyyttä en viitsi edes perustella (nimimerkki "Harkintaa" tuskin on tosissaan)
Kahden aikuisen ja kahden lapsen talous käyttää vuodessa keskimäärin 100 m3 vettä josta lämmintä käyttövettä n. puolet. Eli n. 120 l vuorokaudessa. Tuon 120 litran lämmittäminen 4 asteisesta kunnallistekniikan kautta tulevasta vedestä 55 asteeseen vaatii energiaa 7133 Wh. Kastelli Economyn mukana tulee Jäspin 290 litran lämminvesivaraaja jossa on 3kW lämmitysvastus. Tuolla vastuksella menee siis ääritapauksessa kaksi tuntia ja 23 minuuttia veden lämmittämiseen. Jos energian nykyhinta on veroineen 0,10 euroa / kWh niin lämmitys maksaa 0,64 euroa vuorokaudessa.
Suomessa aurinkoenergiaa saa teoreettisestikin vain Maaliskuusta Marraskuuhun. Käytännössä paljon lyhyemmän aikaa. Aurinkokerääjillä voisi siis teoriassa lämmittää käyttövettä 240 vuorokauden ajan. Säästö 154 euroa vuodessa. Teoriassa. Esimerkiksi TM rakennusmaailma on seurannut pidemmän aikaa tyhjiöputkikerääjilla lämmittämistä ja toteutunut energian saanti ei ole ollut lähelläkään sitä mitä teoriassa pitäisi olla. Nyt kun Saituri eläkeläinen laskee aurinkokerääjän, automatiikan, akkuvaraajan ja asennuksen hinnan yhteen, jakaa sen saavutetulla säästöllä, niin veikkaan että tulo on jotaikuinkin 20. Ja se tarkoittaa vuosia. Takaisinmaksuaikaa vuosina.
Varaajassa on termostaatti ja kun yösäkö aika alkaa, niin varaajalle napsahtaa sähköt ja se lämmittää niin kaun kunnes varaaja on taas lämmin, eli lämmitystä tapahtuu sen verran mitä vettä on käytetty ja mitä on tullut lämpöhäviöitä.
oletko ehkä vähän yksinkertainen?
Aurinkoenergialla voi tehdä sellasen 1000-2000kWh vuodessa, eli säästö 100-200€. Aurikoenergiasysteemi maksaa jotain 5000-7000€m joten tasaisen nopeuden taulukon mukaan investointi tienaa hintansa takaisin 25-70 vuodessa.
Mistähän sait tuollaiset hinnat ? Ota ainakin puolet pois, niin ollaan jo toisissa luvuissa. Jos on varaaja ja siinä lämmönvaihdin niin 5 kerääjää ja kaikki laitteet asennettuna maksaa 2000-2500 e.
Toinen puoli onkin se varaaja.
Saa linkittää halpoja hintoja jos on tiedossa. Itse en sellaisia viime keväänä löytänyt. Harvalla sattuu olemaan aurinkovaraajaa joutilaana, joten yleensä sen joutuu aina ostamaan.
Keräin noin 500€/kpl, pumppuyksikkö noin 500€, säädin noin 500€, eristetyt putkistot noin 500€, varaaja noin 2000€. työt
"puulämmittäjillä" on varaaja jo valmiina. Monissa on myös alakierukka käyttöveden esilämmitykseen asennettuna. Se voidaan hyvin ottaa käyttöön aurinkoenergian lataukseen. Kahden vuoden sisällä on odotettavissa aurinkoenergian selvä yleistyminen lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuottamisessa..
ensin pitää keräimien halventua rajusti. Ei ole mitään järkeä laittaa monen tonnin hintaisia keräimiä Suomen oloissa, ne ei maksa ikinä itseään takas...
