Tiesittekö

Kuulin seuraavan: Bulimikon elämää voidaan kuvata epävakaaksi ja tunne-elämältään kaoottiseksi ja heillä on monesti vaikeuksia sopeutua elämässä asioihin. Anorektikot ovat taas niitä kilttejä ja tunnollisia, ahkeria tyttöjä, jotka monesti pärjäävät elämässään. Joten arvatkaa vaan mikä fiilis kuulla tällasta... ihan kuin ei olis muutenkin itseinho huipussaan.. =( Masensi tosi paljon kuulla tota paskaa!! Vaikka tottahan se mielestäni on... mutta tekee kipeää kuulla se ääneen sanottuna.
5538
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Mistä tuon tiedon löysit?

Äänestä

tuo on perusyleistys, joka ei läheskään kaikkien kohdalla pidä paikkaansa
mutta ilmeisesti meidän on helpompi ymmärtää mailmaa, jos voimme lokeroida ihmiset ominaisuuksiltaan täsmälleen tietynlaisiin laatikoihin.

Äänestä

voi Helv...! Mulla on bulimia , mutta kaikki tuntevat minut tasapainoisena, reippaana, iloisena ja aikansaavana onnistujana. olen menestynyt elämässäni ja aion jatkossakin menestyä. jos en pääse bulimiasta eroon niin se on sitten minussa ja elän sen kanssa. aivan kuin astmaatikko elää astmansa kanssa. Olen käsrinyt lähes 20 vuotta tästä ja nyt vasta hain apua. arvostettu psykiatri viittasi uusimpiin tukimuksiin, joiden mukaan bulimialle altistaa eräänlainen geenivirhe, joka liittyy ruokahalun ja kylläisyyden tunteen säätelyyn. tuo altistuminen taisi olla joka kolmannella, ja se aktivoituu raskausaikana jos aktivoituu, siis kun olemme olleet äitiemme kohduissa. esim puolen asteen kohdun läpötilan muutos voi sen aktivoida. aktiovituminen e silti tarkoita vielä puhkeamista, vaan eri asiat ympäristössä voivat sitten nostaa sen pintaan, esim murrosikä. todella helpotti kuulla tuo. että tämä ei joudu omasta surkeudestani. Lisäksi lääkäri sanoi että 20 vuoden aikana tauti on vahingoittanut psyykettäni, siitä esim. itkuisuus.

Äänestä
  • Ja minä en enää jaksa.
    Lapseni sairastaa bulimiaa neljättä vuotta.
    olen menettäny elämänhaluni.
    en vaan jaksa enää mitään kun en voi mitään.

    Äänestä

  • Loppu tuli kirjoitti:

    Ja minä en enää jaksa.
    Lapseni sairastaa bulimiaa neljättä vuotta.
    olen menettäny elämänhaluni.
    en vaan jaksa enää mitään kun en voi mitään.

    Sinua ja lastasi kohtaan tunnen suurta myötätuntoa.
    Toivon teille paljon voimia kamppailussa sairautta vastaan!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tämän kirjoitti:

Kuulin seuraavan: Bulimikon elämää voidaan kuvata epävakaaksi ja tunne-elämältään kaoottiseksi ja heillä on monesti vaikeuksia sopeutua elämässä asioihin. Anorektikot ovat taas niitä kilttejä ja tunnollisia, ahkeria tyttöjä, jotka monesti pärjäävät elämässään. Joten arvatkaa vaan mikä fiilis kuulla tällasta... ihan kuin ei olis muutenkin itseinho huipussaan.. =( Masensi tosi paljon kuulla tota paskaa!! Vaikka tottahan se mielestäni on... mutta tekee kipeää kuulla se ääneen sanottuna.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu