Esitutkinta-asiat, pakkokeinot ja poliisilainsäädäntö pannaan uuteen kuosiin isolla kokonaisuudistuksella. Hallitus hyväksyi lakiehdotukset torstaina yksimielisesti ja eduskunnalle ne annetaan heti perjantaina presidentin esittelyssä.
Lakipaketissa viranomaisten toimivaltuudet säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, ottaen huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.
Esityksessä ehdotetaan esimerkiksi uusia salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta rikoksen selvittämiseksi.
Uusia keinoja olisivat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.
Nykyisin jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja ovat telekuuntelu, televalvonta, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu ja tekninen seuranta), peitetoiminta ja valeosto.
Salaisia pakkokeinoja saataisiin pääsääntöisesti käyttää tiettyjen vakavien rikosten selvittämiseen ja vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.
Peitetoiminnan, valeoston ja asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käyttäminen edellyttäisi lisäksi, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.
Tuomioistuin osallistuisi peitetoiminnasta päättämiseen
Perusoikeuksiin merkittävimmin puuttuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen edellyttäisi tuomioistuimen päätöstä.
Poliisin olisi ennen peitetoiminnan aloittamista saatettava Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi, onko kyseessä niin suunnitelmallinen, ammattimainen tai järjestäytynyt rikollisuus, että sen tutkinnassa saadaan käyttää peitetoimintaa.
Nykyisin peitetoiminnan käyttämisestä päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö.
Jatkossa päätöksenteko keskitettäisiin vain yhteen tuomioistuimeen, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota salassapitoon ja tietoturvallisuuteen.
Tuomioistuimet päättävät jo nykyisin telekuuntelun, televalvonnan ja mm. asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käytöstä sekä matkaviestimien sijaintitiedon hankkimisesta (jatkossa nimenä tukiasematietojen hankkiminen).
Esityksen mukaan myös tekninen katselu siirtyisi tuomioistuinten päätettäväksi silloin, kun se kohdistuu muuhun kotirauhan suojaamaan paikkaan kuin asuntoon, johon teknistä katselua ei edelleenkään saisi kohdistaa.
Soluttautujalle tarkemmat valtuudet
Peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen.
Hän voisi kuitenkin erittäin rajoitetuin edellytyksin tehdä lieviä rikkomuksia sekä osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi kuljettamalla henkilöitä, esineitä tai aineita joutumatta vielä sillä perusteella rangaistusvastuuseen.
Salaisia pakkokeinoja käytettäessä saadaan myös ylimääräistä tietoa, joka ei liity tutkittavana olevaan rikokseen. Tällaisen tiedon hyödyntämisestä ei nykyisin ole säännöksiä laissa.
Esityksen mukaan poliisi saisi käyttää ylimääräistä tietoa selvittääkseen tiettyjä vakavia rikoksia. Vähäistenkin rikosten osalta ylimääräisen tiedon käyttö olisi sallittu rikoksen estämiseksi, esitutkinnan suuntaamiseksi sekä syyttömyyttä tukevana selvityksenä.
Etsintävaltuutettu turvaisi salassa pidettävän aineiston
Poliisin toimittamaa etsintää koskeviin säännöksiin esitetään huomattavia muutoksia. Tarkoituksena on tiukentaa etsinnän edellytyksiä erityisesti silloin, kun etsinnän kohteena olevassa paikassa saattaa olla salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.
Uutta olisi etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään. Erityinen kotietsintä olisi kyseessä, jos etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.
Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärien vastaanottotiloissa, asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja toimittajien asunnoissa.
Erityiseen kotietsintään osallistuisi etsintävaltuutettu, joka huolehtisi siitä, ettei salassa pidettävää aineistoa takavarikoida tai jäljennetä. Etsintävaltuutettu voisi olla esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.
Laite-etsinnässä perataan tietokonetta
Uudessa etsintätyypissä eli laite-etsinnässä olisi kysymys tietokoneen, matkapuhelimen tai muun vastaavan laitteen tai tietojärjestelmän tietosisältöön kohdistettavasta etsinnästä.
Laite-etsintä voitaisiin tehdä myös etäetsintänä eli käyttämättä etsinnän kohteena olevan henkilön hallussa olevaa laitetta.
kaikki ei sopinut palstalle joten jatkuu...
