Sopiva aloitteleville purjehtijoille

Hmm ...minäkin purjehdin Infernolla... 26.Ei tulis mieleenkään vaihtaa .Kulkee,kuin unelma ja on hyvin tilaa yksin purjehtijalle.

rttyrhrhdrghrtdtr kirjoitti:

Hmm ...minäkin purjehdin Infernolla... 26.Ei tulis mieleenkään vaihtaa .Kulkee,kuin unelma ja on hyvin tilaa yksin purjehtijalle.

Oon myös tuolla kakskutosella purjehtinut. Nopea ja kiva vene. Onko sulla siinä sisäkone? Tuossa mun purjehtimassa yksilössä ei ollut ja sisäkone on yksinpurjehtijalle kyllä aika ehdoton.

29 on samanluonteinen, mutta tilavampi ja aina sisäkoneella. Riittävän ripeää autopilottia näihin on vaan hankala löytää... ;-) Harvalla muullla on tullut broutsattua muutaman metrin tuulessa pilotilla purjehdittaessa ja ihen pieneen puuskaan..

Tuossa taas esimerkkiä yksinpurjehduksesta.. :http://www.youtube.com/watch?v=DrGEw74zpHs

aloittaa pienellä? En näe siihen oikein mitään erityistä syytä, ellei oteta huomioon rahaa, joka voi rajoittaa valintoja. Ehkä jokin 40 voi olla liian iso, ehkä. En ole varma.

Inferno 29:lla on tosiaan aika oikukkaan veneen maine, nopea mutta vaativa ajajalleen. Sitä en suosittelisi ensiveneeksi, tuskin sinäkään :)

22 kirjoitti:

aloittaa pienellä? En näe siihen oikein mitään erityistä syytä, ellei oteta huomioon rahaa, joka voi rajoittaa valintoja. Ehkä jokin 40 voi olla liian iso, ehkä. En ole varma.

Inferno 29:lla on tosiaan aika oikukkaan veneen maine, nopea mutta vaativa ajajalleen. Sitä en suosittelisi ensiveneeksi, tuskin sinäkään :)

Lue lisää

Ai miksikö pitäisi aloittaa pienellä? No siksi kun pienemmän käsittely (varsinkin satamissa) on helpompaa ja ongelmatilanteissa voimalla voi korjata taidon puutteita. Pienempää jaksaa paremmin työntää ja vetää ja pysäyttää käsivoimin kuin isompaa. Myöskin mahdollisissa kolareissa vahingot jäävät pienemmiksi.

Oma vene on 24-jalkainen ja se on nyt ollut minulla jo 21 vuotta. Pikkuhiljalleen alkaisi kyllä kaipaamaan enemmän mukavuuksia mutta kyllä tälläkin vielä menee.

22 kirjoitti:

aloittaa pienellä? En näe siihen oikein mitään erityistä syytä, ellei oteta huomioon rahaa, joka voi rajoittaa valintoja. Ehkä jokin 40 voi olla liian iso, ehkä. En ole varma.

Inferno 29:lla on tosiaan aika oikukkaan veneen maine, nopea mutta vaativa ajajalleen. Sitä en suosittelisi ensiveneeksi, tuskin sinäkään :)

Lue lisää

Kaikki sopivan kokoiset painoköliveneet sopivat ensipurreksi. Jollapurjehdukseen verrattuna kölivenepurjehdus on pappatouhua.

22 kirjoitti:

aloittaa pienellä? En näe siihen oikein mitään erityistä syytä, ellei oteta huomioon rahaa, joka voi rajoittaa valintoja. Ehkä jokin 40 voi olla liian iso, ehkä. En ole varma.

Inferno 29:lla on tosiaan aika oikukkaan veneen maine, nopea mutta vaativa ajajalleen. Sitä en suosittelisi ensiveneeksi, tuskin sinäkään :)

Lue lisää

Olen kyllä aivan samaa mieltä että yli 30-jalkainen on varmasti paremmin soveltuva avomerille kuin joku nostokölinen 28-jalkainen, ja varmasti moni aloittelija on innostunut nimenomaan avomeripurjehduksen tuomasta vapaudesta ja seikkailusta. Onko siis jopa edesvastuutonta mainostaa 28-jalkaista sopivaksi aloittelijalle noin ikään kuin ammattilaisen kommenttina. Aloittelevan purjehtijan voisi minun mielestä korvata loistavasti vaikkapa "pieneen veneeseen tyytyvälle purjehtijalle" ilmaisulla. Enemmänkin aloittelija tarvitsee vakaan ja helposti hallittavan veneen kuin ensisijaisesti pienen vaikka se tämän kyseisenkin lehtijutun mukaan mainitaan aika kiikkeräksi ja yllättäväksi.

Käyttötarkoitus ja henkilökohtainen mieltymys kokonaisuuteen on mielestäni tärkein kriteeri purjeveneenkin valinnassa. Kokonaisuuteen, ja ohittamattomasti myös kokoon, vaikuttaa yllättävän monta tekijää joita ei heti ensimmäiseksi tule ajateltua. Usein raha on varsin ratkaisevassa asemassa valintaa tehtäessä, ehkäpä jopa liiankin ratkaisevassa sikäli että aina se isompi ja kalliimpi ei tuokaan sitä lisäarvoa jota oikeasti haluaisi.

no siksi kirjoitti:

Ai miksikö pitäisi aloittaa pienellä? No siksi kun pienemmän käsittely (varsinkin satamissa) on helpompaa ja ongelmatilanteissa voimalla voi korjata taidon puutteita. Pienempää jaksaa paremmin työntää ja vetää ja pysäyttää käsivoimin kuin isompaa. Myöskin mahdollisissa kolareissa vahingot jäävät pienemmiksi.

Oma vene on 24-jalkainen ja se on nyt ollut minulla jo 21 vuotta. Pikkuhiljalleen alkaisi kyllä kaipaamaan enemmän mukavuuksia mutta kyllä tälläkin vielä menee.

Lue lisää

Pienemmällä aloittaminen on muutenkin suositeltavaa, koska siinä saa paremman tuntuman itse purjehdukseen. Pienenllä veneellä skuutit, fallit, pinna, yms pysyy hyvin käsissä, ja venetuntumakin on parempi, kun tuntee veneen liikkeen ja reagoinnit. Iso vene on väkisinkin hieman "tunnoton" varsinkin kevyemmissä keleissä.

15 kirjoitti:

Olen kyllä aivan samaa mieltä että yli 30-jalkainen on varmasti paremmin soveltuva avomerille kuin joku nostokölinen 28-jalkainen, ja varmasti moni aloittelija on innostunut nimenomaan avomeripurjehduksen tuomasta vapaudesta ja seikkailusta. Onko siis jopa edesvastuutonta mainostaa 28-jalkaista sopivaksi aloittelijalle noin ikään kuin ammattilaisen kommenttina. Aloittelevan purjehtijan voisi minun mielestä korvata loistavasti vaikkapa "pieneen veneeseen tyytyvälle purjehtijalle" ilmaisulla. Enemmänkin aloittelija tarvitsee vakaan ja helposti hallittavan veneen kuin ensisijaisesti pienen vaikka se tämän kyseisenkin lehtijutun mukaan mainitaan aika kiikkeräksi ja yllättäväksi.

Käyttötarkoitus ja henkilökohtainen mieltymys kokonaisuuteen on mielestäni tärkein kriteeri purjeveneenkin valinnassa. Kokonaisuuteen, ja ohittamattomasti myös kokoon, vaikuttaa yllättävän monta tekijää joita ei heti ensimmäiseksi tule ajateltua. Usein raha on varsin ratkaisevassa asemassa valintaa tehtäessä, ehkäpä jopa liiankin ratkaisevassa sikäli että aina se isompi ja kalliimpi ei tuokaan sitä lisäarvoa jota oikeasti haluaisi.

Lue lisää

Venekannan perusteella saarimökkeilystä enemmistö suomalaisista veneilijöistä on kiinnostunut kuin purjein missään etenemisestä.

56i kirjoitti:

Venekannan perusteella saarimökkeilystä enemmistö suomalaisista veneilijöistä on kiinnostunut kuin purjein missään etenemisestä.

Suurin osa veneilijöistä (jos jätämme kesämökin "varusteena" olevat soutu-, kala- ja yhteysveneet laskuista) kaikkialla maailmassa on siinä mielessä mökkeilijöitä, että purjehdussuoritus itsessään, tai moottoriveneen tapauksessa veneen ajaminen, ei ole ainoa eikä edes tärkein osa veneilyn kokonaiskokemusta. Se nyt vaan on fakta, vaikka sinua miten harmittaisi.

56i kirjoitti:

Venekannan perusteella saarimökkeilystä enemmistö suomalaisista veneilijöistä on kiinnostunut kuin purjein missään etenemisestä.

Saaristomerelläkään ei taida olla yhtään viiden tähden hotellia ja ainakin hotelliverkosto on harva, joten jos saaristossa haluaa purjehtia niin on jokseenkin pakko yöpyä veneessä. Eikös se ole mökkeilyä veneen tyypistä riippumatta.

& kipparilakki kirjoitti:

Saaristomerelläkään ei taida olla yhtään viiden tähden hotellia ja ainakin hotelliverkosto on harva, joten jos saaristossa haluaa purjehtia niin on jokseenkin pakko yöpyä veneessä. Eikös se ole mökkeilyä veneen tyypistä riippumatta.

Lue lisää

Itämerellä on niin paljon tarjolla majoituspalveluja, ettei veneessä yöpyminen ole välttämätöntä.

Vertailun vuoksi Bavaria 30 Cruiser painaa saman verran kuin HR 29. Samoin vaikkapa Elan 31 (30 cm pidempi) ja Oceanis 31 (40 cm pidempi). Etap 28S painaa muutaman satakiloa vähemmän, mutta on myös 30 cm lyhyempi. Suurin osa edellisistä menee CE:n A-luokkaan eli ovat valtamerelle suunniteltuja.

Totta varmasti se, että suurin osa alle 30 jalkaisista on nykyään enemmän retkiveneeksi ajateltuja ja alkaa niitä retkiveneitä olla jo paljon isompiakin. Mutta en usko, että kyse on siitä, että HR29:n tapainen vene (siis runkomuoto ominaisuudet) olisi kalliimpi valmistaa kuin vaikkapa Bavaria 30. Sellaiselle vaan ei löytyisi ostajia. Onhan HR:nkin nykyiset mallit lähempänä Bavaria 30:stä kuin HR29:iä.

Varmasti hyvä vene pitkille avomeripätkille pienellä porukalla, jos hitaus ei häiritse. Tapasin pari vuotta sitten Utössä 70:n pariskunnan, joka oli tuollaisella kotimatkalla Göteborgiin käytyään jo Ruotsi eteläkautta kiertäen Pietarissa. Odottivat lähes viikon sopivaa tuulta mennä kerralla päiväsaikaan kryssimättä Sandhamniin.

Joakim_ kirjoitti:

Vertailun vuoksi Bavaria 30 Cruiser painaa saman verran kuin HR 29. Samoin vaikkapa Elan 31 (30 cm pidempi) ja Oceanis 31 (40 cm pidempi). Etap 28S painaa muutaman satakiloa vähemmän, mutta on myös 30 cm lyhyempi. Suurin osa edellisistä menee CE:n A-luokkaan eli ovat valtamerelle suunniteltuja.

Totta varmasti se, että suurin osa alle 30 jalkaisista on nykyään enemmän retkiveneeksi ajateltuja ja alkaa niitä retkiveneitä olla jo paljon isompiakin. Mutta en usko, että kyse on siitä, että HR29:n tapainen vene (siis runkomuoto ominaisuudet) olisi kalliimpi valmistaa kuin vaikkapa Bavaria 30. Sellaiselle vaan ei löytyisi ostajia. Onhan HR:nkin nykyiset mallit lähempänä Bavaria 30:stä kuin HR29:iä.

Varmasti hyvä vene pitkille avomeripätkille pienellä porukalla, jos hitaus ei häiritse. Tapasin pari vuotta sitten Utössä 70:n pariskunnan, joka oli tuollaisella kotimatkalla Göteborgiin käytyään jo Ruotsi eteläkautta kiertäen Pietarissa. Odottivat lähes viikon sopivaa tuulta mennä kerralla päiväsaikaan kryssimättä Sandhamniin.

Lue lisää

ovat eri aikakauden veneitä, joten siksi vertailu ei ole ihan noin yksinkertainen: Etap, Bavaria, Elan ovat toki pituudeltaan aika samoissa 29:n kanssa, mutta ne ovat myös 40-50cm leveämpiä kuin HR (2,83cm), ja siksi rungoltaan massiivisempia. Arvioisin, että HR:n paino on aika lähellä 5tn, joten painoeroa esim. Etapiin on n. 500kg. Tämä selittyy mm. kölipainolla, jota HR:ssä on 500kg enemmän kuin muissa. Yhden kesän kokemuksien perusteella sanoisin, että yhdistelmä kapea ja syvä runko, reilu uppouma, pitkähkö ja painava köli sekä skegillä tuettu peräsin tekee veneestä erinomaisen kryssiveneen avomerelle. Kovemmilla myötäisillä peräsinpaineet on aika kovia, joten tässä suhteessa moderni vene pärjää varmasti paremmin ja kulkee ennen kaikkea nopeammin.

Totta on varmasti se, että trendit ovat muuttuneet ja lähes pitkäköliselle kapealle veneelle ei ole nykyisin uutena kysyntää. Vaikea sanoa, että mitä vastaavan veneen rakentaminen nykyisin maksaisi, mutta suuntaa antaa ehkä hieman isomman HR 310:n hinta n. 170te. Lienee selvää, että kukaan ei nykyisin maksaisi 29-jalkaisesta veneestä pitkälti yli 100te. Eli tuonkokoista venettä ei ole myöskään taloudellista rakentaa enää nykyisin samoilla spekseillä.

DolphinD kirjoitti:

ovat eri aikakauden veneitä, joten siksi vertailu ei ole ihan noin yksinkertainen: Etap, Bavaria, Elan ovat toki pituudeltaan aika samoissa 29:n kanssa, mutta ne ovat myös 40-50cm leveämpiä kuin HR (2,83cm), ja siksi rungoltaan massiivisempia. Arvioisin, että HR:n paino on aika lähellä 5tn, joten painoeroa esim. Etapiin on n. 500kg. Tämä selittyy mm. kölipainolla, jota HR:ssä on 500kg enemmän kuin muissa. Yhden kesän kokemuksien perusteella sanoisin, että yhdistelmä kapea ja syvä runko, reilu uppouma, pitkähkö ja painava köli sekä skegillä tuettu peräsin tekee veneestä erinomaisen kryssiveneen avomerelle. Kovemmilla myötäisillä peräsinpaineet on aika kovia, joten tässä suhteessa moderni vene pärjää varmasti paremmin ja kulkee ennen kaikkea nopeammin.

Totta on varmasti se, että trendit ovat muuttuneet ja lähes pitkäköliselle kapealle veneelle ei ole nykyisin uutena kysyntää. Vaikea sanoa, että mitä vastaavan veneen rakentaminen nykyisin maksaisi, mutta suuntaa antaa ehkä hieman isomman HR 310:n hinta n. 170te. Lienee selvää, että kukaan ei nykyisin maksaisi 29-jalkaisesta veneestä pitkälti yli 100te. Eli tuonkokoista venettä ei ole myöskään taloudellista rakentaa enää nykyisin samoilla spekseillä.

