ottaa sitten niin päähän tämä viljelijöiden marina jätevesiasetuksesta. tilalta kuin tilalta löytyy nykyään kaivuri, monenlaista kauhaa etukuormaimeen, takakauhaa ja lanaa sekä kärryä maan siirtoon. onhan viljelijät merkittävästi paremmassa asemassa kuin muut maaseudun asukkaat joilla on aseenaan vain lapio. mitenkä on noiden hiekkojenkin kanssa kenttään, saako viljelijät laittaa ne verotuksessa vähennykseen. emme kyllä näe mitään valittamisen aihetta tässäkään asiassa viljelijän asemaan vedoten, helpommalla pääsevät tässäkin kun ei erikseen tarvi hommata maanrakennusurakoitsijaa paikalle. monenlaista putkenpätkääkin varmaan saa sopivasti kuitin kanssa.
KYLLÄ MEITÄ
vaimon kanssa
14242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kylällämme on 25 maatilaa, joista viidellä isoimmalla on kaivinkone. Sitäpaitsi isoimman osan muodostaa
itse laitteet hinnasta. Laitteet jotka eivät täytä vaatimuksia. Ostajat voivat saada sakkoja jos ostettu laite ei toimi.
"Nurmijärven kunta uhkaa huijarifirman uhreja sakoilla
”Ihmiset eivät uskalla ostaa puhdistamoja, koska julkisuudessa on keskusteltu, että laitteet toimivat huonosti. Kauppa ei käy ja se on ihan ymmärrettävää tässä tilanteessa.”
Ministeriössä pelätään, että laitevalmistajat alkavat tehdä konkursseja ja ihmiset joutuvat hankkimiensa pienpuhdistamojen kanssa vaikeuksiin.
Näin on käynyt Nurmijärvellä, jossa kunta uhkaa huijarifirman uhreiksi joutuneita uudiskiinteistöjä 2 000 euron sakolla. Välissä konkurssiinkin ajautunut laitemyyjä ei ole pystynyt toimittamaan kaikkia tarvittavia osia pienpuhdistamoihin ja nyt vastuu korjauksista jää kiinteistöille.
Kuntaliiton ympäristöasiantuntijan Vesa Valpasvuon mukaan kunnilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kovistella kiinteistönomistajaa. Laitevalmistajiin uhkasakot eivät ulotu. Hän muistuttaa, että uhkasakkoa edeltävät aina vakavasti otettavat kehotukset, joiden jälkeen sakkoon asti harvoin edetään".
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2010-10-25/index.htm
----
näin maalaisjärjellä ajateltuna
http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?contentid=54858
"Jätevesijärjestelmän toteutukseen on mahdollisuus hakea erilaisia avustuksia. Avustukset ovat vaihtoehtoisia eli avustusta voi saada vain yhdestä rahoituslähteestä.
Käytettäviä vaihtoehtoja ovat:
* vesihuoltoavustus
* kotitalouksien verovähennysoikeus eli kotitalousvähennys
* valtion asuntorahaston korjausavustus"
Jos vuositulot ovat 27000€, kuten minulla, tuskin saa avustusta.
"•Kyseessä on vähintään kahden kiinteistön yhteinen järjestelmä"
Maalla asutaan yleensä hajallaan, minullakin matkaa lähinpään naapuriin 700m, joten tuskin kannatta rakentaa yhteistä puhdistamoa.
" 20 % hyväksyttävistä kustannuksista", eli 10000€ kustannuksista kuitenkin vain 2000€.
Ainakin minulle tuo 10000€ on suuri raha laitettavaksi laitteeseen joka ei edes toimi.
Ja mitä hyötyä siitä on, minulta on merelle matkaa 100km, Jätevedet imeytyy jo nyt lähellä
sijaisevalle notkelmalle, siitä ei ole ojaa pois.
eihän maaseudulla asu, ainakaan täällä, kuin maanviljelijöitä ja eläkeläisiä...ja eläkeläiset vapautettu jätevesiasetuksessa.
Jos imeytys kenttä kunnossa, kolmannen ,betonirenkaisen saoskaivon laitto ei maksa kuin korkeintaan 500 €. Ja lain vaatimus täytetty.
Meillä oli äskettäin kunnan järjestämä jätevesitilaisuus jossa kerrottiin että imeytyskenttään tuleva suodatinaines on melko kallista, sitähän tarvitaan kymmeniä kuutioita.
Imeytyskentän vaatimukset ovat kuitenkin sellaiset että harvalla kiinteistöllä ne täyttyvät.
Imeytys kentän päähän tarvitaan lisäksi fosforin poisto suodatus, joka sekin maksaa noin 2000€.
Toimivan imeytyskentän rakentaminen maksaa noin 5000€-7000€.
oli mukava tapaus ...
Kylän jätevesijärjestelmään pääsee mukaan 7000 €/talous (yhteiskunta ja EU maksaa lisäksi avustusta 13 000 €/talous ) jätevesimaksu jotain 3,5 €/m3.
Jätevedet pumpataan 40 km päähän kaupunkiin puhdistettavaksi ja sieltä sitten läheiseen järveen.
Samaan aikaan järjestelmään liittyneen talouden tontin rajan taakse, 10 m päähän pellolle, maidontuottaja ajaa 10 km päästä traktorilla lietettä 20 m3/ha / vuosi
vaihdatkin WC pöntön tilalle kompostoivan käymälän niin tuon imeytyskentänkin korvaa harmaavesisuodatin.
Homma yhteensä noin 1500€.
Hyötynä vielä emäntä saa kukkamullat läheltä:)
Tuo on aivan totta. Jätevesitapahtumassa asiantuntijat selittivät ihmispaskan puhdistustarvetta sillä että se saattaa sisältää haitallisia bakteereja.
Oman lietekaivojätteen saa ainakin vielä käyttää lannoitteeksi omaan peltoon jos itse omistää lietelantavaunun jolla sen itse levittää, nänä ehdot pitää kuitenkin kaikki täyttyä.
Harmaille vesille pitää kuitenkin olla fosforinpoistosuodatin kolmen sakokaivon poistoputkessa.
jokien varret on peltoa joihin ajetaan vielä vanhanaikaisilla pintaan levittävillä vaunuilla lietettä päiväkausia ja sitten kytätään jonkin omakotitalon päästöjä.
onko ttkittua tietoa tai viljelijöillä jotain tuntumaa kumpi on vesistöjen rehevöitymisen kannalta turmiollisempaa, lietteen vai keinolannoitteen levitys, olettaen ett kumpikin tehdään lakien ja asetuksien mukaan. näin maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi että apulanta olisi vähempi vesistöjä kuormittavaa, mutta onko se vain ulkonäön aiheuttama illuusio
keinolannoitteen koska niissä ravinteet on helppoliukoisessa muodossa kunnes sitoutuvat maahiukkasiin.