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=41101:hallitus-hyvaeksyi-jaettipaketillisen-poliisilakeja&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Lakipaketissa viranomaisten toimivaltuudet säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, ottaen huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.
Esityksessä ehdotetaan esimerkiksi uusia salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta rikoksen selvittämiseksi.
Uusia keinoja olisivat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.
Nykyisin jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja ovat telekuuntelu, televalvonta, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu ja tekninen seuranta), peitetoiminta ja valeosto.
Salaisia pakkokeinoja saataisiin pääsääntöisesti käyttää tiettyjen vakavien rikosten selvittämiseen ja vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.
Peitetoiminnan, valeoston ja asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käyttäminen edellyttäisi lisäksi, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.
Tuomioistuin osallistuisi peitetoiminnasta päättämiseen
Perusoikeuksiin merkittävimmin puuttuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen edellyttäisi tuomioistuimen päätöstä.
Poliisin olisi ennen peitetoiminnan aloittamista saatettava Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi, onko kyseessä niin suunnitelmallinen, ammattimainen tai järjestäytynyt rikollisuus, että sen tutkinnassa saadaan käyttää peitetoimintaa.
Nykyisin peitetoiminnan käyttämisestä päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö.
Jatkossa päätöksenteko keskitettäisiin vain yhteen tuomioistuimeen, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota salassapitoon ja tietoturvallisuuteen.
Tuomioistuimet päättävät jo nykyisin telekuuntelun, televalvonnan ja mm. asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käytöstä sekä matkaviestimien sijaintitiedon hankkimisesta (jatkossa nimenä tukiasematietojen hankkiminen).
Esityksen mukaan myös tekninen katselu siirtyisi tuomioistuinten päätettäväksi silloin, kun se kohdistuu muuhun kotirauhan suojaamaan paikkaan kuin asuntoon, johon teknistä katselua ei edelleenkään saisi kohdistaa.
Soluttautujalle tarkemmat valtuudet
Peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen.
Hän voisi kuitenkin erittäin rajoitetuin edellytyksin tehdä lieviä rikkomuksia sekä osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi kuljettamalla henkilöitä, esineitä tai aineita joutumatta vielä sillä perusteella rangaistusvastuuseen.
Salaisia pakkokeinoja käytettäessä saadaan myös ylimääräistä tietoa, joka ei liity tutkittavana olevaan rikokseen. Tällaisen tiedon hyödyntämisestä ei nykyisin ole säännöksiä laissa.
Esityksen mukaan poliisi saisi käyttää ylimääräistä tietoa selvittääkseen tiettyjä vakavia rikoksia. Vähäistenkin rikosten osalta ylimääräisen tiedon käyttö olisi sallittu rikoksen estämiseksi, esitutkinnan suuntaamiseksi sekä syyttömyyttä tukevana selvityksenä.
Etsintävaltuutettu turvaisi salassa pidettävän aineiston
Poliisin toimittamaa etsintää koskeviin säännöksiin esitetään huomattavia muutoksia. Tarkoituksena on tiukentaa etsinnän edellytyksiä erityisesti silloin, kun etsinnän kohteena olevassa paikassa saattaa olla salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.
Uutta olisi etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään. Erityinen kotietsintä olisi kyseessä, jos etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.
Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärien vastaanottotiloissa, asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja toimittajien asunnoissa.
Erityiseen kotietsintään osallistuisi etsintävaltuutettu, joka huolehtisi siitä, ettei salassa pidettävää aineistoa takavarikoida tai jäljennetä. Etsintävaltuutettu voisi olla esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.
Laite-etsinnässä perataan tietokonetta
Uudessa etsintätyypissä eli laite-etsinnässä olisi kysymys tietokoneen, matkapuhelimen tai muun vastaavan laitteen tai tietojärjestelmän tietosisältöön kohdistettavasta etsinnästä.
Laite-etsintä voitaisiin tehdä myös etäetsintänä eli käyttämättä etsinnän kohteena olevan henkilön hallussa olevaa laitetta.
kaikki ei sopinut palstalle joten jatkuu...
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=41101:hallitus-hyvaeksyi-jaettipaketillisen-poliisilakeja&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Vastaukset 9
Vanhimmat
Peitepoliisin toimintasäännöt täsmentyvät. Uudet säännöt sisältyvät eduskunnalle annettavaan esitykseen poliisilaista.