Lue lisää

HR 29:n lys on 1.04, sen perusteella esim. h-vene luovii paremmin vaikka avomerellä.

http://en.wikipedia.org/wiki/LYS_(sailing)

hrrrr kirjoitti:

HR 29:n lys on 1.04, sen perusteella esim. h-vene luovii paremmin vaikka avomerellä.

http://en.wikipedia.org/wiki/LYS_(sailing)

Lue lisää

ja Dehler 34:n (vanhempi) lys 1.17 ja Bavaria 32:n 1.14. Silti em. mainittujen veneiden kanssa purjehdittiin syksyllä pitkään rinta rinnan. Tuulta oli lopussa sivuvastaista n. 8-10 m/s, joka on 29:lle ehkä se vahvin alue, kun voi vielä jatkaa täysin purjein. Dehlerillä oli vieressä myös täydet purjeet, mutta joutui vaihtamaan pian keulapurjetta pienempään, ja sen jälkeen kulki muutaman kymmenyksen kovempaa. En tarkoita, että kaksysi olisi yhtä nopea kuin edellä mainitut, mutta oikeassa elämässä kaikkea ei voi pelkistää yhteen lukuarvoon. Toki HR 29 painavana veneenä on hitaampi kevyissä tuulissa, mutta tuollaisessa 3-4 m/s tuulessa pääsee genaakkerilla vielä siedettävää matkavauhtia. Sitä kevyemmissä tuulissa ei enää varsinaisesti matkaa purjehdita. Mutta kun tuulee yli 5 m/s, niin nopeus nousee helposti sinne 6-6.5 solmuun, mikä lienee aika tyypillinen matkavauhti alle 30 jalkaiselle matkaveneelle.

Mitä sitten tulee luovimiseen avomerellä, niin siinä ratkaisee muutkin asiat kuin nopeus; mm. se että kuinka paljon vettä tulee avotilaan

DolphinD kirjoitti:

ovat eri aikakauden veneitä, joten siksi vertailu ei ole ihan noin yksinkertainen: Etap, Bavaria, Elan ovat toki pituudeltaan aika samoissa 29:n kanssa, mutta ne ovat myös 40-50cm leveämpiä kuin HR (2,83cm), ja siksi rungoltaan massiivisempia. Arvioisin, että HR:n paino on aika lähellä 5tn, joten painoeroa esim. Etapiin on n. 500kg. Tämä selittyy mm. kölipainolla, jota HR:ssä on 500kg enemmän kuin muissa. Yhden kesän kokemuksien perusteella sanoisin, että yhdistelmä kapea ja syvä runko, reilu uppouma, pitkähkö ja painava köli sekä skegillä tuettu peräsin tekee veneestä erinomaisen kryssiveneen avomerelle. Kovemmilla myötäisillä peräsinpaineet on aika kovia, joten tässä suhteessa moderni vene pärjää varmasti paremmin ja kulkee ennen kaikkea nopeammin.

Totta on varmasti se, että trendit ovat muuttuneet ja lähes pitkäköliselle kapealle veneelle ei ole nykyisin uutena kysyntää. Vaikea sanoa, että mitä vastaavan veneen rakentaminen nykyisin maksaisi, mutta suuntaa antaa ehkä hieman isomman HR 310:n hinta n. 170te. Lienee selvää, että kukaan ei nykyisin maksaisi 29-jalkaisesta veneestä pitkälti yli 100te. Eli tuonkokoista venettä ei ole myöskään taloudellista rakentaa enää nykyisin samoilla spekseillä.

Lue lisää

Noissa ei ole mitään sellaista purjehdusominaisuuksiin vaikuttuvaa eroa, joka näkyisi hinnassa. Itse asiassa varsin samanlaisia veneitä:
http://www.hallberg-rassy.com/HR310/HR310.shtml
http://www.ssf.se/tk/SRS/tabell_detalj.asp?3570

Selkeimpänä erona ehkä HR:n painavampi lyijyköli eli HR:n runko on kevyempi tai ylipainoinen esitteeseen nähden.

Ei HR:n hinta runkomuodosta johdu!

HR310 yllätti minut positiivisesti Uivassa. Pinnaohjaus, tilava ja hienosti viimeistelty sisustus jne. Mutta aika vähän tuolla on tekemistä OE:n suunnittelemien HR:ien kanssa.

DolphinD kirjoitti:

ja Dehler 34:n (vanhempi) lys 1.17 ja Bavaria 32:n 1.14. Silti em. mainittujen veneiden kanssa purjehdittiin syksyllä pitkään rinta rinnan. Tuulta oli lopussa sivuvastaista n. 8-10 m/s, joka on 29:lle ehkä se vahvin alue, kun voi vielä jatkaa täysin purjein. Dehlerillä oli vieressä myös täydet purjeet, mutta joutui vaihtamaan pian keulapurjetta pienempään, ja sen jälkeen kulki muutaman kymmenyksen kovempaa. En tarkoita, että kaksysi olisi yhtä nopea kuin edellä mainitut, mutta oikeassa elämässä kaikkea ei voi pelkistää yhteen lukuarvoon. Toki HR 29 painavana veneenä on hitaampi kevyissä tuulissa, mutta tuollaisessa 3-4 m/s tuulessa pääsee genaakkerilla vielä siedettävää matkavauhtia. Sitä kevyemmissä tuulissa ei enää varsinaisesti matkaa purjehdita. Mutta kun tuulee yli 5 m/s, niin nopeus nousee helposti sinne 6-6.5 solmuun, mikä lienee aika tyypillinen matkavauhti alle 30 jalkaiselle matkaveneelle.

Mitä sitten tulee luovimiseen avomerellä, niin siinä ratkaisee muutkin asiat kuin nopeus; mm. se että kuinka paljon vettä tulee avotilaan

Lue lisää

HR 29 on moottoripurjehtija. Jotta se kykenisi pysymään purjeveneiden vauhdissa, on moottoria käytettävä avuksi. Sivumyötäinen riittävän kova tuuli on HR:n paras purjehdussuunta nopeusvertailussa varsinaisia purjeveneitä vastaan. HR luovii moottoripurjehtijaksi hyvin, muttei pärjää missään olosuhteissa varsinaisille purjeveneille.

Joakim_ kirjoitti:

Noissa ei ole mitään sellaista purjehdusominaisuuksiin vaikuttuvaa eroa, joka näkyisi hinnassa. Itse asiassa varsin samanlaisia veneitä:
http://www.hallberg-rassy.com/HR310/HR310.shtml
http://www.ssf.se/tk/SRS/tabell_detalj.asp?3570

Selkeimpänä erona ehkä HR:n painavampi lyijyköli eli HR:n runko on kevyempi tai ylipainoinen esitteeseen nähden.

Ei HR:n hinta runkomuodosta johdu!

HR310 yllätti minut positiivisesti Uivassa. Pinnaohjaus, tilava ja hienosti viimeistelty sisustus jne. Mutta aika vähän tuolla on tekemistä OE:n suunnittelemien HR:ien kanssa.

Lue lisää

ovat tuossa kokoluokassa perinteisesti painaneet noin 1000kg enemmän, mitä esitteessä lukee. HR 310:sta en ole nähnyt punnittua painoa, jote vaikea sanoa tarkemmin.

En tarkoittanut, että runkomuoto vaikuttaisi ratkaisevasti hintaan; kyllä modernit veneet ovat syrjäyttäneet perinteisemmät mallit ihan muista syistä. Se on vaan tendenssi kaikilla veistämöillä, että pienempiä malleja ei ole enää taloudellista valmistaa, koska valmistuskustannukset karkaavat käsistä. Markkinoilla pienet purret ovat lähinnä puolalaisia (Maxus, Delphia), tai sitten ranskalaisia day-cruisereita. Etap ja Dehler 29 ovat ehkä poikkeuksia tästä kehityksestä, josta hyvänä esimerkkinä vaikka FG 28:n hintakehitys ja valmistuksen loppuminen. Joku näkyy Blocketissa myyvän Najad 331:sta sloganilla "vene, joka on liian kallis valmistaa nykyisin".

DolphinD kirjoitti:

ja Dehler 34:n (vanhempi) lys 1.17 ja Bavaria 32:n 1.14. Silti em. mainittujen veneiden kanssa purjehdittiin syksyllä pitkään rinta rinnan. Tuulta oli lopussa sivuvastaista n. 8-10 m/s, joka on 29:lle ehkä se vahvin alue, kun voi vielä jatkaa täysin purjein. Dehlerillä oli vieressä myös täydet purjeet, mutta joutui vaihtamaan pian keulapurjetta pienempään, ja sen jälkeen kulki muutaman kymmenyksen kovempaa. En tarkoita, että kaksysi olisi yhtä nopea kuin edellä mainitut, mutta oikeassa elämässä kaikkea ei voi pelkistää yhteen lukuarvoon. Toki HR 29 painavana veneenä on hitaampi kevyissä tuulissa, mutta tuollaisessa 3-4 m/s tuulessa pääsee genaakkerilla vielä siedettävää matkavauhtia. Sitä kevyemmissä tuulissa ei enää varsinaisesti matkaa purjehdita. Mutta kun tuulee yli 5 m/s, niin nopeus nousee helposti sinne 6-6.5 solmuun, mikä lienee aika tyypillinen matkavauhti alle 30 jalkaiselle matkaveneelle.

Mitä sitten tulee luovimiseen avomerellä, niin siinä ratkaisee muutkin asiat kuin nopeus; mm. se että kuinka paljon vettä tulee avotilaan

Lue lisää

10 m/s tuulessakin Dehler 34 on n. 10% nopeampi. Ero on niin suuri, että Dehler 34 menee kutakuinkin samaa 5 m/s tuulessa kuin HR29 10 m/s tuulessa myötätuulia lukuunottamatta. Vastaavasti 4 m/s tuulessa vauhti on sama kuin HR29:llä 5 m/s tuulessa ja 3 m/s sama kuin HR29:llä 4 m/s tuulessa, joten voi purjehtia 1 m/s heikommassa tuulessa vauhdin kärsimättä.

Yli 6 kn matkanopeudet taitavat olla kyllä todella harvinaisia HR29:llä. Ilman spinnua 6 kn menee niukasti rikki 6 m/s suorassa sivutuulessa ja avoimemmilla kulmilla tuohon vaaditaan jo 10 m/s (Spinnulla onnistuu jo 7-8 m/s tuulessa). Kyllähän sitä kerran pari vuodessa voi onnistua ajamaan pidemmän pätkän noin, mutta päiväetappeja laskettaessa lienee parempi miettiää 4-5 kn nopeuksia.

Joakim_ kirjoitti:

10 m/s tuulessakin Dehler 34 on n. 10% nopeampi. Ero on niin suuri, että Dehler 34 menee kutakuinkin samaa 5 m/s tuulessa kuin HR29 10 m/s tuulessa myötätuulia lukuunottamatta. Vastaavasti 4 m/s tuulessa vauhti on sama kuin HR29:llä 5 m/s tuulessa ja 3 m/s sama kuin HR29:llä 4 m/s tuulessa, joten voi purjehtia 1 m/s heikommassa tuulessa vauhdin kärsimättä.

Yli 6 kn matkanopeudet taitavat olla kyllä todella harvinaisia HR29:llä. Ilman spinnua 6 kn menee niukasti rikki 6 m/s suorassa sivutuulessa ja avoimemmilla kulmilla tuohon vaaditaan jo 10 m/s (Spinnulla onnistuu jo 7-8 m/s tuulessa). Kyllähän sitä kerran pari vuodessa voi onnistua ajamaan pidemmän pätkän noin, mutta päiväetappeja laskettaessa lienee parempi miettiää 4-5 kn nopeuksia.

Lue lisää

on varmasti juuri näin! On selvää, että jos veneitä purjehditaan osaavalla miehistöllä ja uusilla purjeilla, niin ei 29:llä pärjätä uudemmille ja isommille veneille. Tuossa Dehler 34:n ongelmana oli se, että heillä oli liikaa purjetta ylhäällä. Mutta pointti oli lähinnä se, että merellä kaikki ei näytä aina ihan niin yksinkertaiselta kuin paperilla. Usein aidosta purjehduskokemuksesta ko. venetyypillä on myös hyötyä. Lokikirjasta katsottuna keskimääräinen matkavauhti kesän pidemmillä legeillä on tosiaan se n. 5kn. Mutta aika helposti vauhti nousee sivutuulessa/ sivuvastaisella gps:llä mitattuna sinne 6.5 solmuun, kun tuuli ylittää sen tietyn kynnysarvon (n. 6m/s). Minulla ei ollut viime kaudella tuulimittaria veneessä, joten en osaa sen tarkemmin sanoa. Kohtuullisen hyvin kesän aikana on muodostunut käsitys veneen hyvistä ja huonoista puolista ja vene on jopa hieman ylittänyt ennakko-odotukset nopeuden suhteen.

Nimimerkille 9 2 sanoisin, että sivuvastainen on paras purjehdussuunta.

Joakim_ kirjoitti:

Vertailun vuoksi Bavaria 30 Cruiser painaa saman verran kuin HR 29. Samoin vaikkapa Elan 31 (30 cm pidempi) ja Oceanis 31 (40 cm pidempi). Etap 28S painaa muutaman satakiloa vähemmän, mutta on myös 30 cm lyhyempi. Suurin osa edellisistä menee CE:n A-luokkaan eli ovat valtamerelle suunniteltuja.

Totta varmasti se, että suurin osa alle 30 jalkaisista on nykyään enemmän retkiveneeksi ajateltuja ja alkaa niitä retkiveneitä olla jo paljon isompiakin. Mutta en usko, että kyse on siitä, että HR29:n tapainen vene (siis runkomuoto ominaisuudet) olisi kalliimpi valmistaa kuin vaikkapa Bavaria 30. Sellaiselle vaan ei löytyisi ostajia. Onhan HR:nkin nykyiset mallit lähempänä Bavaria 30:stä kuin HR29:iä.

Varmasti hyvä vene pitkille avomeripätkille pienellä porukalla, jos hitaus ei häiritse. Tapasin pari vuotta sitten Utössä 70:n pariskunnan, joka oli tuollaisella kotimatkalla Göteborgiin käytyään jo Ruotsi eteläkautta kiertäen Pietarissa. Odottivat lähes viikon sopivaa tuulta mennä kerralla päiväsaikaan kryssimättä Sandhamniin.

Lue lisää

Tartun Joakim_in toteamukseen "Suurin osa edellisistä menee CE:n A-luokkaan eli ovat valtamerelle suunniteltuja", koska olen eri mieltä. Vaikka monella venemallilla on CE:n A-luokitus (valtamerikelpoisuus), luokitus ei valitettavasti tee niitä valtameriveneiksi. Joitakin vuosia sitten etsin venettä valtamerikäyttöön. Sellaisia olikin vaikea löytää! Mainitsen tässä muutamia näkökohtia, joita edellytän valtamerelle suunnitellulta veneeltä: lujarakenteisuus (runko, takila, köli, peräsin), irroittettava välistaagi tai kutteri takila, kiinteälaitaiset meriupunkat salongissa, tila vedentekolaitteelle, riittävän isot p-a ja vesitankit, suojainen sittlooda, mielellään kiinteä dog-house....

