Antti Muukka

Antti Taavetinpoika Muukka s. 13.11.1896 Lemi k.2.4.1970 Lappeenranta.

Taidemaalari. Taideopiskelunsa Antti suoritti Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulussa ja Ateneumissa.
Hänellä oli erittäin vahva kiinnostus maisema ja muotokuvamaalaukseen, mutta hän oli myös erikoistunut muotokuvien piirtämiseen hiilellä. Antin maalaamia maisemakuvia ja hiilipiirroksia löytyy useiden talojen seiniltä. Antti osallistui useisiin taidenäyttelyihin eri puolilla Suomea. Suurimpia töitä, mitä hän on maalannut mainittakoon Lemin kirkon alttaritaulu.

Taidekoulutus
Viipurin tait.yst:ien piirustuskoulu 1919-22 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1922-24.

Kävin juuri Sinebrychoffin taidemuseossa, jossa on Düsseldorfilaisen koulukunnan maisemamaalausten näyttely, ja totesin sielläkin olevan yhden Muukan töistä näyttelyssä. Hyvässä seurassa hän siellä on Westerholmin, Holmbergin, Churbergin ja monien vähemmän tunnettujen taiteilijoiden joukossa. Ei siis mikään turha mies.

Nyt on varmaankin niin että tuolla Sinebrychoffin näyttelyssä on taiteilijaprofessori Elias Muukan (1853-1938) taulu, hän oli Antin isän serkku ja jonkinverran nimekkäämpi. Opiskellut muunmuassa Düsseldorfissa ja Pariisissa.

Vielä Muukka nimisistä taiteilijoista, Elias Muukan poika:
Taidemaalari, piirustuksen opettaja Yrjö Muukka 1891-1953.
Taidekoulutus: Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1910-15. Académie André Lhote, Pariisi, Ranska 1931.

Lisää Muukka- nimisiä taiteilijoita: Aino Muukka (os Vihervä) oli Yrjö Muukan vaimo. Hän sai apeltaan Elias Muukalta luvan käyttää maalauksissaan Muukka-nimeä. Yrjö ja Aino Muukka asuivat Mikkelissä ainakin vielä 1945

Yrjö Muukan kuolinpaikkakunta on Mikkeli ja vuosi 1953. Ainon kuolinpaikkakunta on Helsinki ja vuosi 1992.

40eur lienee mummin taulun hinta. Mulla on ollut tuossa seinällä hänen impressionistinen järvimaisema lähes säkkikankaalle maalattuna ja on siinä jotakin hyvää, mutta ei vakuuttanut aikoinaan Kimpisen vesitornin näyttelyssä kriitikoita, eikä minuakaan. Rohkeus puuttuu? Pitänee käydä Lemin kirkossa joskus katsomassa alttaritaulua.
Taisi Antti maalailla vaimon tuloilla, mikä sinänsä on hienoa! Näyttelykin pidettiin E-Karjalan taidemuseossa lähinnä kunnianosoituksena. Maalauksiaan löytyi jostakin vintiltä kymmenittäin, lienee nauttinut maalaushetkistään?
Kunnia taiteilijalle.

Vanhaa bluusi kaavaa. Eli surkeita tarinoita tästä maasta. Olen mies, jonka elämä on sujunut leppoisissa tahdeissa. En laita hussen laardi tehdasta nyt käyntiin, mutta. Niin, en myöskään ota henkilökohtaisesti. Eli en nauti elämästä. Siis, en en ala muistelemaan. Jotta voisin, kuitenkin muistella, erityisesti surkeita tarinoita, sanon taika sanan. Teitä vakoillaan. Tämä sana yhdistelmä varmaankin riitää kertomaan, että olen savolainen perustallaaja. Työtön savolainen. Jotta en joutuisi työttömyyden mainitsemisen johdosta ongelmiin, niin uusi taika sana. En ole mielipuoli. Tämä tarkoittaa, sitä, että olen omastamielestäni ihan terve suomen kansalainen. Vanhaapena viitosta sitte. Kansamenimettää ja tulituho. hevonenjäi suohonyöllä vainajat poltettiin sota lopputarina. Niin kävin vaan tarinan runkoa läpi. Tässä kunnon tämän maan jorinaa savosta. Viljanen heitti edellisessä sodassa kärkipassin mettään. Hälle oli tultu aukoo päätä. Salo vapaa tilanteessa kapteeni voi tuhota muistin. Kansalaiset näkevät huomenna tilanne. Viljasen piti romanien kanssa miettiä. Miten vanhaamattia pelataan sodassa. Huuhaaalahuulilapio sano välikutsulla tuonpuoleisesta. Saatte valita. Stalin alas, tai ylös. Kreikka huusi rautaa rajalle. Lassi sano. Olkaa kohteliaita. Suutari latas seiskanlassen. Meille tulituli.