Peitetoiminnassa mukana oleva poliisi ei saa tehdä rikosta tai aloitetta rikokseen. Peitepoliisi voisi kuitenkin vapautua rangaistusvastuusta, vaikka hän olisikin syyllistynyt vähäiseen rikkomukseen.
Peitepoliisi voisi erittäin tarkasti rajatuin edellytyksin vaikuttaa rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi hankkimalla ryhmälle kulkuvälineitä
Ensimmäinen muutos verrattuna voimassa olevaan lakiin olisi se, että lähtökohtaisesti virallinen syyttäjä toimisi tutkinnanjohtajana vain poliisimiehen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa. >>>>>Virallinen syyttäjä on poliisimiehen työkavereita ja juovat kaffetta tauolla samassa pöydässä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että poliisimiehen tekemäksi epäilty rikos tutkitaan aina muussa kuin hänen toimipaikkansa poliisiyksikössä, jos asia ei ole rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana käsiteltävä.
Syyttäjä ei toimisi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana. >>>>Tarkoittaa suoraan että tutkinnanjohtaja päättää itsensä tekemistä rikoksista.
Virallinen syyttäjä voisi tutkinnanjohtajana toimiessaan antaa rikoksesta epäiltynä (poliisimies) olleelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen.>>>Laki antaisi näin mahdollisuuden suojella rikoksiin syyllistyneitä poliiseja heidän virkarikoksissaan koska vakavikin rikos kansalaisen näkökulmasta voisi virallisen syyttäjän mielestä olla vähäinen.
Venkula laskettelee taas täyttä sooppa oikein toden teolla, kun tavallista.
*****>Tarkoittaa suoraan että tutkinnanjohtaja päättää itsensä tekemistä rikoksista.******
Yksikään virkamies Suomessa ei päätä omasta asiastaan, sillä virkamiestä koskevat jääviyssäännöt. Poikkeuksena oli Vanhasen tapaus, jota Eduskunta käsitteli Perustuslakivaliokunnassa pitkään. Eli, oli jäävi, mutta syytekynnys ei ylittynyt.
ihmisoikeusasiat kuntoon, ettei suomen heikko mainen huononisi edelleen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011021513192557_uu.shtml
EIT: Kaksi kotietsintää rikkoi ihmisoikeuksia Suomessa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9667434
jos tapaan jonkun epämääräisen tyypi räpelöimässä omaisuuteni kimpussa, vaikka murtautuneena asunnostani voinko käyttää haulikossa susihauelja ja ampua tämän ja jos myöhemmin osoittautuu että tuo salakavala murtautuja oli poliisi jonka tarkoitus oli asentaa jokin urkinta tai ms laite voidaanko minut tuomita poliisin murhasta vaikka oletin kohdistami toimet tavikseen joka rosvoretkellä. Paljonko tulee kakkua ?
Jos tuommoinen laki menee läpi niin alkaa tuo muisti heikentymään pysyvästi poliisin kysellessä apua asiassa kuin asiassa. Semmoinen Suomalainen kansalaisten ja poliisin keskinen yhteistyö ja kunnioitus on meinaan sitten lopullisesti ohi. Täältä ei meinaan poliisille apua tule sitten enää koskaan missään.
Taitaa paskalla olla puurot ja vellit sekaisin. Poliisivihassaan hän ei tajua, että ei se poliisi apua tarvitse, vaan rikoksen uhri. Poliisi yrittää selvittää rikosta, jotta rikoksen uhri saisi oikeutta. Poliisien palkka ei pienene senttiäkään, vaikka rikos jäisi selvittämättä ja rikolliset ja heidän suojalijansa taputtaisivat karvaisia käsiään.
Tosin sama vika palstan venkulalla. Ymmärrys puuttuu siihen, että mitä useampi rikos jää selvittämättä, sitä useampi uhri jää vaille oikeuksiaan.
Uudistukset tulevat tosi tarpeeseen, sillä nykyinen lainsäädäntö takaa rikollisille paremman oikeusturvan kuin rikosten uhreille. Tämän poliisit tietävät ja ovat tämän ongelman kanssa vähän väliä vastatusten omassa työssään, kun yrittävät saada rikosten uhreille oikeutta!
Määrätyt piirit pistävät kapuloita rattaisiin niin paljon, kuin pystyvät. Samaan aikaan huumekauppiaat käärivät suuret voitot ja levittävät kuolemaa ympärilleen, koska poliisi lainsäädännön vuoksi on voimaton.