Minusta tuntuu, että CE/A-luokitus on lähinnä myyntikikka ja lähes kaikki perheveneiksi suunnitellut luomukset ovat CE/A-luokiteltuja "valtamerikelpoisia". Erityisesti valtamerelle suunnitellut veneet eivät kiinnosta suurinta ostajakuntaa.

Joakim_ kirjoitti:

Noissa ei ole mitään sellaista purjehdusominaisuuksiin vaikuttuvaa eroa, joka näkyisi hinnassa. Itse asiassa varsin samanlaisia veneitä:
http://www.hallberg-rassy.com/HR310/HR310.shtml
http://www.ssf.se/tk/SRS/tabell_detalj.asp?3570

Selkeimpänä erona ehkä HR:n painavampi lyijyköli eli HR:n runko on kevyempi tai ylipainoinen esitteeseen nähden.

Ei HR:n hinta runkomuodosta johdu!

HR310 yllätti minut positiivisesti Uivassa. Pinnaohjaus, tilava ja hienosti viimeistelty sisustus jne. Mutta aika vähän tuolla on tekemistä OE:n suunnittelemien HR:ien kanssa.

Lue lisää

extreme istumalaatikot bavaria 30 cruiserissa ja samalla hr 29:ssä, ihme, että papat hankkivat niin vaarallisilla sitloorilla varustettuja veneitä. Karmea kokemus oli loikkia bavan sitlooran poikki.

ei siltä näytä! kirjoitti:

Tartun Joakim_in toteamukseen "Suurin osa edellisistä menee CE:n A-luokkaan eli ovat valtamerelle suunniteltuja", koska olen eri mieltä. Vaikka monella venemallilla on CE:n A-luokitus (valtamerikelpoisuus), luokitus ei valitettavasti tee niitä valtameriveneiksi. Joitakin vuosia sitten etsin venettä valtamerikäyttöön. Sellaisia olikin vaikea löytää! Mainitsen tässä muutamia näkökohtia, joita edellytän valtamerelle suunnitellulta veneeltä: lujarakenteisuus (runko, takila, köli, peräsin), irroittettava välistaagi tai kutteri takila, kiinteälaitaiset meriupunkat salongissa, tila vedentekolaitteelle, riittävän isot p-a ja vesitankit, suojainen sittlooda, mielellään kiinteä dog-house....

Minusta tuntuu, että CE/A-luokitus on lähinnä myyntikikka ja lähes kaikki perheveneiksi suunnitellut luomukset ovat CE/A-luokiteltuja "valtamerikelpoisia". Erityisesti valtamerelle suunnitellut veneet eivät kiinnosta suurinta ostajakuntaa.

Lue lisää

CE A-luokan tarkoitus on antaa minimivaatimukset veneelle, jolla on turvallista purjehtia valtamerellä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat erityisesti suunniteltuja pidemmille valtamerireissuile. Eipä sitä taida yhtään enempää olla HR29.

Aika harva maailmalla, Suomesta puhumattakaan, etsii venettä juuri erityisesti pidemmille valtamerireissuille. Siksi sellaisia ei ole paljoa tarjollakaan. Sen sijaan maailmalla on paljon purjehtijoita, jotka purjehtivat usein "valtamerioloissa" eli asuvat valtameren rannalla ilman suojaista saaritoa ja puokamia. Heille CE A-luokan vene on sopiva useinmiten ilman noita lisävaateitasi.

Joakim_ kirjoitti:

CE A-luokan tarkoitus on antaa minimivaatimukset veneelle, jolla on turvallista purjehtia valtamerellä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat erityisesti suunniteltuja pidemmille valtamerireissuile. Eipä sitä taida yhtään enempää olla HR29.

Aika harva maailmalla, Suomesta puhumattakaan, etsii venettä juuri erityisesti pidemmille valtamerireissuille. Siksi sellaisia ei ole paljoa tarjollakaan. Sen sijaan maailmalla on paljon purjehtijoita, jotka purjehtivat usein "valtamerioloissa" eli asuvat valtameren rannalla ilman suojaista saaritoa ja puokamia. Heille CE A-luokan vene on sopiva useinmiten ilman noita lisävaateitasi.

Lue lisää

Ja löysinkin jo: Se on S&S 36.
En vaan vielä hakenut sitä pois...

Joakim_ kirjoitti:

CE A-luokan tarkoitus on antaa minimivaatimukset veneelle, jolla on turvallista purjehtia valtamerellä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat erityisesti suunniteltuja pidemmille valtamerireissuile. Eipä sitä taida yhtään enempää olla HR29.

Aika harva maailmalla, Suomesta puhumattakaan, etsii venettä juuri erityisesti pidemmille valtamerireissuille. Siksi sellaisia ei ole paljoa tarjollakaan. Sen sijaan maailmalla on paljon purjehtijoita, jotka purjehtivat usein "valtamerioloissa" eli asuvat valtameren rannalla ilman suojaista saaritoa ja puokamia. Heille CE A-luokan vene on sopiva useinmiten ilman noita lisävaateitasi.

Lue lisää

yllättynyt Jimmy Cornellin "Passion for the Sea" -kirjassa esitetyistä tiedoista, että pitkänmatkan purjehduksen suosio on jopa laskenut parin vuosikymmenen takaisista luvuista; monilla seuduilla vierailee vähemmän veneitä kuin vielä 10 vuotta sitten. Atlantti on valtameristä ainut, jossa huviveneitä liikkuu selvästi enemmän kuin aikasempina vuosikymmeninä, mutta kasvava trendi on laivata vene takaisin Eurooppaan Karibialta. Samalla kun veneiden lukumäärä on kasvanut, niin ne ovat pakkautuneet yhä pienemmälle alueelle. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että oikeasti pitkille valtameripurjehduksille suunnitteluille (pienille) veneille ei riitä kysyntää nykyään. Ongelmia tarjonnan suhteen siis tulee, jos etsii n. 30-jalkaista uudehkoa venettä.

Aiemmin joku listasi hyvin valtameriveneeltä vaadittavia ominaisuuksia. Sanoisin, että tärkeimmät kriteerit venevalinnassa ovat ne, joihin et enää voi jälkikäteen vaikuttaa: voit kyllä kasvattaa veneen tankkitilavuuksia, suurentaa avotilan poistoputkia, asentaa välistaagin tai rakentaa dog-housen, mutta tukevampaa runkoa ja peräsintä tai kunnon pilssiä ei oikein saa jälkikäteen asennettua. Eli kyllä toiset veneet ovat vaan enemmän soveltuvia pitkänmatkanpurjehdukseen kuin toiset, ja aina se CE-luokitus ei kerro tästä koko totuutta.

DolphinD kirjoitti:

yllättynyt Jimmy Cornellin "Passion for the Sea" -kirjassa esitetyistä tiedoista, että pitkänmatkan purjehduksen suosio on jopa laskenut parin vuosikymmenen takaisista luvuista; monilla seuduilla vierailee vähemmän veneitä kuin vielä 10 vuotta sitten. Atlantti on valtameristä ainut, jossa huviveneitä liikkuu selvästi enemmän kuin aikasempina vuosikymmeninä, mutta kasvava trendi on laivata vene takaisin Eurooppaan Karibialta. Samalla kun veneiden lukumäärä on kasvanut, niin ne ovat pakkautuneet yhä pienemmälle alueelle. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että oikeasti pitkille valtameripurjehduksille suunnitteluille (pienille) veneille ei riitä kysyntää nykyään. Ongelmia tarjonnan suhteen siis tulee, jos etsii n. 30-jalkaista uudehkoa venettä.

Aiemmin joku listasi hyvin valtameriveneeltä vaadittavia ominaisuuksia. Sanoisin, että tärkeimmät kriteerit venevalinnassa ovat ne, joihin et enää voi jälkikäteen vaikuttaa: voit kyllä kasvattaa veneen tankkitilavuuksia, suurentaa avotilan poistoputkia, asentaa välistaagin tai rakentaa dog-housen, mutta tukevampaa runkoa ja peräsintä tai kunnon pilssiä ei oikein saa jälkikäteen asennettua. Eli kyllä toiset veneet ovat vaan enemmän soveltuvia pitkänmatkanpurjehdukseen kuin toiset, ja aina se CE-luokitus ei kerro tästä koko totuutta.

Lue lisää

Mitä ihmeen virkaa on syvällä pilssillä, ei yhtään mitään. Samalla lailla moderneilla plaanaavilla pursilla seilataan valtamerillä kuin hitaammillakin.

5yyu kirjoitti:

Mitä ihmeen virkaa on syvällä pilssillä, ei yhtään mitään. Samalla lailla moderneilla plaanaavilla pursilla seilataan valtamerillä kuin hitaammillakin.

Näin on. Nykyaikainen lokeroitu pilssi ajaa saman asian kuin vanha syvä pilssi, ilman syvän pilssin huonoja ominaisuuksia, jotka esim. ovat: veneen painopisteen nouseminen ylöspäin, suurempi märkäala, huonompi kölin muoto ja vaikeampi puhdistettavuus.

DolphinD kirjoitti:

yllättynyt Jimmy Cornellin "Passion for the Sea" -kirjassa esitetyistä tiedoista, että pitkänmatkan purjehduksen suosio on jopa laskenut parin vuosikymmenen takaisista luvuista; monilla seuduilla vierailee vähemmän veneitä kuin vielä 10 vuotta sitten. Atlantti on valtameristä ainut, jossa huviveneitä liikkuu selvästi enemmän kuin aikasempina vuosikymmeninä, mutta kasvava trendi on laivata vene takaisin Eurooppaan Karibialta. Samalla kun veneiden lukumäärä on kasvanut, niin ne ovat pakkautuneet yhä pienemmälle alueelle. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että oikeasti pitkille valtameripurjehduksille suunnitteluille (pienille) veneille ei riitä kysyntää nykyään. Ongelmia tarjonnan suhteen siis tulee, jos etsii n. 30-jalkaista uudehkoa venettä.

Aiemmin joku listasi hyvin valtameriveneeltä vaadittavia ominaisuuksia. Sanoisin, että tärkeimmät kriteerit venevalinnassa ovat ne, joihin et enää voi jälkikäteen vaikuttaa: voit kyllä kasvattaa veneen tankkitilavuuksia, suurentaa avotilan poistoputkia, asentaa välistaagin tai rakentaa dog-housen, mutta tukevampaa runkoa ja peräsintä tai kunnon pilssiä ei oikein saa jälkikäteen asennettua. Eli kyllä toiset veneet ovat vaan enemmän soveltuvia pitkänmatkanpurjehdukseen kuin toiset, ja aina se CE-luokitus ei kerro tästä koko totuutta.

Lue lisää

Vielä harvemmassa ovat ne, jotka ajattelevat lähtevänsä pidemmälle valtamerireissulle n. 30 jalkaisella veneellä. 40-50 jalkaa taitaa olla nykyään "tavallinen" kokoluokka tuohon käyttöön.

Viime vuosina vaikkapa ARC:ssä nähdyt pienemmät veneet ovat olleet kaikkea muuta. On ollut First 31.7, J/80, ikivanha Folkkari jne.

5yyu kirjoitti:

Mitä ihmeen virkaa on syvällä pilssillä, ei yhtään mitään. Samalla lailla moderneilla plaanaavilla pursilla seilataan valtamerillä kuin hitaammillakin.

mitä virkaa on pilssillä: jos veneeseen syystä tai toisesta kertyy vettä sisätiloihin, niin se on keskimäärin merenkäynnissä helpompi pumpata pois syvästä ja kapeasta lokerosta, kuin vaikka salongin punkan alta. Nykyveneissähän se lokeroiden koko ja muoto vaihtelee, joten ei ole mitään homogeenista nykyaikaista pilssiä.

DolphinD kirjoitti:

mitä virkaa on pilssillä: jos veneeseen syystä tai toisesta kertyy vettä sisätiloihin, niin se on keskimäärin merenkäynnissä helpompi pumpata pois syvästä ja kapeasta lokerosta, kuin vaikka salongin punkan alta. Nykyveneissähän se lokeroiden koko ja muoto vaihtelee, joten ei ole mitään homogeenista nykyaikaista pilssiä.

Lue lisää

On pilssipumppu lättäpohjaisessakin, plaanatessa on hyvä poistella vesiä veneen kulkiessa kuin juna.

DolphinD kirjoitti:

mitä virkaa on pilssillä: jos veneeseen syystä tai toisesta kertyy vettä sisätiloihin, niin se on keskimäärin merenkäynnissä helpompi pumpata pois syvästä ja kapeasta lokerosta, kuin vaikka salongin punkan alta. Nykyveneissähän se lokeroiden koko ja muoto vaihtelee, joten ei ole mitään homogeenista nykyaikaista pilssiä.

Lue lisää

Hyvin suunnitellussa lokeroidussa pilssissä on kanavia, putkia ja reikiä joka tekee pilssistä veden virtauksien kannalta homogeenisen.

yy677i kirjoitti:

On pilssipumppu lättäpohjaisessakin, plaanatessa on hyvä poistella vesiä veneen kulkiessa kuin juna.

Entäs jo ollaankin kryssillä? Suursaaren kierrossa oli pieni määrä vettä pilssissä, mutta pysytteli tiukasti noin metrin päässä pilssipumpun imusta. Itse asiassa jälkien perusteella vesi nousi monin paikoin metrin verran pystypintoja ylös ja moneen muuhunkin paikkaan. Tavallinen pohjapalkiston lokerointi ei olisi tilannetta muuttanut, ne lokerot kun ovat siinä keskellä venettä. Olisiko pitänyt lähteä välillä taaksepäin plaanailemaan?

Ja muuten edelleen, suunnilleen meglua lukuunottamatta köliveneet eivät plaanaa.

4ty67 kirjoitti:

Hyvin suunnitellussa lokeroidussa pilssissä on kanavia, putkia ja reikiä joka tekee pilssistä veden virtauksien kannalta homogeenisen.

Ja silloin kun lähtee loiskumaan, löytyy pilssistä aina, siis poikeuksetta, kaikenlaista roinaa, joka tukkii ne kanavat, putket ja reiät. Se on nähty (liian) moneen kertaan. Vaikka pilssin pitäisi puhtaana, juuri niissä oloissa sinne viimeistään joutuu ylimääräistä tavaraa.

...---... kirjoitti:

Entäs jo ollaankin kryssillä? Suursaaren kierrossa oli pieni määrä vettä pilssissä, mutta pysytteli tiukasti noin metrin päässä pilssipumpun imusta. Itse asiassa jälkien perusteella vesi nousi monin paikoin metrin verran pystypintoja ylös ja moneen muuhunkin paikkaan. Tavallinen pohjapalkiston lokerointi ei olisi tilannetta muuttanut, ne lokerot kun ovat siinä keskellä venettä. Olisiko pitänyt lähteä välillä taaksepäin plaanailemaan?

Ja muuten edelleen, suunnilleen meglua lukuunottamatta köliveneet eivät plaanaa.