Ei ole enää sitä luokkaa nuo hinnat, kun tietää mistä hankkii.
etpä itsekään taida kovin kaksinkertainen olla, kun pitää ivata toisen tietämättömyyttä/ymmärtämättömyyttä tyhmyydeksi.
niin tai tekee vaikka itse tai tilaa Kiinasta vai? Kaiken saa halvalla kun tietää miten, suuret massat vaan ei aina tiedä. Kerro sinä nyt mistä ja millä hinnalla vaikka parin neliön tehokkaan kerääjän saa?
täysin tietämätön, hämmästyt kun saat "valaistuksen"
näiden asioiden kannssa ollut tekemisissä 30 vuotta. Kuinka kauan sinä olet ?
Et vastannut kysymykseen. Etkö tiedä vai? Älä sitten jauha joutavia.
Ei se ole tyhmä joka kysyy, mutta se on joka vastaa vaikkei tiedä.
Tietoa odotetaan innolla, sillä jos saan edes halvan rakennusarjan niin rakennen itselle. Viime keväänä selvittelin hintoja ja totesin että ainakaan minulla ei ole niin kalliiseen harrastukseen mitä aurinkolämmitys on.
tasokerääjiä vuonna 1982. Niitä asensimme ja myimme noin 700 kpl seuraavien kolmen vuoden aikana. Palaute oli ihan hyvää. Kerääjät oli varustettu 12 mm / 18 mm cu patterein, Jakotukkipeiaatteella. Imupinta oli vaotettu al. levy 0.5 mm johon 12 mm cu putket oli upotettu (12 kpl) joko pystyyn tai vaakaan. Musta mattapinta oli syövytysmaalatun vaotetun al. levyn pinta joka oli erikoismaalaatu ja kesti korkeita lämpötiloja. Eriste oli uretan elementti joka oli valettu oikeaan muotoon ja jonka pohjalla oli heijastuspinta. Katteena silloin oli 4 mm lasi, joko yksi tai sitten kaksi lasia, ilmatilalla. Runkona kennossa oli kantattu al. kotelo. Mitat 1900 kertaa 900 kertaa 90 mm. Hinta 1.200 mk /kpl. Nyt jos tehtäisiin, niin käytettäisiin karkaistua lasia tai selektiivilasia. Tiedot ovat hallussa, olisi vaan tekijä.
aineiston, piirustukset ja muut ohjeet minulle. (korvausta vastaan) jos päätän ensi kesänä itse rakentaa kerääjät ?
että ko. aurinkokerääjä saadaan markkinoille vuonna 2011. Muuta ei ole nyt tiedossa.
netti pullollaan, senkun googletat. Tärkeintä on keräyspinta, sen pitää olla tietynlainen, ei maalattu vaan yleensä TiN-pinnoitettu, löytyy valmiina elementteinä putkineen. Lasi erikoiskirkasta, ns. raudatonta. Sitten vaan villaeriste pohjalle ja vesivanerista kehikko. Kun tekee tarpeeksi ison saa ihan kohtuullisen hyötysuhteen. Parhaan saa kuitenkin tyhjöputkikeräimillä joita voi tilata edullisimmin suoraan Kiinasta.
Mutta siis ei ne mitään salaisuuksia ole, netistä löytyy ohjeita. Halvimmillaan noita on väsätty vanhoista tasopattereista, mattamustaa maalia vaan päälle ja lasin alle... kyllä sekin jo lämpöä kerää.
ihan hyvä mutta, aikanaan Outokumpu teki sitä kuparista, nimenomaan aurinkokennoja varten. Ei taida tehdä enää ? Se olisi tosi hyvä siihen tarkoitukseen.
Näin sellaisen esitteillä messuilla Helsingissä joskus 1976. Cu putkistahan ne tehdasvalmisteiset patterit kennoihin yleensä on tehty, ei sekään kummallinen asia ole.
Voisi käyttää sitä "kampakuparia" niin saadaan paljon pintaa, joka on tärkeää. Ja pitää osata juottaa fosforicu:lla. Tarvitaan myös kauluksenvetotyökalu jolla jakotukin aukot tehdään esim. 12 mm cu putkille. Kaikesta kyllä löytyy tietoa, esim. kirjastoita ja kuten aiemmin sanottiin netistäkin.
ja maanteitä
Pistä tähän nyt joku linkki kiinalaiseen weppikauppaan mistä niitä osia saa tilata. Voin hyvinkin olla ensi kevään lomautettuna, joten olisi aikaa rakennella. Suomesta ostetuilla osilla ei kannata.
