onko mieheni alkoholisti?

niin siis lisään vielä.. ja joka kerta (ennen kuin tulin raskaaksi) kun kävimme baarissa, hän veti viimeistän siellä älyttömät koomat, sammuili pöytiin, ja loppujen lopuksi hänet, tai meidät molemmat potkittiin pihalle hänen sammuilemisensa takia. Todella noloa ainakin minulle! Nöyryyttävää.
Hän käyttäytyy muutenkin typerästi humalassa, niinkuin toisaalta me kaikki.

eli suoraan kysymykseen suora vastaus. Otan osaa. Sen rakastamisen kanssa voi tehdä päivityksen parin vuoden kuluttua. Raakaa on peli, kun vastustaja on voimakas, muttei voittamaton.

Valitettavasti miehesi oma rehellinen halu raitistua on ainut tie toipumiseen. Sinä et voi häntä tässä aivopestä. Voit toki ehdottaa rakentavasti. Älä missään nimessä moralisoi miestäsi, kun keskustelette asiallisesti! Pahempaa et voisi tehdä. Hänen pitäisi jotenkin itse ymmärtää tilanteensa. Jos ette puhumalla saa asiaa kuntoon, eikä miehesi suostu esim. menemään päihdekuntoutukseen, ota ero! Olet aikuinen ihminen, sinulla on vielä varmaan vuosikymmeniä elämääsi jäljellä. Mieti, miten haluat sen käyttää?

että miehelläsi on jokin muu ongelma?Töissä raskasta tai kotona?Huomioitko miestäsi tarpeeksi?Turha motkotus ja arvostelu usein pahentavat tilannetta

Mä oon pahoillani. Kyllä, miehesi taitaa olla alkoholisti. Kerro jollekin läheiselle, hae apua. Älä jää yksin tohon tilanteeseen.

No siis tuota tekemisen puutetta on useasti valitellut, mutta asumme todella pienellä paikkakunnalla, ja täällä on vaikeaa yrittää keksiä jotain harrastusta tai muuten mielekästä puuhaa. Miestä ei saa edes lenkille.
Tiedän, ettei häntä mihinkään voi pakottaa. Mummoni on myös alkoholisti, samoin pappani, ja äidissäni ja isässänikin on kieltämättä näitä piirteitä. Hän opiskelee tällä hetkellä, joten kovin raskasta ei pitäisi olla. Hän oli myös viimeiset 2 vuotta työttömänä, eikä hänen elämänsä ole kyllä mitenkään stressaavaa tai raskasta. Suhteemme voi muuten hyvin, enkä ole mikään naputtaja tyyppi. Olemme avoimia ja rehellisiä toisillemme. Tästä asiasta on kuitenkin vaikea puhua. Mieheni lähti taas tänään ryyppäämään, vaikka juuri viimeviikonloppuna reissunsa jälkeen lupasi ja vannoi, että nyt alkaa selvistely. Mutta ei niin ei. Pelkään miten perheemme käy. On tässä vielä onneksi aikaa vauvan syntymään reilusti, mutta nyt olisi minun mielestäni se korkea aika alkaa miettimään ja valmistautumaan!
Vähän on kyllä sellainen olo, että olen aivan hukassa. Mies ilmeisesti jotenkin tiedostaa sen, että hänellä on jonkun asteinen ongelma. Hän ei suoraan sano olevansa alkoholisti, tai suoraan myönnä ongelmaa, mutta hän sanoi viime reissunsa jälkeen, että tarvitsisi ostaa esim. muutama karkkipussi alkoholihimojen varaksi, koska kun syö paljon makeaa, tulee huono olo, eikä silloin tee mieli alkoholia. Hän on myös puhunut, että tarvitsi keksiä valmiiksi jotain ohjelmaa tai tekemistä viikonlopuksi, ettei tulisi lähdettyä ryyppäämään. Mutta silti. Aina kun se viikonloppu saapuu, mies keksii kyllä keinot lähteä juomaan. On todella pelokas ja surullinen olo :(