Lue lisää

Näin ne asiat pannaan yleensä tärkeysjärjestykseen. Tässä tapauksessa vedestä ei ilmeisesti kuitenkaan ollut pahemmin haittaakaan, koska sitä ei katsottu tarpeelliseksi poistaa.

yy677i kirjoitti:

On pilssipumppu lättäpohjaisessakin, plaanatessa on hyvä poistella vesiä veneen kulkiessa kuin juna.

Vaikka vene olisikin niin suorassa, että vesi kertyisi pilssipumpun kohdalle, jättää pumppu aina pari senttiä vettä pohjalle. Pari senttiä on helposti kymmeniä litroja, kun vene on kohtuu tasapohjainen. Veneen kallistuessa vesi tulee sitten turkkilevyjen reunasta näkyviin ja kastelee myös helposti alimmat säilytistilat. Heikompihermoisimmille saa sitten selitellä, että vene ei ole uppoamassa, vaikka pentterin edessä näkyy vettä. Siellä on vain ämpärillinen vettä, joka heiluu kallistuessa.

Käytännössä siis syystä tai toisesta sisään tullut vesi poistetaan ämpärin ja sienen/rätin kanssa vähintään viimeisen 2-4 ämpärin osalta. Vettä joutuu myös etsimään kölitukkien kulmista, sohvien laipioden takaa jne., jos oikeasti haluaa pilssin rutikuivaksi, kuten minä haluan. Yleensä kerran täysin kuivaksi luultuun pilssiin tulee vielä jostain kolosta hiukan vettä, jos se pari ämpärillistä on siellä loiskinut veneen kallistellessa.

Kyllä tuo on selkeä (ainoa?) ongelma pilssittömissä veneissä.

...---... kirjoitti:

Entäs jo ollaankin kryssillä? Suursaaren kierrossa oli pieni määrä vettä pilssissä, mutta pysytteli tiukasti noin metrin päässä pilssipumpun imusta. Itse asiassa jälkien perusteella vesi nousi monin paikoin metrin verran pystypintoja ylös ja moneen muuhunkin paikkaan. Tavallinen pohjapalkiston lokerointi ei olisi tilannetta muuttanut, ne lokerot kun ovat siinä keskellä venettä. Olisiko pitänyt lähteä välillä taaksepäin plaanailemaan?

Ja muuten edelleen, suunnilleen meglua lukuunottamatta köliveneet eivät plaanaa.

Lue lisää

jassoo, ei plaanaa taas. ei tämä x-35 ole mikään puoliliukuvakaan tässä videossa.

http://www.youtube.com/watch?v=ZzGJp9Tvq_8

sekään kirjoitti:

Ja silloin kun lähtee loiskumaan, löytyy pilssistä aina, siis poikeuksetta, kaikenlaista roinaa, joka tukkii ne kanavat, putket ja reiät. Se on nähty (liian) moneen kertaan. Vaikka pilssin pitäisi puhtaana, juuri niissä oloissa sinne viimeistään joutuu ylimääräistä tavaraa.

Lue lisää

niissä oloissa onkin itämerijärviläisten järkevä purjehtia. muita vaihtoehtojahan ei ole, koska rannatkin ovat viikkojen päivämatkojen takana hr 29 ja vastaavilla.

Joakim_ kirjoitti:

Vaikka vene olisikin niin suorassa, että vesi kertyisi pilssipumpun kohdalle, jättää pumppu aina pari senttiä vettä pohjalle. Pari senttiä on helposti kymmeniä litroja, kun vene on kohtuu tasapohjainen. Veneen kallistuessa vesi tulee sitten turkkilevyjen reunasta näkyviin ja kastelee myös helposti alimmat säilytistilat. Heikompihermoisimmille saa sitten selitellä, että vene ei ole uppoamassa, vaikka pentterin edessä näkyy vettä. Siellä on vain ämpärillinen vettä, joka heiluu kallistuessa.

Käytännössä siis syystä tai toisesta sisään tullut vesi poistetaan ämpärin ja sienen/rätin kanssa vähintään viimeisen 2-4 ämpärin osalta. Vettä joutuu myös etsimään kölitukkien kulmista, sohvien laipioden takaa jne., jos oikeasti haluaa pilssin rutikuivaksi, kuten minä haluan. Yleensä kerran täysin kuivaksi luultuun pilssiin tulee vielä jostain kolosta hiukan vettä, jos se pari ämpärillistä on siellä loiskinut veneen kallistellessa.

Kyllä tuo on selkeä (ainoa?) ongelma pilssittömissä veneissä.

Lue lisää

http://www.atk-ajokorttikoulu.fi/fi/koululaisosaaja/nettietiketti/

"Yritä tehdä viestistäsi lyhyt ja naseva, ja käytä kieliopillisesti oikeaa kirjoitusasua. Suuraakkosten käyttö mielletään HUUTAMISEKSI, joten se ei ole kohteliasta.
"
Ei vesi mene laipioiden taakse, jos ne ovat tiiviit ja ja jos niissä on valumareiät vesi valuu pois.

Oli kyse merenkäynnistä, jossa vesi pääse kajuuttaan eli ääriolosuhteista. Niissä oloissa vaikka 50 litraa pilsittömän veneen pohjalla on pikku juttu muiden murheiden ohessa.

1045543 kirjoitti:

http://www.atk-ajokorttikoulu.fi/fi/koululaisosaaja/nettietiketti/

"Yritä tehdä viestistäsi lyhyt ja naseva, ja käytä kieliopillisesti oikeaa kirjoitusasua. Suuraakkosten käyttö mielletään HUUTAMISEKSI, joten se ei ole kohteliasta.
"
Ei vesi mene laipioiden taakse, jos ne ovat tiiviit ja ja jos niissä on valumareiät vesi valuu pois.

Oli kyse merenkäynnistä, jossa vesi pääse kajuuttaan eli ääriolosuhteista. Niissä oloissa vaikka 50 litraa pilsittömän veneen pohjalla on pikku juttu muiden murheiden ohessa.

Lue lisää

Vettä pilssiin voi tulla monesta syystä. Kaikki (useimmat?) veneet eivät ole täysin vesitiiviitä, kun aallot tulee kannelle, joku luukku on saattanut unohtua auki, useissa veneissä voi tulla myös vettä sisään lavuraarin kautta veneen kallistuessa tarpeeksi, spinnun mukana voi tulla yllättävän paljonkin vettä jne jne. Siis olosuhteiden ei tarvitse edes olla mitenkään äärimmäisiä.

Jos ja kun on valumareiät, vesi pääsee myös toiseen suuntaan. Ja vaikka on valumareiät kaikki vesi ei tule takaisin. Ei sinne tietysti litratolkulla vettä jää.

Kyllä se on aika haitallista, että pienehkökin vesimäärä leviää laajalle alueelle veneessä ja vettä ei saa läheskään kokonaan pois avaamatta turkkilautoja. Helposti kastuu ruokia, vaatteita, työkaluja tai jopa patjat.

PS. Mun oppiman nettietiketin mukaan kirjoitetaan aina omalla nimellä jne., mutta ajat tietysti muuttuva ja nettikirjoittelu on jo kymmenisen vuotta sitten mennyt aikalailla surkealle tasolle, verrattuna siihen mitä se oli 90-luvulla.

Joakim_ kirjoitti:

Vettä pilssiin voi tulla monesta syystä. Kaikki (useimmat?) veneet eivät ole täysin vesitiiviitä, kun aallot tulee kannelle, joku luukku on saattanut unohtua auki, useissa veneissä voi tulla myös vettä sisään lavuraarin kautta veneen kallistuessa tarpeeksi, spinnun mukana voi tulla yllättävän paljonkin vettä jne jne. Siis olosuhteiden ei tarvitse edes olla mitenkään äärimmäisiä.

Jos ja kun on valumareiät, vesi pääsee myös toiseen suuntaan. Ja vaikka on valumareiät kaikki vesi ei tule takaisin. Ei sinne tietysti litratolkulla vettä jää.

Kyllä se on aika haitallista, että pienehkökin vesimäärä leviää laajalle alueelle veneessä ja vettä ei saa läheskään kokonaan pois avaamatta turkkilautoja. Helposti kastuu ruokia, vaatteita, työkaluja tai jopa patjat.

PS. Mun oppiman nettietiketin mukaan kirjoitetaan aina omalla nimellä jne., mutta ajat tietysti muuttuva ja nettikirjoittelu on jo kymmenisen vuotta sitten mennyt aikalailla surkealle tasolle, verrattuna siihen mitä se oli 90-luvulla.

Lue lisää

Mahdollisuus laittaa luukut kiinni niin ulkoa kuin sisältä (katsastusvaruste), puutappi (katsastusvaruste) lavuaariin niin ei ole ongelmaa vaikka vene olisi hetken 90 astetta poikittain. Näin kannattaa tehdä aina vähemmänkin kovemmalla tuulella esim yli 5 m/s tai vaikka jos on muiden veneiden aaltoja tiedossa, tyynelläkin voi mennä vettä keulaluukusta sisään, jos sopiva aalto osuu kohdalle.

34567 kirjoitti:

Mahdollisuus laittaa luukut kiinni niin ulkoa kuin sisältä (katsastusvaruste), puutappi (katsastusvaruste) lavuaariin niin ei ole ongelmaa vaikka vene olisi hetken 90 astetta poikittain. Näin kannattaa tehdä aina vähemmänkin kovemmalla tuulella esim yli 5 m/s tai vaikka jos on muiden veneiden aaltoja tiedossa, tyynelläkin voi mennä vettä keulaluukusta sisään, jos sopiva aalto osuu kohdalle.

Lue lisää

Keulan luukussa on uudet tiivisteet, mutta kun satuin kryssimään kovemmassa kelissä niin punkat kuitenkin kastuivat ja pilssiinkin tuli vettä. Keulapiikissä käydessänikin väliin puoleen sääreen vedessä joten silloin vettä tihkuu sisäänkin.

on uudet tiivisteet kirjoitti:

Keulan luukussa on uudet tiivisteet, mutta kun satuin kryssimään kovemmassa kelissä niin punkat kuitenkin kastuivat ja pilssiinkin tuli vettä. Keulapiikissä käydessänikin väliin puoleen sääreen vedessä joten silloin vettä tihkuu sisäänkin.

Lue lisää

Laita paksummat tiivvisteet tai manageeraa luukku sopimaan raameihinsa paremmin. Ehjä keulaluukku ei vuoda.

34567 kirjoitti:

Mahdollisuus laittaa luukut kiinni niin ulkoa kuin sisältä (katsastusvaruste), puutappi (katsastusvaruste) lavuaariin niin ei ole ongelmaa vaikka vene olisi hetken 90 astetta poikittain. Näin kannattaa tehdä aina vähemmänkin kovemmalla tuulella esim yli 5 m/s tai vaikka jos on muiden veneiden aaltoja tiedossa, tyynelläkin voi mennä vettä keulaluukusta sisään, jos sopiva aalto osuu kohdalle.

Lue lisää

Vettä tulee aina valtamerellä sinne pilssiin huomattavia määriä. Jo pelkästään vahdinvaihdon yhteydessä kun märät purjehdusvarusteet laitetaan roikkumaan, niistä valuu runsaasti vettä joka menee pilssiin. Samoin vahdinvaihdossa se luukku on auki jonkin aikaa, vettä roiskuu sisään.

Kun sitlootan boxista otetaan jotain, roiskuu vettä sen kautta sissän (ja menee pilssiin). Sitlootan luukkut eivät ole tiiviitä, niistä menee vettä reilusti pilsiin aina, kun aalto kaatuu sitlootaan jne.

Ja ylläkuvatut on siis normaalissa kelissä vaikkapa paluupurjehduksella sieltä karibialta (mehän kuitenkin nyt puhutaan purjehduksesta valtamerellä?)

Täysin tiivistä venettä ei olekaan, aina sitä vettä kulussa ollessa menee pilssiin. Olen sitä sitten pyöreäpohjaisessa nykyveneessä sienen ja ämpärin kanssa poistanut turkkilevyjen päältä pentryn edessä pari kertaa päivässä parin viikon ajan. Ja vene on valtamerelle suunniteltu ja hyvä, kyseessä oli Baltic 43.

Veneen omistaja kuvasi tilanteen absurdiutta aika hyvin: "On taa saatana, mulla on päälle miljoonan paatti kaikilla varusteilla ja täällä mä kykin turkilta vettä sienellä ja ämpärillä poistamassa.."

34567 kirjoitti:

Mahdollisuus laittaa luukut kiinni niin ulkoa kuin sisältä (katsastusvaruste), puutappi (katsastusvaruste) lavuaariin niin ei ole ongelmaa vaikka vene olisi hetken 90 astetta poikittain. Näin kannattaa tehdä aina vähemmänkin kovemmalla tuulella esim yli 5 m/s tai vaikka jos on muiden veneiden aaltoja tiedossa, tyynelläkin voi mennä vettä keulaluukusta sisään, jos sopiva aalto osuu kohdalle.

Lue lisää

Tietysti on tavoitteena, että vettä ei pilssiin tule oli vene sitten tasapohjainen pilssitaskuton tai syväpilssinen. Lavuaarissa on ihan sulkuventtiilikin eli puutapit säästyvät oikeaan tarpeeseen, mutta ekalla kerralla en tienyt, että sieltä tulee vettä sisään ja toisella kerralla se unohtui, kun tuuli nousi 0->15 m/s. Luukutkin tietysti saa kiinni ja ovat tiiviitäkin, mutta vahinkoja sattuu.

Ostettaessa vene vuosi (ei enää!) myös kaidetolppien jaloista ja parista kohtaa rungon ja kannen saumasta. Jälkimmäistä olen kuullut tapahtuvan lukuisissa uusissa veneissä.

-Mika- kirjoitti:

Vettä tulee aina valtamerellä sinne pilssiin huomattavia määriä. Jo pelkästään vahdinvaihdon yhteydessä kun märät purjehdusvarusteet laitetaan roikkumaan, niistä valuu runsaasti vettä joka menee pilssiin. Samoin vahdinvaihdossa se luukku on auki jonkin aikaa, vettä roiskuu sisään.

Kun sitlootan boxista otetaan jotain, roiskuu vettä sen kautta sissän (ja menee pilssiin). Sitlootan luukkut eivät ole tiiviitä, niistä menee vettä reilusti pilsiin aina, kun aalto kaatuu sitlootaan jne.

Ja ylläkuvatut on siis normaalissa kelissä vaikkapa paluupurjehduksella sieltä karibialta (mehän kuitenkin nyt puhutaan purjehduksesta valtamerellä?)

Täysin tiivistä venettä ei olekaan, aina sitä vettä kulussa ollessa menee pilssiin. Olen sitä sitten pyöreäpohjaisessa nykyveneessä sienen ja ämpärin kanssa poistanut turkkilevyjen päältä pentryn edessä pari kertaa päivässä parin viikon ajan. Ja vene on valtamerelle suunniteltu ja hyvä, kyseessä oli Baltic 43.

Veneen omistaja kuvasi tilanteen absurdiutta aika hyvin: "On taa saatana, mulla on päälle miljoonan paatti kaikilla varusteilla ja täällä mä kykin turkilta vettä sienellä ja ämpärillä poistamassa.."