Täällä kaikki tuijottavat ratkaisuissaan tähän päivään. Kuitenkin nyt rakentaessasi teet ratkaisut pitkälle tulevaisuuteen. Siksipä kannattaakin harkita tarkoin mihin nyt investoi. Tänään tehty ehkä kalliiltakin tuntuva investointi on sijoitus tulevaisuuteen. Energian hinta kohoaa vääjäämättä koko ajan, ja esim maalämpö tulee vielä arvoon arvaamattomaan. Huomioi hankinnoissasi myös se että lämmönlähteenä voidaan käyttää useita vaihtoehtoja. Lämpökaapelit ja sähköpatterit on sidottu suoraan sähköön. Vesikiertoinen lattialämmitys voi hyödyntää kaikkia energiamuotoja.
Ostopuun varaan ei kannata luottaa liikaa. Puun hinta nousee myös koko ajan. En itsekään lämmitä puulla vaan olen myynyt n. 150 pinomottia koivuklapia tarvitsijoille 50 € motilta. Ensi vuonna sitten 55 € ja tilauksia onkin "kirja täynnä".
jos pienenkin talon tekeminen tontteineen maksaa ainakin 200.000€, ja sen lämmitykseen menee alle tonni vuodessa vaikka olisi suora sähkökin? Paras investointi on kunnon eristykset ja lämmöntalteenotot ilmanvaihdosta, ei se millä lämmittää. Eihän ne maalämmöt ja vesikierrot maksa ikinä itseään takaisin, ja se investoitu raha pitää löytyä jostain juuri tänä päivänä kun rakennetaan. Miksi lämmitykselle yleensäkään laitetaan niin suuri painoarvo rakentamisessa vaikka se on aika pieni kustannus vuositasolla, siis nykyisillä eristysnormeilla?
Höpö-höpö tuon tonnisi kanssa. Rakennetaan "pullotaloja" joita on "tuuletettava" sillä muuten tuo jo nyt oleva yleinen homeongelma vaan lisääntyy. Kyllä se lämpö on aina jostain kehitettävä, eikä kaikkea karkaavaa saada koskaan talteen. Talteenottolaitteet ja niiden käyttö maksaa myös. No ei tuo liikaeristäminenkään koskaan maksa itseään. Missähän onkaan tuo järkevä tasapaino eristys- ja lämmityskustannusten välillä. Mitä merkkaa kymmenen-kaksikymmentä tuhatta nyt sijoitettuna, joka tuo rahat takaisin lähitulevaisuudessa. Oikea lämmitys-systeemi on ainoa joka säästää asumisessa, koskapa lämpö on aina "tehtävä".....
kun et ymmärrä nykyrakentamista etkä osaa laskea, joku vanha pappa. Ainoa järkevä tapa on eristää todella hyvin ja laittaa kunnon lämmöntalteenotto ilmanvaihtoon, silloin lämmmitystä tarvitaan niin vähän että suora sähkö yhdessä ILP:en kanssa on halvinta pitemmänkin päälle. Sähkön hinta ei tule järjettömästi nousemaan, siitä pitää uudet ydinvoimalat huolen ja sähköä tarvitaan joka tapauksessa kaikissa lämmitysmuodoissa. Tuhat euroa/v riittää ihan hyvin pienemmän talon lämmitykseen sähköllä, kunhan se on kunnolla tehty.
Pullotalo, mikä se on? Totta hemmetissä kaikki nykyiset talot on tiiviitä ilman ilmanvaihtoa.
Elä vaan unelmissas Vilp:in ja suoran sähkön kanssa. Et takuulla hyödy tippaakaan ydinvoimasta vaan se myydään halvalla teollisuudelle ja loppu eniten tarjoavalle, johon ryhmään kuulut. Yhteisöverot pitävät kaikesta huolen. Rittäähän se tonni jos omistaa huopatosut ja turkin. :)
Taidanpa tietää rakentamisesta turhankin paljon työni puolesta! Siksipä ehdotankin harkintaa!
