Olen 16v tyttö. Joka päivä tuntuu kuin olisi tosi pysähtynyt ja uupunut olo välillä kun istun tekemättä mitään tuntuu kuin olisin vajoamassa johonkin koomaa. Unohtelen sanoja helposti, eli siis jos olen puhumassa jotain saatan yhtäkkiä unohtaa jonkun aivan normaalin sanan ja jään miettimään sitä. Tätä sanojen unohtelua on joka päivä. Samoin myös jos yritän tehdä käsillä jotain esim. tämä koneella kirjoitus tuntuu tosi vaikealta tuntuu siis että sormet siirtyisi itsestään väärään kohtaan. Ja ajattelu tuottaa ongelmia eli siis välillä tuntuu, että kun koitan ajatella jotain ajatus katkeaa yhtäkkiä kuin seinään ja jää vain tyhjä pää jäljelle, sama juttu on myös tunteiden kanssa. Tunteet saattavat hävitä aivan yhtäkkiä ja välillä tulevat taas tosi rajusti, esim. hätäännyn jostain mitättömästä asiasta tosi paljon. Kärsin myös illalla usein ahdistuskohtauksist, mutta niistä olen jo kärsinyt pitempään. En ymmärrä mikä minua vaivaa? Kaipaisin kovasti neuvoa?
pelkään tulevani hulluksi :(
kaipaan,apua16
10401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kahvi pois ja syö perusruoan lisäksi enint. 3 tunnein välein jotain välipalaa, ettei verensokerin vaihtelut pahenna tilannetta. pyydä terkkarista lähete mielenterveystoimistoon sieltä saa apuja.
Tässä linkki mistä voi myös saada jotain vinkkejä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9215153
ja jos muistisi on huonontunut, yritä tehdä jotain mikä harjoittaa muistiasi; keskittymistä vaativaa..
Tuttua, mutta en ole selvillä mikä minua itseänikään vaivaa. Ahdistuskohtauksiin lääkkeistä voisi ehkä olla apua, jos ne ovat pahoja?
Lisään vielä, ettei kuulosta siltä kuin olisit tulossa "hulluksi" sanan kansanomaisessa merkityksessä, ei tarvitse pelätä.
Eikös olisi hyvä ottaa yhteyttä vaikka kouluterkkariin ja kysyä, voisitko päästä lähetteellä juttelemaan terapeutille? Kyllähän nuoruuteen liittyy kaikenlaista, kun vasta tutustuu muuttuvaan itseensä ja alkaa nähdä tarkemmin maailmankin. Mullakin oli ahdistusta ja kasvatusneuvolassa todettiinkin sitten lievä neuroosi. Ihan tavallista juttelua se siellä oli. Voisko toi olla vastareaktiota siihen ahdistukseen, että psyyke sitten mieluummin pitää välillä taukoa lähimuistin kustannuksella? Mikä sua erityisesti ahdistaa? Onko sulle tehty jotain vai oletko huolissasi opiskeluista ym.?
ahdistuksen syytä en tiedä, se saattaa tulla ihan itsestään jostain vain yhtäkkiä. Eniten pelkään tuota tyhjyyteen vaipumista, yleensä saan paniikkikohtauksen pelkästään siitä pelottavasta tunteesta kun tuntuu että vaivun tyhjyyteen ja olen vain paikallani ja jää toljottamaan. Kun sitten olen ravistellut itseni takaisin maailman päälle tuosta tyhjyyden tunteesta alan panikoimaan ja ihmettelemään mikä minua vaivaa ja miksi tällaisia tulee. Ja kun sitten koitan kohtauksesta rauhoittua tuntuu että vajoan uudestaan ja on pakko pysyä kokoajan liikkeessä. Mutta näitä kohtauksia tulee joskus ihan itsestäänkin ilman mitään syytä.
Voi myös olla lievää epileptista poissaolokohtausta, tai sitten ahdistus/masennusta ja kohtausten tuomaa paniikkireagointia, mielestäni myös lääkärissä kannattaisi käydä sinun tutkituttamassa itsesi, jotta otettaisiin myös kilpiraushaskoe. Kun kilpirauhasen vajaa/liikatoiminnat aiheuttavat monenlaisia oireita. Apua kannattaa hakea, yleensä jos oireet kestävät yhteen menoon kaksi viikkoa silloin täytyy mennä lekurille, jotta saisi jotain apua ja oireet helpottuisivat.
Tsemppiä!
voisi epäillä verenkiertohäiriöitä päässä tms. sellaista elimellistä vikaa. Minulle kävi tänään niin, että ostin kaupasta ruokaa ja maksoin kassalla. Ulos mennessä eräs myyjä pysäytti minut ja sanoi, että ostamani tavarat olivat jääneet kassalle. Minä sanoin, että tämä on huono asia, maksaa ruokansa, eikä ota niitä mukaansa. (Olen 76v.)
Jos päässä on veritulppa, aivot eivät toimi silloin. Silloin soitetaan hätänumeroon ja ambulanssi vie sairaalaan.
Sinusta en tiedä, mutta ehkä et vain osaa, kun olet vain 16 vuotias. Sinun kannattaisi ehkä treenata hyvänolon tunnetta. Sinun pitää oppia vain nauttimaan kehon tunteista. Keho antaa suuren hyvänolon tunteen, kun sen vain osaa. Siis terveys tuottaa onnellisuutta ja hyvän olon tunnetta. Siihen riittää hiljainen hengitys. Ei tarvitse mitään vahvempia aineita kuin ilmaa.
En usko että tämä siitä olisi kiinni etten osaa. Kun jotkut näistä oireista ilmenivät ihan yhtäkkiä. Elin kyllä ennen ihan rentoa normaalia elämää ilman näitä tuntemuksia, paitsi tietysti ennenkin olen saanut noita ahdistuskohtauksia, mutta ei noita muita tuntemuksia ole kyllä ollut laisinkaan.
Tässä vielä yksi linkki josta voi olla apua.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8670655#comment-41347156