Lue lisää

tästä näkee että Baltic 43 ei ole valtamerikelpoiseksi suunniteltu. Sitlooran luukut tulee nimenomaan olla vesitiiviit, kunnon valtameriveneessä tunnistaa monesta pienestä asiasta, esimerkiksi sitlooran luukkujen kumitiivisteistä. Sitloora voi olla täynnä vettä, mutta se valuu ulos, eikä veneen sisälle. Tästä tunnistaa valtameriveneen. Monet nimekkäät suunnittelijat (Bob Perry) tai valmistajat eivät näin tee, osittain ihan vaan tietämättömyyttään. Mutta ORC cat 0 säännöistä voi ottaa mallia, ja jonkinlaista direktiiviäkin saattaa olla pukannut

-Mika- kirjoitti:

Vettä tulee aina valtamerellä sinne pilssiin huomattavia määriä. Jo pelkästään vahdinvaihdon yhteydessä kun märät purjehdusvarusteet laitetaan roikkumaan, niistä valuu runsaasti vettä joka menee pilssiin. Samoin vahdinvaihdossa se luukku on auki jonkin aikaa, vettä roiskuu sisään.

Kun sitlootan boxista otetaan jotain, roiskuu vettä sen kautta sissän (ja menee pilssiin). Sitlootan luukkut eivät ole tiiviitä, niistä menee vettä reilusti pilsiin aina, kun aalto kaatuu sitlootaan jne.

Ja ylläkuvatut on siis normaalissa kelissä vaikkapa paluupurjehduksella sieltä karibialta (mehän kuitenkin nyt puhutaan purjehduksesta valtamerellä?)

Täysin tiivistä venettä ei olekaan, aina sitä vettä kulussa ollessa menee pilssiin. Olen sitä sitten pyöreäpohjaisessa nykyveneessä sienen ja ämpärin kanssa poistanut turkkilevyjen päältä pentryn edessä pari kertaa päivässä parin viikon ajan. Ja vene on valtamerelle suunniteltu ja hyvä, kyseessä oli Baltic 43.

Veneen omistaja kuvasi tilanteen absurdiutta aika hyvin: "On taa saatana, mulla on päälle miljoonan paatti kaikilla varusteilla ja täällä mä kykin turkilta vettä sienellä ja ämpärillä poistamassa.."

Lue lisää

Taas ollaan valtamerellä, konteksti hukassa. Kumma juttu sitten nämä Open tyyppiset ja vastaavat valtameripurret, ovat sitten kattoon asti täynnä vettä valtamerillä vai.

34567 kirjoitti:

Mahdollisuus laittaa luukut kiinni niin ulkoa kuin sisältä (katsastusvaruste), puutappi (katsastusvaruste) lavuaariin niin ei ole ongelmaa vaikka vene olisi hetken 90 astetta poikittain. Näin kannattaa tehdä aina vähemmänkin kovemmalla tuulella esim yli 5 m/s tai vaikka jos on muiden veneiden aaltoja tiedossa, tyynelläkin voi mennä vettä keulaluukusta sisään, jos sopiva aalto osuu kohdalle.

Lue lisää

Tämä veikkonen ei ole ikinä saariston suojasta poistunut muuten kuin kauniilla säällä. Kun kannella alkaa olla kymmenien senttien vesikerros ja istumalaatikkoon saakka vettä lentää tynnyreittäin, menee joka ikiseen veneeseen vettä sisään. Vaikka lavuaarit olisivat oppikirjan mukaan lähellä keskilinjaa, eivätkä tulvisi kallistuksesta, suihkuaa silti aallokossa kuin suihkukaivosta. Pohjaventtiilin saa kiinni, kuten Joakim kertoi, mutta offshore-luokituksen kansiluukut tihkuvat silti, puhumattakaan tuulettimista ja kulkuaukon työntöluukusta, jonka vedenerottimet eivät kuitenkaan riitä. Lisäksi vesi löytää takuuvarmasti kaikenlaisia tihkumapaikkoja, vaikka kansi muuten kestäisi minkälaisen rankkasateen tai letkulla huuhtelun hyvänsä.

Turvallisuuden kannalta silti voidaan puhua vesitiiviistä veneestä, joka ei ole minkäänlaisessa uppoamisvaarassa näiden vuotojen takia. Kuten muutkin ovat sanoneet, kyse on vain ämpäreissä mitattavista tilavuuksista. Pyöreällä pohjalla vain ne muutamatkin ämpärilliset loiskuvat suunnilleen kannesta kanteen ja suurin osa väliin jäävästä tilasta kastuu. Laidalta palaava vesi löytää ihan omat reittinsä, vain osa palaa takaisin laitaa pitkin. Voin tämän keskustelun osalta allekirjoittaa jokaisen Joakimin lausuman, sitä syvän pilssin puuttumisesta aiheutuvaa haitta-astetta myöten.

Eikä sitten tarvitse mennä minnekään valtamerelle tämän kohdatakseen, kyllä siihen riittää Itämeri ja Suomenlahtikin.

-Mika- kirjoitti:

Vettä tulee aina valtamerellä sinne pilssiin huomattavia määriä. Jo pelkästään vahdinvaihdon yhteydessä kun märät purjehdusvarusteet laitetaan roikkumaan, niistä valuu runsaasti vettä joka menee pilssiin. Samoin vahdinvaihdossa se luukku on auki jonkin aikaa, vettä roiskuu sisään.

Kun sitlootan boxista otetaan jotain, roiskuu vettä sen kautta sissän (ja menee pilssiin). Sitlootan luukkut eivät ole tiiviitä, niistä menee vettä reilusti pilsiin aina, kun aalto kaatuu sitlootaan jne.

Ja ylläkuvatut on siis normaalissa kelissä vaikkapa paluupurjehduksella sieltä karibialta (mehän kuitenkin nyt puhutaan purjehduksesta valtamerellä?)

Täysin tiivistä venettä ei olekaan, aina sitä vettä kulussa ollessa menee pilssiin. Olen sitä sitten pyöreäpohjaisessa nykyveneessä sienen ja ämpärin kanssa poistanut turkkilevyjen päältä pentryn edessä pari kertaa päivässä parin viikon ajan. Ja vene on valtamerelle suunniteltu ja hyvä, kyseessä oli Baltic 43.

Veneen omistaja kuvasi tilanteen absurdiutta aika hyvin: "On taa saatana, mulla on päälle miljoonan paatti kaikilla varusteilla ja täällä mä kykin turkilta vettä sienellä ja ämpärillä poistamassa.."

Lue lisää

Selvähän se, että päiväpursissa saattaa tulla vesi sisälle saaristopurjehduksellakin:

http://www.sailkarma.com/2008/09/custom-baltic-43-daysailor.html

http://www.lexussailingteam.fi/

_/)_ kirjoitti:

Tämä veikkonen ei ole ikinä saariston suojasta poistunut muuten kuin kauniilla säällä. Kun kannella alkaa olla kymmenien senttien vesikerros ja istumalaatikkoon saakka vettä lentää tynnyreittäin, menee joka ikiseen veneeseen vettä sisään. Vaikka lavuaarit olisivat oppikirjan mukaan lähellä keskilinjaa, eivätkä tulvisi kallistuksesta, suihkuaa silti aallokossa kuin suihkukaivosta. Pohjaventtiilin saa kiinni, kuten Joakim kertoi, mutta offshore-luokituksen kansiluukut tihkuvat silti, puhumattakaan tuulettimista ja kulkuaukon työntöluukusta, jonka vedenerottimet eivät kuitenkaan riitä. Lisäksi vesi löytää takuuvarmasti kaikenlaisia tihkumapaikkoja, vaikka kansi muuten kestäisi minkälaisen rankkasateen tai letkulla huuhtelun hyvänsä.

Turvallisuuden kannalta silti voidaan puhua vesitiiviistä veneestä, joka ei ole minkäänlaisessa uppoamisvaarassa näiden vuotojen takia. Kuten muutkin ovat sanoneet, kyse on vain ämpäreissä mitattavista tilavuuksista. Pyöreällä pohjalla vain ne muutamatkin ämpärilliset loiskuvat suunnilleen kannesta kanteen ja suurin osa väliin jäävästä tilasta kastuu. Laidalta palaava vesi löytää ihan omat reittinsä, vain osa palaa takaisin laitaa pitkin. Voin tämän keskustelun osalta allekirjoittaa jokaisen Joakimin lausuman, sitä syvän pilssin puuttumisesta aiheutuvaa haitta-astetta myöten.

Eikä sitten tarvitse mennä minnekään valtamerelle tämän kohdatakseen, kyllä siihen riittää Itämeri ja Suomenlahtikin.

Lue lisää

taas yksi mittalukuharrastelija niin täynnä itseään kuin olla voi;-9

567ijj kirjoitti:

taas yksi mittalukuharrastelija niin täynnä itseään kuin olla voi;-9

Se nyt taisi tekstistä päätellen vain kirjoittaa omista kokemuksistaan. Saman olisin minä voinut kirjoittaa. Voisi toisaalta todeta, että samat ongelmat kohtaa OD-luokissa ja radalla. Siellä tosin kelluntasäiliöihin vuotanut vesi on vain hidaste, vaikka kastelee se eväätkin toisinaan. Sieltä näppikseltä voi yrittää heittää viisauksia kokemuksen puutteessa ja mennä henkilökohtaisuuksiin asian loppuessa.

256 kirjoitti:

jassoo, ei plaanaa taas. ei tämä x-35 ole mikään puoliliukuvakaan tässä videossa.

http://www.youtube.com/watch?v=ZzGJp9Tvq_8

Lue lisää

Ei ainakaan tuossa videossa! Saattoihan se hetkellisesti mennä yli 15 kn. Sitten kun tuollainen reilut 10 m vene menee pidempään yli 20 kn, voidaan puhua plaanaamisesta.

tähän tultiin kirjoitti:

Se nyt taisi tekstistä päätellen vain kirjoittaa omista kokemuksistaan. Saman olisin minä voinut kirjoittaa. Voisi toisaalta todeta, että samat ongelmat kohtaa OD-luokissa ja radalla. Siellä tosin kelluntasäiliöihin vuotanut vesi on vain hidaste, vaikka kastelee se eväätkin toisinaan. Sieltä näppikseltä voi yrittää heittää viisauksia kokemuksen puutteessa ja mennä henkilökohtaisuuksiin asian loppuessa.

Lue lisää

Joo, viisautta kaikille. Opetelkaa navigoimaan ja olkaa hereillä tehdessänne jotain oleellista.

http://www.lexussailingteam.fi/

567ijj kirjoitti:

taas yksi mittalukuharrastelija niin täynnä itseään kuin olla voi;-9

no joo taitaa olla Bavaria kauppias liikkeellä joka sanoo että veneen pitää vuotaakin. Jos kielitaito taipuu niin katsokaapas kun uusi Farr Bavaria 36 testattiin, testipäivänä satoi vettä ja keulakajuutta kastui. Mitään aaltoja ei tarvittu, ihan vaan vesisade riitti kastelemaan kajuutan. Tässä linkki

http://www.yacht.de/yo/yo_news/powerslave,id,9951,nodeid,50.html

Nur Undichtigkeiten im Vorschiff, die durch den Starkregen während des Tests offensichtlich wurden, mindern den durchweg guten bis sehr guten Qualitätseindruck.

onhan se mahdotonta vaatia että uusi vene olisi vesitiivis

Joakim_ kirjoitti:

Ei ainakaan tuossa videossa! Saattoihan se hetkellisesti mennä yli 15 kn. Sitten kun tuollainen reilut 10 m vene menee pidempään yli 20 kn, voidaan puhua plaanaamisesta.

Plaanaminen alkaa jos runkonopeus ylitetään.

21 kirjoitti:

no joo taitaa olla Bavaria kauppias liikkeellä joka sanoo että veneen pitää vuotaakin. Jos kielitaito taipuu niin katsokaapas kun uusi Farr Bavaria 36 testattiin, testipäivänä satoi vettä ja keulakajuutta kastui. Mitään aaltoja ei tarvittu, ihan vaan vesisade riitti kastelemaan kajuutan. Tässä linkki

http://www.yacht.de/yo/yo_news/powerslave,id,9951,nodeid,50.html

Nur Undichtigkeiten im Vorschiff, die durch den Starkregen während des Tests offensichtlich wurden, mindern den durchweg guten bis sehr guten Qualitätseindruck.

onhan se mahdotonta vaatia että uusi vene olisi vesitiivis

Lue lisää

Tarina kokonaisuudessaan:

"Only leaks in the bow, which were evident by the heavy rain during the test, reduce the consistently good to very good quality impression. Here, too, Bavaria has announced relief. In future, all boats will be carried out before the delivery of a comprehensive leak test, as the new managing director Jens Ludmann insured.
"

Eli bavaria testaa jatkossa vuodot. Missään alkusarjan tuotteissahan ei ole koskaan vikaa, varsinkaan veneissä ja autoissa;-)

fedr kirjoitti:

Plaanaminen alkaa jos runkonopeus ylitetään.

Eli tämäkin plaanaa kirkkaasti (runkonopeus 8 kn)?
http://www.youtube.com/watch?v=6eKSoE9wm_k

Oikeastaan kaikki veneet plaanaavat tuon määritelmän mukaan viimeistään 10 m/s tuulessa spinnulla ilman aaltojen apua.

Tässä on sitten plaanaava Folkkari:
http://www.youtube.com/watch?v=s5ZS9LM6amw&feature=related

5uu89 kirjoitti:

Taas ollaan valtamerellä, konteksti hukassa. Kumma juttu sitten nämä Open tyyppiset ja vastaavat valtameripurret, ovat sitten kattoon asti täynnä vettä valtamerillä vai.

..on oikea. Säikeen tässä osassa keskustelllaan valtamerelle suunnitelluista veneistä ja syvän pilssin merkityksestä niissä.

Joakim_ kirjoitti:

Eli tämäkin plaanaa kirkkaasti (runkonopeus 8 kn)?
http://www.youtube.com/watch?v=6eKSoE9wm_k

Oikeastaan kaikki veneet plaanaavat tuon määritelmän mukaan viimeistään 10 m/s tuulessa spinnulla ilman aaltojen apua.

Tässä on sitten plaanaava Folkkari:
http://www.youtube.com/watch?v=s5ZS9LM6amw&feature=related

Lue lisää

Uppoumarunkoiset vanhat rungot pystyvat korkeintaan puoliplaaniin, esim. Open tyyppiset veneet plaanaavat kunnolla:

http://www.youtube.com/watch?v=FVtLiQxYZ14

22 kirjoitti:

tästä näkee että Baltic 43 ei ole valtamerikelpoiseksi suunniteltu. Sitlooran luukut tulee nimenomaan olla vesitiiviit, kunnon valtameriveneessä tunnistaa monesta pienestä asiasta, esimerkiksi sitlooran luukkujen kumitiivisteistä. Sitloora voi olla täynnä vettä, mutta se valuu ulos, eikä veneen sisälle. Tästä tunnistaa valtameriveneen. Monet nimekkäät suunnittelijat (Bob Perry) tai valmistajat eivät näin tee, osittain ihan vaan tietämättömyyttään. Mutta ORC cat 0 säännöistä voi ottaa mallia, ja jonkinlaista direktiiviäkin saattaa olla pukannut

Lue lisää

On ne kohtuullisen tiiviit, mutta ei täysin tiiviit, vaikka niissä on kunnolliset kumitiivisteet. Toinen kahdesta poistoputkesta sitlootassa oli hetkellisesti tukossa (juomapullo tai skuutti tai muu köysikasa päällä) kun aalto kaatui sitlootaan. Kumitiivisteet pitää hetken, mutta ei siloin, kun sitloota on minuutteja yli puolillaan vettä. Lisäksi meillä oli purjejumppaa pari kertaa vuorokaudessa, ja se pois otettava purje (taiteltiin kannella) laitettiin sinne sitlootan boxiin, vettä valuvana... siltä se valuu suoraan pilssiin.