Vaikka 'ihansejasama' olisikin väärässä (mitä hän ei mielestäni ole), ja 100 m2 talon lämmityskulut olisivatkin vaikka tuplaten mainitusta (mitä ne eivät ole), niin maalämpö on silti mieletön ehdotus.
3 copilla säästöä tulisi 1200 euroa vuodessa. Pumppu, lämpökaivo ja asennus 15 000,- Takaisinmaksuaika taas 12,5 vuotta. Edelyttäen että lisäinvestointi maksettiin käteisellä.
Huomaa. Säästö alkaa vasta 12 vuoden ja 6 kuukauden jälkeen. Kun sitten olet asunut talossasi sen 13 vuotta. Olet säästänyt 600 euroa. Jihuu. Autosi metalliväristä on säästetty jo puolet. Tai tv-luvasta. Mutta valitettavasti tuo 2000 euroa ei ole todellisuutta. Eikä tässä puhuta mistään "lisäeristämisestä" vaan ihan määräysten mukaisesta minimieristeen määrästä.
Nyrkkisääntö maalämmön kannattavuusrajaan oli ennen vuoden 2010 määräyksiä > 160 m2 talo. Nyt se on > 200 m2 talo.
Minä kyllä luulin että viestisi oli provo, mutta taidat olla tosissasi. Päivitä nyt ihmeessä tietojasi hieman.
No en missään tapauksessa maalämpöä ole mainostanutkaan (tyhmänä et ilmeisesti osaa lukea rivien välistä). Tarkoitukseni oli vaan herättää näkemään muutakin noiden tämän päivän muotijuttuhössötysten joukosta, joita pidetään itsestään selvyytenä (laumasielut). Muut "tuhlausturhuudet" ovat itse kunkin omia juttuja, jotka eivät liity tähän. Aurinko on kuitenkin antanut ja antaa kaiken energian jatkossakin joten se tulee olemaan tulevaisuutemme.....
Mitenhän oma päivityksesi laita????
No vaikka kuinka koetan lukea kirjoittamaasi, en (viimeistä viestiäsi lukuunottamatta) löytänyt muuta mainintaa lämmönlähteestä kuin "Energian hinta kohoaa vääjäämättä koko ajan, ja esim maalämpö tulee vielä arvoon arvaamattomaan".
Jos tarkoitit tällä sitten jotakin muuta järjestelmää, niin ok. Myönnän että olen tyhmä.
Aurinkokeräimien kannattamattomuuden perustelinkin jo. Mitä sitten seuraavaksi? Pellettikö? Kondenssikattila. Se onkin muuten mielenkiintoinen ratkaisu jos Lipposen-linja kulkee tontin läheltä. Siinä otetaan mm. entalpiakin talteen joka huomioiden hyötysuhde ylittää jopa 100 prosenttia (on se mahdollista). Mutta mikään niistä ei ole järkevä lämmitysjärjestelmä Kastelli Economy 100een. Kukaan ei ole täällä onnistunut todistamaan sitä, etteikö suorasähkö täydennettynä ilmalämpöpumpulla ole ainoa järkevä vaihtoehto.
Alkuperäinen aloittaja lienee saanut jo Kastellikauppiaansa jo kiinni ja tietää nyt että vaihtoehtoja ei ole.
