Ei.
En minä katkera ole,
niin että kostoa janoaisin.
Ei.
Ei minua alistettu ole,
niin että oikeudenmukaisuutta huutaisin.
Ei.
Se ei ole minun tieni.
Minun tieni on vapaus.
Ei.
En halua enää
kenenkään rakastuvan minuun.
Ei.
En halua kenenkään
lupaavan uskollisuutta.
En
kenenkään vannovan
rakkauden valoja.
"Valat vannotut kestävät vain,
kunnes ne rikotaan."
Vain antamatonta lupausta
ja vannomatonta valaa ei voi rikkoa.
Ehkä joskus
tielleni osuu hän, jonka silmät
kertovat sen, mihin sanoja ei tarvita.
Hän, jonka huulet
lupaavat sen,
mihin ei lauseita rakenneta.
Ehkä sittenkin
minun tielleni.
En minä katkera ole,
niin että kostoa janoaisin.
Ei.
Ei minua alistettu ole,
niin että oikeudenmukaisuutta huutaisin.
Ei.
Se ei ole minun tieni.
Minun tieni on vapaus.
Ei.
En halua enää
kenenkään rakastuvan minuun.
Ei.
En halua kenenkään
lupaavan uskollisuutta.
En
kenenkään vannovan
rakkauden valoja.
"Valat vannotut kestävät vain,
kunnes ne rikotaan."
Vain antamatonta lupausta
ja vannomatonta valaa ei voi rikkoa.
Ehkä joskus
tielleni osuu hän, jonka silmät
kertovat sen, mihin sanoja ei tarvita.
Hän, jonka huulet
lupaavat sen,
mihin ei lauseita rakenneta.
Ehkä sittenkin
minun tielleni.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei luottamusta tarvita
kuin pettymykseen !
Ceero,
nyt kyllä lausuit
rakkauden tiellesi !!!
Kiitos palautteestasi.
Niin paljon voi kertoa niin vähin sanoin.
sinä ymmärsit, mitä sanoin ja minä uskon ymmärtäväni, mitä sinä...
Kyllä pidin kovasti.
Ehkä joskus.
Kun kuu kumottaa.
Laineet lyö rantakiviin.
Silloin sanot.
Kyllä sittenkin.
Hymy sulle.
Runosi palkaksi mulle :)
Lyhyet ovat päivät.
Illat pitkät ja pimeät.
Istua nuotiolla
antaa ajatuksen lentää.
Tähtien valossa,
hiilloksen hiipuessa
mieli kulkee polkuja
joita ei päivän valossa löydy.
Noita mietin.
Miksi valoja vannotaan,
miksi lupauksiin luotetaan.
Eihän niillä voi rakkautta vangita.
Rakkaus elää vapaudessa.
Ei pakossa, tai sopimuksissa.
Ei se ole omistushalua,
se on kiintymystä.
Se on vapautta rakastaa,
ehdoitta.
Se on luottamusta
vailla vakuutuksia.
Sillä:
"valat vannotut
kestävät vain,'
kunnes ne rikotaan."
On se
helliä sanoja,
helliä hetkiä,
helliä tunteita.
-se on myös-
Omena
Joskus tekisi mieli puhua asioista, ruotia juuria myöten ja kääntää ajatuksen kasvimaa ympäri. Vain puhua niitä, näitä vailla aivan täydellistä ajatuskontrollia. Etsiä perimmäisiä totuuksia, sieltä missä ne eivät asu.
Istuttaa myllättyyn maaperään vaihtoehtoisia mielikuvia aj pohtia niiden menestymismahdollisuutta. Antaa ajatuksen löytää omat polkunsa ja seurata niitä.
Tiedänhän minä, ettei sihen seuraa löydy ja siksi kai kuljenkin omia polkujani, vietän laatuaikaani yksin erätulilla. Nukun tähtitaivaan alla ja vielä nautinkin siitä, vaikka en ole mikään erakkoluonne.
Olen vain kaarna laiva.
Purjeeton masto.
Vetten päällä lennän.
Kallioiden juureen kohisten.
Teen pesäni pienoisen.
Olen ilma ilman tuulta.
Olen auriko.
Ilman varjoa.
Rakastan elämää.
Sen kiemuraisia polkuja.
En ole vain Hän.
Olen kärpänen.
Joka läiskaistään lehdenkulmalla.
Lennän ajatuksissani.
Elän haaveiden mullassa.
Sukellan aaltojen alle.
Olen runosi.
Puhdas sivu.
kova "pähkinä purtavaksi" mietin tässä vastausta kirjoittaessni
mitä tästä sanoisin. Kommenttina osaan vain sanoa
"yhtälö tuulesta temmattu, tulos sattumalta oikea" tämä oli
siis vanhan matikan opettajani sanat minulle kerran.
Mutta runosi ei ollut tuulesta temmattu, siinä "vilisi"
pelkästään
viisaita lauseita, erittäin omaperäinen runo jollaisia
harvoin saa lukea.
Kiitos tästä mielenkiintoisesta lukuhetkestä, Ceero.
"Kova pähkinä purtavaksi?"
Uskon, että ymmärrän, mitä tarkoitat. Sinä et kirjoita äidinkielelläsi ja ehkä sinusta tuntuu, ettet saa ilmaistua haluamaasi ajatusta tahtomallasi tavalla.
Näin käy minulle jatkuvasti ja monesti kommentoidessani runojasi, minusta tuntuukin, etten pysty välittämään riittävän hyvin omaa mielikuvaani runosi luomasta tunteesta ja tunnelmasta.
Kiitos antamastasi palautteesta. Pidän sitä erittäin suuressa arvossa
"yhtälö tuulesta temmattu, tulos sattumalta oikea"
Mielenkiintoinen toteamus. Matematiikkaan liitettynä väittämä ei voi olla oikea.
tuosta vastauksestani joka oli pieni kömmähdys minulta. En todellakaan tarkoittanut
runoasi kun kirjoitin nuo lainausmerkkeihin sisälletyt lauseet. On vain tosi
vaikea kommentoida kielellä mitä en täysin hallitse. Sillä pidin valtavan paljon runostasi ja olisi kai
pitänyt vain sanoa sen sillai yksinkertaisesti, eikä yrittää analysoida sitä.
Ehkä tästä opin jotain.