Läpi kannen olevaa mastoa ei saada koskaan täysin tiiviiksi, aina siltä valuu osa vedestä myös pilssiin. Hyvätkään ilmanvaihtoventtiilit ei täysin estä veden kulkeutumista myös niiden kautta sisään, kun sitä vettä tulee kerralla riittävän paljon jne. Täysin tiivistä venettä ei ole.

Kävi tuolla reissulla joskus niinkin, että kun vahdista alas lähtevä nousi työntöluukulle ja avasi sen, niin ennen kuin ehti siitä alas pujahtamaan tuli aalto ja useita kymmeniä litroja meni kerralla kaverin selän kautta työntöluukusta suoraan alas. Toki myös välill'ä ajettiin niin ylös, että vene hieman oikeni ja pumppu sai suurimman osan vedestä pumpattua pois. Silti taas vetoon kallistettaessa osa vedestä nousi turkin päälle pentryssä.

Omien kokemusteni mukaan on valtamerelle suunnitellussa veneessä syytä olla syvä pilssi.

9jht784 kirjoitti:

Tarina kokonaisuudessaan:

"Only leaks in the bow, which were evident by the heavy rain during the test, reduce the consistently good to very good quality impression. Here, too, Bavaria has announced relief. In future, all boats will be carried out before the delivery of a comprehensive leak test, as the new managing director Jens Ludmann insured.
"

Eli bavaria testaa jatkossa vuodot. Missään alkusarjan tuotteissahan ei ole koskaan vikaa, varsinkaan veneissä ja autoissa;-)

Lue lisää

Nautorilla oli jo 70-luvulla testiallas ja vesisuihkulla testattiin kannen tiiveys. Eikä nekään Swanit, joista minulla on enemmän kokemusta pahemmin sateella vuotaneet. Mutta eipä tarvittu mitään myrskykeliä, niin vettä rupesi pilssissä loiskumaan. Viimeistään purjeenvaihto toi pari ämpärillistä suoraan luukusta ja kolmannen purjeen mukana. Mahtaakohan sukellusveneetkään täysin tiiviitä olla, epäilen.

sukellusveneetkään kirjoitti:

Nautorilla oli jo 70-luvulla testiallas ja vesisuihkulla testattiin kannen tiiveys. Eikä nekään Swanit, joista minulla on enemmän kokemusta pahemmin sateella vuotaneet. Mutta eipä tarvittu mitään myrskykeliä, niin vettä rupesi pilssissä loiskumaan. Viimeistään purjeenvaihto toi pari ämpärillistä suoraan luukusta ja kolmannen purjeen mukana. Mahtaakohan sukellusveneetkään täysin tiiviitä olla, epäilen.

Lue lisää

nykymatkaveneissähän ei purjeita enää vaihdella toisin kuin 70 luvulla. Keulilla on rulla, kunnon veneissä toinen kovan tuulen solent fokalle. Isossa kolme reiviä. Eli ei tarvetta purjeiden vaihtoon.

MIstäss se vesi sitten tulee

20 kirjoitti:

nykymatkaveneissähän ei purjeita enää vaihdella toisin kuin 70 luvulla. Keulilla on rulla, kunnon veneissä toinen kovan tuulen solent fokalle. Isossa kolme reiviä. Eli ei tarvetta purjeiden vaihtoon.

MIstäss se vesi sitten tulee

Lue lisää

Sitä vain tulee. Riittävän monta vedentulopaikkaa on jo tässä keskustelussa esitetty.

Harvemmissa matkaveneissä niitä purjeita vaihdellaan. Yleensä pannaan pillit pussiin tuulen noustessa, paitsi juuri niissä kunnon veneissä, joissa on se fokka toisella rullalla. Mutta kilpailevat vaihtavat edelleen purjeita kuten ennenkin. Hakaset vain väistyivät foilien tieltä jo 70-luvun alussa.

20 kirjoitti:

nykymatkaveneissähän ei purjeita enää vaihdella toisin kuin 70 luvulla. Keulilla on rulla, kunnon veneissä toinen kovan tuulen solent fokalle. Isossa kolme reiviä. Eli ei tarvetta purjeiden vaihtoon.

MIstäss se vesi sitten tulee

Lue lisää

jos ihan itse kävisit purjehtimassa avomerellä kovassa tuulessa (17-24m/s) ja sateessa parin päivän avomerilegin vaikkapa Itämellä.

Matkapurjehtija kirjoitti:

jos ihan itse kävisit purjehtimassa avomerellä kovassa tuulessa (17-24m/s) ja sateessa parin päivän avomerilegin vaikkapa Itämellä.

no kato mulla ei niin paljon ole kokemusta kuin sulla. Atlantinkin olen vain kerran ylittänyt 70 luvun homepaskaveneellä. Tässä veneessä oli rullalaitteet keulilla. Purjeita ei vaihdettu kertaakaan, reivejä kyllä otettiin tai poistettiin vähintään kerran vuorokaudessa. Kajuutan sisäänkäynnin yllä oli sprayhoodi. Doradeissa oli kunnon vesiloukut. Keulaluukku oli tiivis. Istumalaatikon luukut olivat tiiviit. Tuulta oli välillä enemmän, välillä vähemmän. Puuskissa tuulimittari näytti muutaman kerran yli 24 m/s lukemia puuskissa, sadettakin oli välillä. Vettä ei veneeseen saatu ämpärikaupalla kertaakaan. Pilssipumpun toiminta tarkistettiin päivittäin mutta kuivasta pilssistä ei saatu vettä pumpulle asti kertaakaan. Voiko olla niin että vene voi myös olla vesitiivis?

Muutama avomerikisakin on tullut ajeltua itämerellä ja on totta että jotkut veneet vuotavat vettä sisään, ja monet omistajat pitävät tätä luonnollisena ja asiaan kuuluvana seikkana. Toisaalta on myös mahdollista tiivistää vuodot ja tehdä veneestään vedenpitävä - tämä vain vaatii hieman työtä ja sen että peruskonstruktio tämän sallii. .

tuloo? kirjoitti:

Sitä vain tulee. Riittävän monta vedentulopaikkaa on jo tässä keskustelussa esitetty.

Harvemmissa matkaveneissä niitä purjeita vaihdellaan. Yleensä pannaan pillit pussiin tuulen noustessa, paitsi juuri niissä kunnon veneissä, joissa on se fokka toisella rullalla. Mutta kilpailevat vaihtavat edelleen purjeita kuten ennenkin. Hakaset vain väistyivät foilien tieltä jo 70-luvun alussa.

Lue lisää

Ehkä jonkun joe 17 keulapurjeet menevät keulaluukusta, mutta kunnon valtamerikilpapurressani on niin pieni keulaluukku, etten siitä ruttaile laminaattipurjeita.

Matkapurjehtija kirjoitti:

jos ihan itse kävisit purjehtimassa avomerellä kovassa tuulessa (17-24m/s) ja sateessa parin päivän avomerilegin vaikkapa Itämellä.

Itämerellä ei yksikään matkapurjehtija vedä "parin päivän avomerilegiä 17-24 m/s tuulessa ja sateessa". Tai sitten on täydellinen idiootti, joka ei ymmärrä mitään säätiedotuksista. Milloinkahan muuten viimeksi Itämerellä on normaalipurjehduskautena ollut 48 h putkeen yli 17 m/s?

Kovan tuulen rajana pidetään muuten yleensä näissä maisemissa 14 m/s. 21 m/s on Itämerellä myrskyraja.

24 kirjoitti:

no kato mulla ei niin paljon ole kokemusta kuin sulla. Atlantinkin olen vain kerran ylittänyt 70 luvun homepaskaveneellä. Tässä veneessä oli rullalaitteet keulilla. Purjeita ei vaihdettu kertaakaan, reivejä kyllä otettiin tai poistettiin vähintään kerran vuorokaudessa. Kajuutan sisäänkäynnin yllä oli sprayhoodi. Doradeissa oli kunnon vesiloukut. Keulaluukku oli tiivis. Istumalaatikon luukut olivat tiiviit. Tuulta oli välillä enemmän, välillä vähemmän. Puuskissa tuulimittari näytti muutaman kerran yli 24 m/s lukemia puuskissa, sadettakin oli välillä. Vettä ei veneeseen saatu ämpärikaupalla kertaakaan. Pilssipumpun toiminta tarkistettiin päivittäin mutta kuivasta pilssistä ei saatu vettä pumpulle asti kertaakaan. Voiko olla niin että vene voi myös olla vesitiivis?

Muutama avomerikisakin on tullut ajeltua itämerellä ja on totta että jotkut veneet vuotavat vettä sisään, ja monet omistajat pitävät tätä luonnollisena ja asiaan kuuluvana seikkana. Toisaalta on myös mahdollista tiivistää vuodot ja tehdä veneestään vedenpitävä - tämä vain vaatii hieman työtä ja sen että peruskonstruktio tämän sallii. .

Lue lisää

Ihmettelen juttuasi. Ehkä et enää jaksa muistaa omia 40 vuoden takaisia purjehduksiasi Atlantilla? Minäkin olen seilannut paljon ja märkää tuppaa olemaan sísällä, vaikka vene olisi kuinka "tiivistetty". Ei tarvitse kuin vaikkapa spinnun vienti sisälle rankkasateessa niin vettä tulee litrakaupalla. Joskus on kisoissa sattunut niinkin, että joku kansiluukku on jäänyt yöllä raolleen ja sen seurauksena on ollut sisällä tosi märkää. Kovassa kelissä vettä tulee sisälle myös haalareiden mukana ja toisinaan on loiskahtanut merta sisätiloihin sisäänkäyntiluukkua avatessa. On täyttä puppua väittää, että olisi täysin kuivaa "24 m/s" tuulissa Atlantilla. Niissä tuulissa vettä lentää ilmassakin niin paljon, että kaikki on kosteaa.... (minullakin on kokemusta).
Veneessä, jossa on laakea pilssi tai pilssikaivo puuttuu kokonaan, tahtoo vesi kastella sisustusta. Sitä kun ei pysty tyhjentämään pilssipumpulla. Joskus vesi on löytänyt tiensä salongin patjoihin asti. Pilssiveden tyhjentämiseen tarvitaan turkkilevyjen availua ja sienellä kuivaamista, minkä usein voi tehdä vasta satamassa. Syvä pilssi on ehdottomasti parempi. Sen etuna on sekin, että tankit voidaan sijoittaa syvälle vesilinjan alapuolelle. En ymmärrä, miksi tälllaisestakin selvästä asiasta löytyy kinastelun aihetta.

24 kirjoitti:

no kato mulla ei niin paljon ole kokemusta kuin sulla. Atlantinkin olen vain kerran ylittänyt 70 luvun homepaskaveneellä. Tässä veneessä oli rullalaitteet keulilla. Purjeita ei vaihdettu kertaakaan, reivejä kyllä otettiin tai poistettiin vähintään kerran vuorokaudessa. Kajuutan sisäänkäynnin yllä oli sprayhoodi. Doradeissa oli kunnon vesiloukut. Keulaluukku oli tiivis. Istumalaatikon luukut olivat tiiviit. Tuulta oli välillä enemmän, välillä vähemmän. Puuskissa tuulimittari näytti muutaman kerran yli 24 m/s lukemia puuskissa, sadettakin oli välillä. Vettä ei veneeseen saatu ämpärikaupalla kertaakaan. Pilssipumpun toiminta tarkistettiin päivittäin mutta kuivasta pilssistä ei saatu vettä pumpulle asti kertaakaan. Voiko olla niin että vene voi myös olla vesitiivis?

Muutama avomerikisakin on tullut ajeltua itämerellä ja on totta että jotkut veneet vuotavat vettä sisään, ja monet omistajat pitävät tätä luonnollisena ja asiaan kuuluvana seikkana. Toisaalta on myös mahdollista tiivistää vuodot ja tehdä veneestään vedenpitävä - tämä vain vaatii hieman työtä ja sen että peruskonstruktio tämän sallii. .

Lue lisää

Vai pitää olla kunnon vesloukut. Tuleepa mieleen yksi avomerikilpaurjehduksen suuria kansainvälisiä nimiä, joka laittoi vesiloukun kautta sisään saakka tulleen elävän kalan purkkiin. Purkin päälle etikettiin kirjoitettiin "In memoriam ventilatoris dorediensis" ja lähetettiin doraden keksijälle.

Sellaista vesiloukkua ei ole olemassakaan, joka ei kannelle kaatuvasta aallosta reilua lorausta sisään päästä. Mikään muukaan vesiloukkuun perustuva tiivistys ei ole niissä oloissa tiivis.

Pysyttäis asiassa kirjoitti:

Itämerellä ei yksikään matkapurjehtija vedä "parin päivän avomerilegiä 17-24 m/s tuulessa ja sateessa". Tai sitten on täydellinen idiootti, joka ei ymmärrä mitään säätiedotuksista. Milloinkahan muuten viimeksi Itämerellä on normaalipurjehduskautena ollut 48 h putkeen yli 17 m/s?

Kovan tuulen rajana pidetään muuten yleensä näissä maisemissa 14 m/s. 21 m/s on Itämerellä myrskyraja.

Lue lisää

2009 Fårössä Gotlannissa tuuli lähes kolme vuorokautta 17-24 m/s putkeen.
Taisi viime kesänäkin puhaltaa Baltian rannikolla melko pitkään kovaa, kun voimakas matalapaine ukkosmyrskyineen tuli Suomeen.
Ei kai kukaan järkevä ihminen ehdoin tahdoin mene pahaan keliin, vaan tilanteeseen yleensä joudutaan syystä tai toisesta. Kirjoittamissani keleissä kuitenkin alkaa paljastua veneiden vesitiiviys ja pilssin pysyminen kuivana.

Matkapurjehtija kirjoitti:

2009 Fårössä Gotlannissa tuuli lähes kolme vuorokautta 17-24 m/s putkeen.
Taisi viime kesänäkin puhaltaa Baltian rannikolla melko pitkään kovaa, kun voimakas matalapaine ukkosmyrskyineen tuli Suomeen.
Ei kai kukaan järkevä ihminen ehdoin tahdoin mene pahaan keliin, vaan tilanteeseen yleensä joudutaan syystä tai toisesta. Kirjoittamissani keleissä kuitenkin alkaa paljastua veneiden vesitiiviys ja pilssin pysyminen kuivana.

Lue lisää

Viime kesänä se kovin tuuli Baltiasta tulleessa matalapaineessa ei kestänyt kovin kauan. Purjehdin Viroon, illalla hirmu tuuli alkoi satamassa todella äkkiä mutta seuraavana päivänä purjehdin takaisin päin, karkuun mustia pilvimuodostelmia mukavaa vauhtia. Ennen Helsingin matalaa laskin purjeet vähäksi aikaa kun kaupunki oli mustan pilven sisässä.

-Mika- kirjoitti:

Vettä tulee aina valtamerellä sinne pilssiin huomattavia määriä. Jo pelkästään vahdinvaihdon yhteydessä kun märät purjehdusvarusteet laitetaan roikkumaan, niistä valuu runsaasti vettä joka menee pilssiin. Samoin vahdinvaihdossa se luukku on auki jonkin aikaa, vettä roiskuu sisään.

Kun sitlootan boxista otetaan jotain, roiskuu vettä sen kautta sissän (ja menee pilssiin). Sitlootan luukkut eivät ole tiiviitä, niistä menee vettä reilusti pilsiin aina, kun aalto kaatuu sitlootaan jne.

Ja ylläkuvatut on siis normaalissa kelissä vaikkapa paluupurjehduksella sieltä karibialta (mehän kuitenkin nyt puhutaan purjehduksesta valtamerellä?)

Täysin tiivistä venettä ei olekaan, aina sitä vettä kulussa ollessa menee pilssiin. Olen sitä sitten pyöreäpohjaisessa nykyveneessä sienen ja ämpärin kanssa poistanut turkkilevyjen päältä pentryn edessä pari kertaa päivässä parin viikon ajan. Ja vene on valtamerelle suunniteltu ja hyvä, kyseessä oli Baltic 43.

Veneen omistaja kuvasi tilanteen absurdiutta aika hyvin: "On taa saatana, mulla on päälle miljoonan paatti kaikilla varusteilla ja täällä mä kykin turkilta vettä sienellä ja ämpärillä poistamassa.."

Lue lisää

Missä kohtaa matkaa se 200 000€:n Balticci muuttui päälle mijoonsan paatiksi?

mitä ihmettä kirjoitti:

Missä kohtaa matkaa se 200 000€:n Balticci muuttui päälle mijoonsan paatiksi?

Kun tuo reissu tehtiin vuonna 2002 ja silloin elettiin vielä markka-aikaa...
Ja tuo tapahtu silloin keväällä, kun samaan aikaan kanarialla satoi lunta. Oli ehkä poikkeukselliset kelit.

kyllä vettä tulee... kirjoitti:

Ihmettelen juttuasi. Ehkä et enää jaksa muistaa omia 40 vuoden takaisia purjehduksiasi Atlantilla? Minäkin olen seilannut paljon ja märkää tuppaa olemaan sísällä, vaikka vene olisi kuinka "tiivistetty". Ei tarvitse kuin vaikkapa spinnun vienti sisälle rankkasateessa niin vettä tulee litrakaupalla. Joskus on kisoissa sattunut niinkin, että joku kansiluukku on jäänyt yöllä raolleen ja sen seurauksena on ollut sisällä tosi märkää. Kovassa kelissä vettä tulee sisälle myös haalareiden mukana ja toisinaan on loiskahtanut merta sisätiloihin sisäänkäyntiluukkua avatessa. On täyttä puppua väittää, että olisi täysin kuivaa "24 m/s" tuulissa Atlantilla. Niissä tuulissa vettä lentää ilmassakin niin paljon, että kaikki on kosteaa.... (minullakin on kokemusta).
Veneessä, jossa on laakea pilssi tai pilssikaivo puuttuu kokonaan, tahtoo vesi kastella sisustusta. Sitä kun ei pysty tyhjentämään pilssipumpulla. Joskus vesi on löytänyt tiensä salongin patjoihin asti. Pilssiveden tyhjentämiseen tarvitaan turkkilevyjen availua ja sienellä kuivaamista, minkä usein voi tehdä vasta satamassa. Syvä pilssi on ehdottomasti parempi. Sen etuna on sekin, että tankit voidaan sijoittaa syvälle vesilinjan alapuolelle. En ymmärrä, miksi tälllaisestakin selvästä asiasta löytyy kinastelun aihetta.

Lue lisää

pilssin muoto on vain yksi veneen ominaisuuksiin vaikuttava asia. Ei ainoa.

jos tuulee 24m/s niin ei ehkä keskivertomatkapurjehtija tarvitse spinnua laskea, ehkä sitä ei ole nostettu ensinkään.

kansiluukut kannattaa sulkea yöksi kun ollaan avomerellä tai jos näyttää siltä että keli kovenee.

ne istumalaatikon luukut voivat ihan oikeasti olla vesitiiviitä. Hyvin rakennetut luukunkannet, pehmeät kumitiivisteet ja luukun sulkija joka kiristää tiivisteen luukunkanteen pitää ihan oikeasti veden poissa vaikka luukku olisi tuntikausia loiskuvan veden alla.

tämä on niin tyypillistä, 30 jalkaista venettä ollaan etsimässä niin johan on besserwisserit 24 m/s tuulissa spinnuttelemassa pohjoisatlantilla http://www.youtube.com/watch?v=IIBDYVJFrHQ

DolphinD kirjoitti:

yllättynyt Jimmy Cornellin "Passion for the Sea" -kirjassa esitetyistä tiedoista, että pitkänmatkan purjehduksen suosio on jopa laskenut parin vuosikymmenen takaisista luvuista; monilla seuduilla vierailee vähemmän veneitä kuin vielä 10 vuotta sitten. Atlantti on valtameristä ainut, jossa huviveneitä liikkuu selvästi enemmän kuin aikasempina vuosikymmeninä, mutta kasvava trendi on laivata vene takaisin Eurooppaan Karibialta. Samalla kun veneiden lukumäärä on kasvanut, niin ne ovat pakkautuneet yhä pienemmälle alueelle. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että oikeasti pitkille valtameripurjehduksille suunnitteluille (pienille) veneille ei riitä kysyntää nykyään. Ongelmia tarjonnan suhteen siis tulee, jos etsii n. 30-jalkaista uudehkoa venettä.

Aiemmin joku listasi hyvin valtameriveneeltä vaadittavia ominaisuuksia. Sanoisin, että tärkeimmät kriteerit venevalinnassa ovat ne, joihin et enää voi jälkikäteen vaikuttaa: voit kyllä kasvattaa veneen tankkitilavuuksia, suurentaa avotilan poistoputkia, asentaa välistaagin tai rakentaa dog-housen, mutta tukevampaa runkoa ja peräsintä tai kunnon pilssiä ei oikein saa jälkikäteen asennettua. Eli kyllä toiset veneet ovat vaan enemmän soveltuvia pitkänmatkanpurjehdukseen kuin toiset, ja aina se CE-luokitus ei kerro tästä koko totuutta.

Lue lisää

olette kaikki saanneet päähänne, että pieniä valtameriveneitä ei enää valmisteta? Kyllähän niitä tehdään useitakin, mutta ei pohjoismaissa. Englannissa, USA:ssa, Kanadassa, kaukoidässä ainakin. Varmaan löytyisi Australian suunnaltakin. Eihän tarvitse ottaa käteen kuin joku enlantilainen venelehti niin voi asia todeta.

sukellusveneetkään kirjoitti:

Nautorilla oli jo 70-luvulla testiallas ja vesisuihkulla testattiin kannen tiiveys. Eikä nekään Swanit, joista minulla on enemmän kokemusta pahemmin sateella vuotaneet. Mutta eipä tarvittu mitään myrskykeliä, niin vettä rupesi pilssissä loiskumaan. Viimeistään purjeenvaihto toi pari ämpärillistä suoraan luukusta ja kolmannen purjeen mukana. Mahtaakohan sukellusveneetkään täysin tiiviitä olla, epäilen.

Lue lisää

Eikös kukaan ole kuullut kondenssivedestä? Vai onkos kysymys vain siitä, että ette saa alitehoisella lämppärillänne venettä lämpeämään alku/loppu kaudesta? Yllättän paljon vettä kondensoituu veneen sisällä tähän aikaan vuodesta.

19 kirjoitti:

pilssin muoto on vain yksi veneen ominaisuuksiin vaikuttava asia. Ei ainoa.

jos tuulee 24m/s niin ei ehkä keskivertomatkapurjehtija tarvitse spinnua laskea, ehkä sitä ei ole nostettu ensinkään.

kansiluukut kannattaa sulkea yöksi kun ollaan avomerellä tai jos näyttää siltä että keli kovenee.

ne istumalaatikon luukut voivat ihan oikeasti olla vesitiiviitä. Hyvin rakennetut luukunkannet, pehmeät kumitiivisteet ja luukun sulkija joka kiristää tiivisteen luukunkanteen pitää ihan oikeasti veden poissa vaikka luukku olisi tuntikausia loiskuvan veden alla.

tämä on niin tyypillistä, 30 jalkaista venettä ollaan etsimässä niin johan on besserwisserit 24 m/s tuulissa spinnuttelemassa pohjoisatlantilla http://www.youtube.com/watch?v=IIBDYVJFrHQ

Lue lisää

Tuossa videossa oli kommenttien mukaan kippari ottanut kyytiin 2 naista, jotka olivat omin päin kutsuneet vhf-radiolla apua. Kippari ei olisi apua halunnut eikä jättää venettä, mutta rannikkovartiosto käski. Vene rantautui itse, mutta kipparilla kului kymppitonni sen etsintään.

Oletko harkinnut Inferno 28:a? Tilavat sisätilat ja sitloota, luja runko, palkitsee kokeneen purjehtijan. Riittää Itämeren joka kolkkaan. Jos haluamme kauemmas, vuokraamme veneen paikallisesti.

Olimme vaihtamassa hieman isompaan, mutta totesimme, että vasta 35-jalkaisissa tulevat vastaan kaikki ne ominaisuudet, joita kuvittelimme olevamme vailla. Nautimme nyt pienemmän veneen parhaista puolista: lainat jo maksettu, kertaluokkaa edullisempi ja helpompi ylläpito (vähemmän vakuutettavaa, vahattavaa, maalattavaa ja stressattavaa). Uskallan lainata jälkipolvillekin: spinnu, ankkuri juuri sopivan kokoiset ja käsiteltävissä.

Perillä kirjoitti:

Oletko harkinnut Inferno 28:a? Tilavat sisätilat ja sitloota, luja runko, palkitsee kokeneen purjehtijan. Riittää Itämeren joka kolkkaan. Jos haluamme kauemmas, vuokraamme veneen paikallisesti.

Olimme vaihtamassa hieman isompaan, mutta totesimme, että vasta 35-jalkaisissa tulevat vastaan kaikki ne ominaisuudet, joita kuvittelimme olevamme vailla. Nautimme nyt pienemmän veneen parhaista puolista: lainat jo maksettu, kertaluokkaa edullisempi ja helpompi ylläpito (vähemmän vakuutettavaa, vahattavaa, maalattavaa ja stressattavaa). Uskallan lainata jälkipolvillekin: spinnu, ankkuri juuri sopivan kokoiset ja käsiteltävissä.

Lue lisää

Tilavat sisätilat = 2 2 1 makuusijaa lapsi; sisävessa.

Perillä kirjoitti:

Oletko harkinnut Inferno 28:a? Tilavat sisätilat ja sitloota, luja runko, palkitsee kokeneen purjehtijan. Riittää Itämeren joka kolkkaan. Jos haluamme kauemmas, vuokraamme veneen paikallisesti.

Olimme vaihtamassa hieman isompaan, mutta totesimme, että vasta 35-jalkaisissa tulevat vastaan kaikki ne ominaisuudet, joita kuvittelimme olevamme vailla. Nautimme nyt pienemmän veneen parhaista puolista: lainat jo maksettu, kertaluokkaa edullisempi ja helpompi ylläpito (vähemmän vakuutettavaa, vahattavaa, maalattavaa ja stressattavaa). Uskallan lainata jälkipolvillekin: spinnu, ankkuri juuri sopivan kokoiset ja käsiteltävissä.

Lue lisää

Väittäisin ettei ollenkaan vähäiset argumentit "aloittelevan purjehtijan" kokoiselle purjeveneelle. Jos oma ego on kunnossa niin on täysin mahdollista nauttia purjehtimisesta ja veneen omistamisesta hieman matalammalla profiililla mutta silti täysillä.

Et ole ainut, tai edes harvinainen, jonka olen kuullut suunnittelevan paluuta purjehduksensa juurilleen. Loppupelissään en taida tuntea ketään joka niin olisi oikeasti tehnyt, mutta niin monesti olen kohdannut pientä purtta haikeasti katselleen kipparin kasvoilta kaipuuta menneeseen ja siihen "oikeaan purjehdukseen" jonka oli kokenut joskus menneinä aikoina ennen kuin siirtyi kuka minkäkin paineen alaisena nykyiseen suureen ja mukavuuksin varusteltuun veneeseen.

Tiedä sitten aivanko oikeasti nämä kipparit haluavat aamulla nousta ahtaista kosteista tiloista ulos riuku- tai kyykkäpaskalle, huiskia siinä ponnistellessaan hyttysiä paljaista kintuista ja kuunnella luonnon ääniä. Pyyhkiä istumakaukaloa rätillä kuivaksi ennen aamukahvin keittoa, ja horppiä aamukahvit siinä ulkona tuulta haistellen ja heräillä luonnon kanssa ikään kuin yht'aikaa. Kaapata suoraan istumakaukalon reunalta tiskivettä pesuvatiin ja huuhtasta tiskit kuivamaan kannelle. Vaihtoehtona kun on se mukavuuksin oleva vene jossa kaikki nuo edellämainitut toimet voi tehdä siististi veneen sisällä.

Mielikuvitusmaailma ja todellisuus on niin toisenlaisia, -joskus on parempi vain uneksia.

26 kirjoitti:

Et ole ainut, tai edes harvinainen, jonka olen kuullut suunnittelevan paluuta purjehduksensa juurilleen. Loppupelissään en taida tuntea ketään joka niin olisi oikeasti tehnyt, mutta niin monesti olen kohdannut pientä purtta haikeasti katselleen kipparin kasvoilta kaipuuta menneeseen ja siihen "oikeaan purjehdukseen" jonka oli kokenut joskus menneinä aikoina ennen kuin siirtyi kuka minkäkin paineen alaisena nykyiseen suureen ja mukavuuksin varusteltuun veneeseen.

Tiedä sitten aivanko oikeasti nämä kipparit haluavat aamulla nousta ahtaista kosteista tiloista ulos riuku- tai kyykkäpaskalle, huiskia siinä ponnistellessaan hyttysiä paljaista kintuista ja kuunnella luonnon ääniä. Pyyhkiä istumakaukaloa rätillä kuivaksi ennen aamukahvin keittoa, ja horppiä aamukahvit siinä ulkona tuulta haistellen ja heräillä luonnon kanssa ikään kuin yht'aikaa. Kaapata suoraan istumakaukalon reunalta tiskivettä pesuvatiin ja huuhtasta tiskit kuivamaan kannelle. Vaihtoehtona kun on se mukavuuksin oleva vene jossa kaikki nuo edellämainitut toimet voi tehdä siististi veneen sisällä.

Mielikuvitusmaailma ja todellisuus on niin toisenlaisia, -joskus on parempi vain uneksia.