Make
Ilmalämmitys pellettitakalla koko taloon. Pellettilämpö on edullista ja maksaa vain 5-5,5 c/kwh kun öljy ja sähkö maksaa n. 10-11 c/kwh. Lämminvesi esim. Kaukora oy :n sähkö / aurinkovaraajalla. Ilmanvaihto kunnon lämmön talteenotolla.
siinä on termostaatti, viikkoajastin, lasinpudistusjärjestelmä, puhallin, lämmönvaihdin ja tuhkalaatikko. Puhallin kierrättääilmaa lämmönvaihtimen läpi ja puhaltaa lämmenneen ilman huonetilaan. Seinissä on ilma-aukot ylhäällä josta lämpö leviää kaikkiin huoneisiin. Hyvin tuo on pelannut. Lisälämmitys saadaan oikealla puuliedellä keittiössä. Ilmanvaihto on tuollainen nykyaikainen paketti. Kylppärissä on lattialämmitys. Käyttövesi tulee s-varaajasta 150 L. Itse keksin asentaa pesualtaan poistoviemärin ilan vesilukkoa suoraan wc:n istuimeen vesitilan yläpuolelle tehtyyn tiiviiseen reikään. Ei tarvi juuri vessaa vedellä huuhdella. Vielä kun asennan suihkualtaan pohjalle lämmönvaihtimen, niin kylmä vesikin esilämpiää kalusteelle mennessään. Onhan niitä lattiakaivoja jo olemassa joissa on lämmöntalteenottokierukka suihkuvedelle. (kylmälle) Eteläseinälle tulee painovoimainen ilma-aurinkokenno, teen sen itse. Sieltä saa noin 30-60 asteista lämpöä lämmitysaikanakin melkoisesti. Kesällä se on suljettuna (venttiili kiinni). Vaikka helppo siihen olisi ottaa myös lämpimän veden esilämmitysvaihdin mukaan. Tuollaisia pieniä lisukkeita voi kukin itse rakennella vapaa-aikoinaan kunhan on perustieto ja taitoa jonkin verran hyppysissä.
Oikeasti?!? Meillä lämmityssähkö maksaa kotiin siirrettynä veroineen alle 7 snt/kWh. Missä vika? Onko 11 senttiä maksava sähkö jotenkin parempaa?
kohtuullinen sähkölasku. Toistaiseksi
75c/L eli hyötysuhteella 90% tulee öljylämmön hinnaksi 8,3c/kWh. Alle 7c hinta sähkölle siirtoineen on kyllä harvinaisen halpaa.
Yösähkön kokonaishinta on 7 sentin paikkeilla, vuosi sitten oli lähempänä kuutta senttiä.
Sähkö on muuten suhteellisesti halventunut aina 2000 luvun alkuun asti, jonka jälkeen se on hieman noussut, mutta sähkö on kuluttajahintoihin verrattuna edelleen halvempaa kuin 80-luvulla.
Meidän 200 neliön sähkölämmitteisen talon lämmitys kulut ovat olleet noin 1000€ vuodessa ja muuta sähköä saman verran.
Sadan neliön taloon on ihan turha haaveilla muuta kuin sähkölämmitys.
Sä oot hiano mies dfdhdhdh.
No tuon maalämmön heitin vain esimerkkinä kun en viitsinyt luetteloa tekemään. Tärkeintä kuitenkin on tuo lämmönjakojärjestelmän tekeminen heti sellaiseksi että voi hyödyntää kaikkia lämmitysmuotoja, kuten esim. vesikiertoinen lattialämmitys. Sähkölämmityspiuhat lattiassa tai katossa eivät ole sitä. Talokauppiaat tarjoavat noita halpuudensa takia kilpailutilanteessa, mutta ei moisiin kannata sortua. Lasku tulee jälkikäteen ajan kanssa....
Jaa mikähän olisi sitten se järkevä lämmitysmuoto joka vesikiertoseen voisi tulevaisuudessa vaihtaa ei oikein löydy järkeviä vaihtoehtoja. Pilppi tulisi mieleen mutta niitäkin löytyy suoraan ilmanvaihdonkautta lämmittäviä. Ongelmana vaan on että se järjestelmän vaihto maksaa paljon ja myös tilankäytössä siihen on varauduttava esim. pellettiuuni vaatii ison teknisen tilan.
Käytännössä ne ohuet lattialämmitys letkut varsinkin puutalossa ovat riski, järjestelmä on monimutkaisempi ja hitaampi reagoimaan. Ja jos letkurikko tapahtuu esim. jäätymisen seurauksena korjaaminen on käytännössä mahdotonta. Sähköpiuhat lattiassa on yksinkertaiset, nopeasäätöiset, varmat ja ennenkaikkea eivät vaadi lämminvesivaraajaa. Ja jos kuitenkin piuha menee rikki esim. poraat väärään paikkaan korjaus on helppo.
Meillä on ollu 200 neliön sähkölämmitteisen (yösähkövaraaja) talon vuosikulut kaikkine kuluineen noin 2000€, paitsi viimeinen vuosi olikin 2500€ kun oli kylmä talvi eikä lämmitetty lainkaan takkaa.
Mamba4:
Oma ehdotukseni on:
* vaihda vaikka väkisin LTO-kone. Malliksi suosittelen Onnisen pyöriväkennoista Energy -malllia
* jätät vakiona tulevat narut lattiaan
* vaihdat edellisten termostaatit jälkikäteen Devin Devilink-järjestelmään
* Hankit ko. hetkellä testin voittaneen ilmalämpöpumpun
--> Anteeksi, mutta en ymmärtänyt, mitä tarkoitit "edellisten termostaateilla". Paljonko tämä termostaattien vaihto myöhemmin maksaa ja voimmeko tehdä sen kenties itse?
Mistähän voisin löytää tietoa tuosta llton LTO-koneesta, jotta voisin perustella, miksi emme sitä ehdottomasti halua, vaan yrittävät myydä meille huono laadukkaana pitäen meitä tyhminä? Juuri tämän takia haluaisin ottaa nyt enemmän selvää asioista, ettei pidetä tyhmänä ja meidän rahoja ihan tuosta noin vain kynitä.
Guuglettamallahan vastaus noihin termostaatteihin löytyi. Paljonkohan tuollainen vaihdattaminen maksaisi? Hmmm...
Laitoin viestiä Kastellin edustajalle tuosta LTO-koneesta ja lämminvesivaraajasta. Tietääkseni lämminvesivaraajan voisimme itsekin hankkia? Tai ainakin vaihdattaa... Mihinkähän se kannattaisi vaihdattaa sitten? Kun niistä mitään tiedä ja mielipiteitä nyt on niin paljon kuin on ihmisiäkin (kuten nyt huomaa tuosta aurinkokenno-keskustelusta).
Ihan vain selventääkseni: ei mitään aurinkoenergiaa meille. Maalämpö nyt olisi niin turha kapistus että sitä on ihan turha lähteä edes miettimään.
Tuossa kyllä alkaa epäilyttämään, että et ehkä kyllä enää osaa kotiisikaan kun noita kaikkia kuuntelee ja sitten ihmettelet jälkikäteen kuin eivät pelaa ja eivätkä sovi yhteen Minä kyllä kuuntelisi ammattilaista ennen kuin ostaisin yhtään mitään ja kyllä noilla kauppiaillakin joku käytännön kokemus löytyy.
Tuossa nyt tarjoillaan aurinkokennoa, sähkökaapelia lattiaan, lämmöntalteenottoa ja vielä Ilppiä päälle, eli yhtä sekamelskaa koko homma. Vielä jos laitat taloosi kunnon eristeet, ikkunat ja vaikka varaavan takan helloinen niin satavarmasti joku "keittää ylitse". Kannattaa muistaa, että kaikkien laitteiden pitää olla yhteenopivia ja toimia vielä oikeilla lämpöalueilla.
Tee hyvin eristetty talo ja osta yhteensopiva lämpöjärjestelmä lämmön talteenotolla, sekä maalaijärkeä mukaan. Lämpötekniikan museota ei kannata toteuttaa kun helpompaakin löytyy ja vielä pienemmällä rahallakin.
