Kävitkö koulua kiusaajana Helsingissä

ja kyllä sain aina ilmotteeks ruokalipun kuukauvveks yhelt nynnerölt
ko se sai sen maksettuu ja oli ekaa kertaa yrittämäs syömään.

vaan annoin takaisin, pokka piti. Ulospäin. Haavat eivät parane koskaan, arvet ei sentään enää aukeile.
Sorruin kiusaamiseen itsekin, porukan mukaan oli mentävä ettei itse jälleen olisi kohteena.
Se haava on ei parane, voi kun saisi mahdollisuuden pyytää anteeksi.

mie en oo käyny hesas kouluja. Enkä tääl mein koulussakaa oo koskaan kiusannu ketään, vaik luokka kaverit on sitä tehny.. Miusta ei ikinä oo sellasee ollu. Ettäs tiedät!

En kiusannut ja minua ei kiusattu,mulla on synkkä silmänluonti.

No en. En käynyt koulua Helsingissä ja pienenpuoleisena sekä hintelänä olin kiusattu. Tyhmimmät kiusaajat jäivät tosin kansakouluun, vähän vähemmän tyhmät keskikouluun eikä lukiossa niitä sitten enää ollut yliopistosta puhumattakaan. Työelämässä on sitten tullut vastaan kaikenlaista, mutta eivät ole juuri minua uskaltaneet härnätä paitsi eräs tyyppi esimiesasemasta, ja tuntuu se vieläkin provosoivan lakkoja siellä missä nykyisin vaikuttaa.

Olin helsingin vieressä olevassa taajamassa koulussa.
Olin niitä kiusattuja.
Ja nyt kun olen lukenut tätä ketjua tulee mieleeni että vedän jostain syystä puoleeni noita kiusaajia.
MUTTA se ei ole enää aikuisena elämääni pilannut. Koulukiusauksista olen kasvanut ulos ja aikuisiän kiusaamisissa olen huomennut että juuri nämä kiusaajat ovat heikoilla, heillä on huono itsetunto jota pönkitetään toistn alistamisella.
Aikuinen kykenee jo nousemaan kiusaajien yläpuolelle.
Tavallaan voisin sanoa että että nämä koulukiusauksen ajat ovat minusta tehneet sen mikä nyt olen, eli huomattavan vahvan ihmisen.
Ja niille jotka aikuisena ovat tätä hommaa lähteneet minun kanssani tekemään olen sanonut ettei minuun enää tehoa isoileminen ja nauranut päälle.

ja kouluaikana oli kaksi koulukuntaa.
Molemmin puolin valui veri, missä vähemmän, sinne siirtyivät tytöt ja homma jatkui.
Kumpikaan osapuoli ei sallinut tyttöjen välistä kiusaamista, se lopetettiin alkuunsa.
Miesten väliseen kiusaamiseen yllyttämisestä ja kannustuksesta pääsi tyttö kainaloonkin.
Kauhein rangaistus, tyttöjen välisestä kiusaamisesta, oli uhkaus riisua paita ja rintsikat koko miesjengin edessä. SIlloin oli aika harva neito jolla oli ihan rinnatkin. Muistaakseni jouduimme toppuuttelemaan paria tyttöä joilla oli, ne olisivat pilaneet, paljastuksellaan, muilta tytöiltä koko päivän.
Kauhean työlästä oli heilastella silloin, aina sai kuullaa että: Älä nyt! Ja kun sitten ei estelty, joutui pettymään. Sen ajan miestenlehdet olivat rinnan- tai ajan tasalla ja siten tekiviät pojista hippejä, vapaan rakkauden kannattajia, eli siis, kukaan ei saisi estellä...
:)
H.