Lue lisää

Tietysti asioita voi värittää oman mielensä mukaan - varsinkin, jos tarkoitus on korostaa kirjoittajan oma mielipide "ainoaksi oikeaksi".
Itselläni meni näin: n. 40 v sitten hankin 30-jalkaisen, 1940-luvulla rakennettu puupurkkarin Itämeren retkeilyyn, myöhemmin sen korvasi lasikuituinen puolitonnari avomerikisohin ja ensimmäisiin Pohjanmeren retkiin, sitten tuli 36-jalkainen, sitten 44-jalkainen. Kun lapset aikuistuivat ja perustivat omat perheensä, yli 40-jalkainen vene oli todellakin tarpeettoman iso. Niinpä olen palannut takaisin 30-jalkaisten kokoluokkaan, mutta en tietenkään samanlaiseen kapeaan ja matalaan puuveneeseen, jolla aloitin. Tämän kokoluokan veneet eivät enää ole samanlaisia kuin viime vuosisadan puuvenekonstruktiot. Kyllä 29-34 ft kokoluokan veneissä voi nauttia sisätilojen mukavuudesta, lämmöstä jne, mutta silti pystyy tekemään pitkiä reissuja eikä veneen hallinta eivätkä ylläpitokustannukset ole läheskään niin vaativia kuin vaikkapa 40 ft kokoluokassa. "Juurilleen palaamisessa" on mielestäni kysymys järkevän kokoisen veneen hankkimisesta. Kun on tarpeeksi seilannut ja kokenut, oman veneen valinnassa eivät muiden mielipiteet paljoa paina. Vene hankitaan ainoastaan omien käyttötarkoitusten perusteella. Kyllä 30-jalkaisellakin purjehtii mukavasti, kun seilaa yksin tai kaksin. Tiedän muuten parikin purjehtijaa, jotka ovat pitkän purjehdusuran jälkeen päätyneet folkkariin! Sekin on mainio vene kesäisiin saaristoretkiin.

26 kirjoitti:

Et ole ainut, tai edes harvinainen, jonka olen kuullut suunnittelevan paluuta purjehduksensa juurilleen. Loppupelissään en taida tuntea ketään joka niin olisi oikeasti tehnyt, mutta niin monesti olen kohdannut pientä purtta haikeasti katselleen kipparin kasvoilta kaipuuta menneeseen ja siihen "oikeaan purjehdukseen" jonka oli kokenut joskus menneinä aikoina ennen kuin siirtyi kuka minkäkin paineen alaisena nykyiseen suureen ja mukavuuksin varusteltuun veneeseen.

Tiedä sitten aivanko oikeasti nämä kipparit haluavat aamulla nousta ahtaista kosteista tiloista ulos riuku- tai kyykkäpaskalle, huiskia siinä ponnistellessaan hyttysiä paljaista kintuista ja kuunnella luonnon ääniä. Pyyhkiä istumakaukaloa rätillä kuivaksi ennen aamukahvin keittoa, ja horppiä aamukahvit siinä ulkona tuulta haistellen ja heräillä luonnon kanssa ikään kuin yht'aikaa. Kaapata suoraan istumakaukalon reunalta tiskivettä pesuvatiin ja huuhtasta tiskit kuivamaan kannelle. Vaihtoehtona kun on se mukavuuksin oleva vene jossa kaikki nuo edellämainitut toimet voi tehdä siististi veneen sisällä.

Mielikuvitusmaailma ja todellisuus on niin toisenlaisia, -joskus on parempi vain uneksia.

Lue lisää

Millä ihmeen ylivertaisella älyllä tiedät että vain haaveilen? Olen ollut nykyisen modernin veneeni lisäksi purjehimassa perinneveneillä joka kesä mm. Viaporin Tuopissa. Tiedän kyllä tasan tarkkaan mistä on kyse!

Se, että aion vaihtaa modernin 40 jalkaiseni 30 jalkaiseen itämeriveneeseen, on minulle puhdas tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei haaveilu nuoruudesta. En etsi alkeellista venettä, vaan perusmukavuuksilla varustettua kunnon kölillä ja aallokonkestävällä runkumuodolla varustettua 70 luvun venettä. Niitäkin löytyy puisena. Ja tiedän mitä puuveneen ylläpito vaatii. Nekin muuten saa kuiviksi, nykykeinoin.

Skipper61 kirjoitti:

Millä ihmeen ylivertaisella älyllä tiedät että vain haaveilen? Olen ollut nykyisen modernin veneeni lisäksi purjehimassa perinneveneillä joka kesä mm. Viaporin Tuopissa. Tiedän kyllä tasan tarkkaan mistä on kyse!

Se, että aion vaihtaa modernin 40 jalkaiseni 30 jalkaiseen itämeriveneeseen, on minulle puhdas tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei haaveilu nuoruudesta. En etsi alkeellista venettä, vaan perusmukavuuksilla varustettua kunnon kölillä ja aallokonkestävällä runkumuodolla varustettua 70 luvun venettä. Niitäkin löytyy puisena. Ja tiedän mitä puuveneen ylläpito vaatii. Nekin muuten saa kuiviksi, nykykeinoin.

Lue lisää

Enhän toki kehoita jättämään suunnitelmaasi vain haaveeksi, juuri mainitsemaasi tarkoituksenmukaisuutta kyllä arvostan. Mutta mutta, Laurinkryssare on kyllä hieno vene mutta miten se sopii tähän alle 30-jalan venekeskusteluun. Samoin mainitsemasi Viaporin Tuoppiin osallistuminen toisen veneellä on aika kaukana siitä että todella vaihtaa sen oman modernin veneen 30-jalan veneeseen.

Usko tai älä, toivon todella että pystyt tekemään tuon merkittävän muutoksen purjehdusharrastuksesi parissa. Väitän että lomapurjehdukseta jää aikapaljon enemmän muisteltavaa tällä vaatimattomammalla purrella tehtynä verrattuna tuohon moderniin 40-jalkaiseen. Ei ne elämykset ole kiinni mukavuuksista ja "helppoudesta".

Minun ylivertainen älyni on toivottavasti ainut mielikuvituksesi tässä aiheessa, mutta jos todella haaveesi siirtyä takaisin pieneen (alle 30-jalkaiseen) toteutat niin olet ensimmäinen minun tiedossani oleva joka tuohon todella on pystynyt. Toivottavasti tästä nyt entisestään sisuunnut ja ryhdyt toteuttamaan hanketta.

26 kirjoitti:

Et ole ainut, tai edes harvinainen, jonka olen kuullut suunnittelevan paluuta purjehduksensa juurilleen. Loppupelissään en taida tuntea ketään joka niin olisi oikeasti tehnyt, mutta niin monesti olen kohdannut pientä purtta haikeasti katselleen kipparin kasvoilta kaipuuta menneeseen ja siihen "oikeaan purjehdukseen" jonka oli kokenut joskus menneinä aikoina ennen kuin siirtyi kuka minkäkin paineen alaisena nykyiseen suureen ja mukavuuksin varusteltuun veneeseen.

Tiedä sitten aivanko oikeasti nämä kipparit haluavat aamulla nousta ahtaista kosteista tiloista ulos riuku- tai kyykkäpaskalle, huiskia siinä ponnistellessaan hyttysiä paljaista kintuista ja kuunnella luonnon ääniä. Pyyhkiä istumakaukaloa rätillä kuivaksi ennen aamukahvin keittoa, ja horppiä aamukahvit siinä ulkona tuulta haistellen ja heräillä luonnon kanssa ikään kuin yht'aikaa. Kaapata suoraan istumakaukalon reunalta tiskivettä pesuvatiin ja huuhtasta tiskit kuivamaan kannelle. Vaihtoehtona kun on se mukavuuksin oleva vene jossa kaikki nuo edellämainitut toimet voi tehdä siististi veneen sisällä.

Mielikuvitusmaailma ja todellisuus on niin toisenlaisia, -joskus on parempi vain uneksia.

Lue lisää

asettaa kyykkypaskan negatiiviseksi asiaksi? Mikään ei vedä vertoja kyseiselle toimitukselle kesäaamuna jollain korkealla saarella josta näkyy kymmeniä kilometrejä saaristomerta. Silloin sitä tuntee toteuttavansa pientä mutta merkittävää luonnon antamaa tehtävää. Väitän että näillä kriitikoilla ei vain yksinkertaisesti ole reisilihakset kunnossa.

oioioioio kirjoitti:

asettaa kyykkypaskan negatiiviseksi asiaksi? Mikään ei vedä vertoja kyseiselle toimitukselle kesäaamuna jollain korkealla saarella josta näkyy kymmeniä kilometrejä saaristomerta. Silloin sitä tuntee toteuttavansa pientä mutta merkittävää luonnon antamaa tehtävää. Väitän että näillä kriitikoilla ei vain yksinkertaisesti ole reisilihakset kunnossa.

Lue lisää

Pitänee vastata tähänkin kun kerran vallan noin syyttävään sävyyn kysellään. Jotenkin tuntuu ettei tuonkaan kysyjän jalat ole kovin kiinteästi maassa kun puhutaan siitä että tuo kyykkäpaska on se ainut mahdollisuus ja tuuli on kaakosta 15 m/sek ja sataa niin ettei tuo näkyvyys olekaan kymmeniä kilometrejä kuten unelmoija tuossa edellä esittää.

Minusta on upeaa että tuollaisia kommentteja tulee, osoittaa että näitä todella perinteisiä "elämyksiä" vielä tavallaan arvostetaan. Mutta vieläkin väitän että unelmissaan niistä suurin osa nauttii, ei todellisuudessa.

26 kirjoitti:

Pitänee vastata tähänkin kun kerran vallan noin syyttävään sävyyn kysellään. Jotenkin tuntuu ettei tuonkaan kysyjän jalat ole kovin kiinteästi maassa kun puhutaan siitä että tuo kyykkäpaska on se ainut mahdollisuus ja tuuli on kaakosta 15 m/sek ja sataa niin ettei tuo näkyvyys olekaan kymmeniä kilometrejä kuten unelmoija tuossa edellä esittää.

Minusta on upeaa että tuollaisia kommentteja tulee, osoittaa että näitä todella perinteisiä "elämyksiä" vielä tavallaan arvostetaan. Mutta vieläkin väitän että unelmissaan niistä suurin osa nauttii, ei todellisuudessa.

Lue lisää

Mulla on sellainen inttimallinen taitettava kenttälapio jolla kaivan kyykkypaskoille lopppusijoituspaikat. Siistii. (Ja on tosi.)

haudankaivaja* kirjoitti:

Mulla on sellainen inttimallinen taitettava kenttälapio jolla kaivan kyykkypaskoille lopppusijoituspaikat. Siistii. (Ja on tosi.)

on vaikeaa. Edes kenttälapio ei pure kallioon.

25 kirjoitti:

on vaikeaa. Edes kenttälapio ei pure kallioon.

sehän vaatii matkakrematorion

25 kirjoitti:

on vaikeaa. Edes kenttälapio ei pure kallioon.

Hyvin usein riittää metsäisessä maastossa sammaleen nosto pois paikoiltaan, sillä pyyhkiminen ja lopuksi sen sijoittaminen takaisin paikoilleen. Kalliorannoilla löytyy aina sopivia kiven tai kallionkoloja joihin on kätevä tähdätä. Jos nuo luonnolliset jätökset olisivat myrkkyä luonnolle, niin mailma olisi myrkyttynyt jo aikoja sitten. Mutta jos tarvitset paperia, niin sen loppusijoituspaikka ei ole kallionkolo, se polta nuotiolla tai pistä veneesi roskapussiin.

Näin meillä kirjoitti:

Hyvin usein riittää metsäisessä maastossa sammaleen nosto pois paikoiltaan, sillä pyyhkiminen ja lopuksi sen sijoittaminen takaisin paikoilleen. Kalliorannoilla löytyy aina sopivia kiven tai kallionkoloja joihin on kätevä tähdätä. Jos nuo luonnolliset jätökset olisivat myrkkyä luonnolle, niin mailma olisi myrkyttynyt jo aikoja sitten. Mutta jos tarvitset paperia, niin sen loppusijoituspaikka ei ole kallionkolo, se polta nuotiolla tai pistä veneesi roskapussiin.

Lue lisää

Hyvä idea on myös "liuottaa" jätökset vesisaaviin ja kaataa syntynyt velli esimerkiksi kallionkoloon tai puunkoloon. Siistiä ja vaivatonta.

Näin meillä kirjoitti:

Hyvin usein riittää metsäisessä maastossa sammaleen nosto pois paikoiltaan, sillä pyyhkiminen ja lopuksi sen sijoittaminen takaisin paikoilleen. Kalliorannoilla löytyy aina sopivia kiven tai kallionkoloja joihin on kätevä tähdätä. Jos nuo luonnolliset jätökset olisivat myrkkyä luonnolle, niin mailma olisi myrkyttynyt jo aikoja sitten. Mutta jos tarvitset paperia, niin sen loppusijoituspaikka ei ole kallionkolo, se polta nuotiolla tai pistä veneesi roskapussiin.

Lue lisää

ajatteleppa niitä seuraavia saariston luonnosta nauttijoita. Sehän tunnelmaa parantaa että joka mättään alta pilkistää pökäle ja pätkä käytettyä vessapaperia. Tosi piristävää ja johan luontomatkailu innostaa!

kyykkyp*ska vanteista roikkuen suoraan veteen hävittäisi jätökset parissa tunnissa

5 kirjoitti:

ajatteleppa niitä seuraavia saariston luonnosta nauttijoita. Sehän tunnelmaa parantaa että joka mättään alta pilkistää pökäle ja pätkä käytettyä vessapaperia. Tosi piristävää ja johan luontomatkailu innostaa!

kyykkyp*ska vanteista roikkuen suoraan veteen hävittäisi jätökset parissa tunnissa

Lue lisää

Samat säännöt sitten lokeille, minkeille, oraville, jäniksille, ketuille, peuroille, hirville, lehmille ja lampaille. Vantteihin hommat hoitamaan veteen.

tuhkaus kirjoitti:

sehän vaatii matkakrematorion

Jos ruuttaat metallipottaan ja valopetroolia päälle ja palamaan. Syttyykö valopetrooli?

5 kirjoitti:

ajatteleppa niitä seuraavia saariston luonnosta nauttijoita. Sehän tunnelmaa parantaa että joka mättään alta pilkistää pökäle ja pätkä käytettyä vessapaperia. Tosi piristävää ja johan luontomatkailu innostaa!

kyykkyp*ska vanteista roikkuen suoraan veteen hävittäisi jätökset parissa tunnissa

Lue lisää

Siinä olet oikeassa että se vessapaperi on karmea näky mättähällä, mutta se pökäle tai pari siellä sammalen alla ei ole jäte eikä mikään, ravinnetta kasveille vain.

Kokonaisuutenaan nämä kyykkäpaskajutut on niin markinaalinen aihe kuin olla ja osaa, jos korkeintaan yksi vene kymmenestä käy kerrankaan kesässä sellaisessa luonnonsatamassa jossa ei ole edes puuceetä, niin se on jo kokemukseni mukaan paljon. Ja silloinkin sinne kyykkäpaskalle taipuvia on kovasti vähän nykyisessä veneporukassa. Olen kuullut juttuja että porukka paskoo saaressakin portapottaan joka on kannettu maihin tai jopa sitä varten pystytettyyn telttaan. Ei ehkä huono ajatus tuokaa jos porukka on silleen kovasti kainoa toisilleen.