olen perusluonteeltani laiska, epäluotettava, aikaansaamaton ja lyhytjänteinen.
Mutta pystyn pitkäjänteisyyttä,ahkeruutta ja päättäväisyyttä vaativaan työhön jos tiedän, että siitä saa ihailua ja huomiota. Tällainen asia on esim. kehonrakennus, jota harrastan.
Tiedän, että isoilla lihaksilla saa kunnioitusta ja ihailua, joten se motivoi minua. Sen sijaan normaalin päivätyön tekeminen ei motivoi, koska tuntematonta duunaria ei ihaile kukaan, eikä hän saa huomiota.
Jos keksisin jonkun hyvän liikeidean, jolla olisi mahdollisuus rikastua niin se motivoisi myös työntekoon. Rikas mies saa nimittäin kunnioitusta ja kuuluisuutta ja silloin voisin myös kostaa negalähteille huomiotta jättämisen. Vosin myös ostaa lähdemangneetiksi jonkun kalliin auton tai veneen.
Mutta pystyn pitkäjänteisyyttä,ahkeruutta ja päättäväisyyttä vaativaan työhön jos tiedän, että siitä saa ihailua ja huomiota. Tällainen asia on esim. kehonrakennus, jota harrastan.
Tiedän, että isoilla lihaksilla saa kunnioitusta ja ihailua, joten se motivoi minua. Sen sijaan normaalin päivätyön tekeminen ei motivoi, koska tuntematonta duunaria ei ihaile kukaan, eikä hän saa huomiota.
Jos keksisin jonkun hyvän liikeidean, jolla olisi mahdollisuus rikastua niin se motivoisi myös työntekoon. Rikas mies saa nimittäin kunnioitusta ja kuuluisuutta ja silloin voisin myös kostaa negalähteille huomiotta jättämisen. Vosin myös ostaa lähdemangneetiksi jonkun kalliin auton tai veneen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
olen perusluonteeltani ripeä, luotettava, aikaansaava ja pitkäpinnainen (omasta mielestäni).
Kaiken mitä teen, teen vain näyttääkseni muille, etten ole laiska, epäluotettava, aikaansaamaton, lyhytpinnainen nyhverö, ((jota toisten mielestä olen). Salilta tulen puolikuolleena, mutta onnellisena tietäen, että löin taas laudalta kaikki itsestään jotakin luulevat luuserit. Minä vain olen paras ja kaunein.
Minne vaan menen saan aina ihailevia katseita ja voin mainiosti. Jos joku urpo ei minua heti huomaa niin hups vahingossa hipaisen häntä takamuksesta ja pyydän hunjaisesti anteeksi, siten saan tämänkin luuserin huomaamaan minut.
Minulla on aina kova kiire, se saa minut näyttämään menestyvältä ja tärkeältä. Mikään romu ei kelpaa minulle auotoksi vaan sen on oltava paras ja siihen kelpuutan vain BMW.n, muut eivät ole edes autoja. Vaadin aina joka paikassa parasta se saa muut uskomaan, että olen jotakin erityistä, jota kyllä olenkin.
Miten muut voivatkin olla niin rahvaan tavallisia ja tylsiä.
Laiska, epäluotettava, aikaansaamaton, vastuuton, rauhallinen, vähäpuheinen, lyhytjänteinen ja arvaamaton...
Tiedän että kunnianhimoni ja lahjakkuuteni veisivät minut vielä pitkälle, mutta olen liian lyhytjänteinen keskittymään työhön ja uraan...En myöskään kaipaa kuuluisuutta, paitsi ehkä sellaista, että jokainen tietäisi nimeni, mutta silti minua ei nähtäisi lehtien kansissa tai julkisuudessa koskaan...
Ehkä ryhdyn kirjailijaksi...Kirjoittaisin fantasiakirjoja, joihin voisin piilottaa omia näkemyksiäni erinäisistä asioista...Ihmiset omaksuisivat nuo näkemykset tiedostamattaan mukavasti sieltä rivien välistä...
Epäilen erään tunnetun narskun käyttäneen samaa kikkaa... ;)
( Heh...Nyt kukaan ei uskalla enää lukea tekstejäni... )
Voitaisiin kirjoittaa yhdessä kirja: "Narskun muistelmat, osa 1 ja osa 2 :))) Kuka tuo eräs tunnettu narsku on?
Ajattelin omaelämänkertaa fiktiivisillä hahmoilla ja ympäristöllä, mutta mikä ettei...
Sen saa jokainen itse päätellä. ;)
ovat kiinnostavia, mutta ne pitää olla todellisia ihmisiä, joista tarinoita tekee.
Ja tässä tulee yksi absurdi ajatus tenttiä joskus omia sanomisiaan:
viime keväänä julkaistuun yksinäisyyttä käsittelevään teokseen oli lainattu Yksinäisyys-palstan artikkeleita. Teos soveltuu käytettäväksi /suunnattu luentomateriaaliksi yliopisto-opiskelijoille.
Yllätys, mutta millainen?
Tjaa, mitään fiktiivistä ei meidän kirjaan laiteta, Iso paha susi ja Punahilkka sadut on jo kirjoitettu, aitoa se olla pitää.
Narskun kootut selitykset osa 1 ja osa 2...tästä se lähtee.
Tarina olisikin inhorealistinen kuvaus ihmisyydestä, ja elämästä yleensä...
Mutta kirjassa olisi myös rinnakkaistodellisuus, missä asiat olisivat toisin...Kirjan sankari(tar) joutuisi kamppailemaan näiden kahden maailman välissä...Tehden vaikeita valintoja ja uhrauksia.
Moraalisilta ongelmilta ei vältyttäisi, ja yhteiskunnan ongelmat räväytettäisiin säälimättömästi lukijoiden silmille...
Siinä olisi juoni vähän niinkuin tiivistettynä. :)
Menee liian helpoksi...
Ei tarvitstisi kuin kirjoittaa nämä täällä käydyt keskustelut yhtien kansien väliin. :D
Ja meinaat sitten tuolla räväyttää "pankin" vai? Kerrotko vähän tarkemmin, mikä saisi lukijan kiinnostumaan kirjastasi? Yhteiskunnan ongelmat, ihmisyys ja elämä ovat paljon käsiteltyjä aiheita ja kiinnostuakseen tälläisestä aiheesta kirjassa pitäisi tuoda esille jotain uutta, mikä saa lukijan mielenkiinnon heräämään.
Tottakai nuo on käsiteltyjä aiheita. Mistä muustakaan voitaisiin kirjoittaa, kuin ihmisistä ja maailmasta, elämästä yleensä? Aionkin esittää ne uudesta näkökulmasta, pakottaen ihmiset miettimään asioita toisesta perspektiivistä...Maailma on jatkuvasti liikkeessä, joten uusia näkökulmia ja ideoita tulee kokoajan lisää.
Keskeisenä osana tässä kirjassa olisi kuitenkin tämän päähenkilön oma elämä, päänsisäinen maailma ja ajatukset. Hän ei ole samanlainen kuin muut, hän on erilainen kuin muiden kirjojen päähenkilöt...Hän on omalaatuinen ja narsistinen. ;)
Hän ei joudu kamppailemaan pelkästään oikean maailman toiveiden ja odotusten kanssa, vaan myös tämän rinnakkaistodellisuuden.
Arvoituksena säilyy aivan viime metreille, onko tämä maailma vain hänen mielikuvituksensa tuotosta vaiko oikeasti olemassa...
Loput saatte lukea kirjastani. :D