"Edellisten termostaateilla" tarkoitin niitä vakiona tulevan lattialämmityksen (ei vesikiertoinen) Enston mekaanisia bi-metallitoimisia 20 euron vakiotermareita. Niissä on hystereesi asteen verran (jos säädät termarin 21 asteeseen, se vaeltelee välillä 20,5-21,5) kun Devillä saat lämmön säädettyä 0,2 asteen tarkkuudella (lisää säästöä ja mukavuutta). Devin termarit maksavat viiden kympin kieppeillä ja lisäksi tarvitset ohjauskeskuksen. Termareita ei periaatteessa voi vaihtaa jälkikäteen koska lattia-anturi pitää olla paikoillaan ennen lattiavalua. En tiedä sopiiko Enston anturit Devin termareihin (tuskin).
LTO-koneesta voit toki keskustella Kastellimyyjäsi kanssa. Kysy ensin koneen tyyppiä (Ilto 290) ja pyydä häntä perustelemaan mitä siinä on parempaa kun Onnline Energyssä. Esite: http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland Documents/Tuotteet/Onnline ja OPAL/Onnline tuotteet/Ilma/uudet_esitteet/LTO_energy.pdf
Sinuna lähtisin liikkeelle tuosta LTO-koneen vaihdosta ja vakiolämmityksestä Devin termarein. Vuoden asumisen jälkeen sinulla on todellista mittaustietoa talosi kulutuksesta. Jos kulutus tuntuu isolta ja jos lopputarkastus on tehty asennutat taloosi ilmalämpöpumpun (tällöin voit vähentää asennuskulut verotuksessa).
Muuten. Jos sinua epäilyttää vieläkin täällä lukemasi (ja niin pitääkin) Kastelli toimittaa talosi mukana energiatodistuksen. Pyydä kauppiaaltasi kopio siitä ennakkoon. Koska kyseessä on valmistalo, Kastellilla on se jo valmiina. Energiatodistuksesta saat tietää tarkalleen talosi lämpöhäviöt ja lämmitysenergian kulutuksen. Siitä näet viimeistään että ei se tuleva talosi millään voi kuluttaa 2000 eurolla lämmitysenergiaa vuodessa. 1000-1500 on oikea haarukka (asuintavoista riippuen)
Make
Kannattaa selvittää IV-koneiden ja varsinkin pyöriväkennoisten äänitaso ennen kuin lähtee niitä sijoittelemaan muualle kuin tekniseen tilaan, monet koneet pitävät aika kovaa ääntä ja tärinää, joka välittyy helposti ohuiden väliseinien läpi.
Onko muuten Devin älytermareiden laatuongelmista päästy jo eroon?
Kumimuttereilla on yleensä kevyeen seinään kiinnitetty LTO-koneet. Jo M6 takaa ettei värinät siirry runkorakenteisiin. Economy 100:essa kone tulee toisesta laidasta pesuhuoneen kiviseinään ja toisesta puolesta kipsilevyseinään kiinni (IV-suunnitelma edessä juuri sopivasti.
Devi korjasi pohjaliittimeen liityvät ongelmat jo syksyllä 2004. Mutta pienemmissä liikkeissä varmaan myytiin ennen sitä valmistettuja termareita vielä vuosia. Minullakin on yksi käyttämätön kaapissa. Mutta nyt puhutaan 550:stä. Devilink on aivan eri tuote.
tehty nukkumispeite. Sen alla vaimon kanssa ei kylmä hätistä.
Talotoimittaja vaihdettu Kastellista Design-Taloon ihan vain siksi, että Kastelli ei suostunut pohjaan tekemään haluamiamme ratkaisuja. DT:n kanssa talopaprut tehty nyt sitten. Taloon tulee varaava lattialämmitys, 300L varaaja, 2000kg varaava takka Uunisepiltä Uuniseppien asentamana, koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteen otolla. Talo on 1krs/huoneistoala 120m2. Keittiö ja olohuone yhtä suurta tilaa. Matalaenergiatalo.
Sähköyhtiön (Kymenlaakson sähkö) kanssa päätettiin, että aloitetaan yösähköllä ensimmäiset puoli vuotta, jotta saadaan hieman vertailtavaa eri mittausvaihtoehtojen perusteella. Olikohan tämä ihan fiksu veto? Suosittelivat ensin yleissähköä...