masentaa kun en pysty hyväksymään itseäni. tunnen olevani todella vastenmielinen ja huono ihminen. minun kuulemma pitäisi hyväksyä itseni, mutta miten pystyn hyväksymään sen, etten ole minkään arvoinen enkä kelpaa mihinkään. haluaisin löytää itsestäni jotain hyvääkin, mutta en muista koskaan kuulleen mitään hyvää itsestäni.
kuinka voisin oppia näkemään itsessäni jotain hyvääkin? miten löytää positiivinen näkökulma itseni hyväksymiseen?
kuinka voisin oppia näkemään itsessäni jotain hyvääkin? miten löytää positiivinen näkökulma itseni hyväksymiseen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Jaksa uskoa siihen, vaikka tuntuisi itsestä ja omalla kohdalla aivan toisenlaiselta. Niin itsekin yritän tehdä omalla kohdallani, ja tämä on luultavasti paras ohje, jonka osaan antaa... Tietysti ajan myötä voi oppia arvostamaan itseään myös eri tavoin, elämä voi aina tuoda hyviä, itsetuntoa kohottavia kokemuksia tullessaan. Mutta silloinkin, kun niitä ei ole, voi luottaa ajatukseen ihmisen arvosta, kaikesta huolimatta.
Olen itse kristitty, ja tuo mainittu ajatus kumpuaa suoraan kristinuskosta. Sanon tämän suoraan, koska se on yksinkertaisesti totta ja koko ajatuksen lähde, olisi typerää ja epärehellistä jättää tätä kertomatta. Kyse on Luojaa ja luotua koskevasta ajatuksesta. Jos tahdot, niin voit itse etsiä vastauksia tuolta suunnalta.
Ja tämän kommentin tarkoitus ei sitten ole "tuputtaa" ratkaisuja; jokainen löytää totuuden itse, ja se on tärkeintä. Tämä lisäyksenä siksi, että tiedän joidenkin tämän palstan lukijoiden olevan yliallergisia kaikelle uskonnolliselle. Ehkä tällekin kommentille löytyy heti alaspäinreittaajia, kun siinä kerran mainitaan kristillinen vakaumus. Antaa siinä tapauksessa mennä vaan.
kiitos vastauksesta, itse olen kokenut raamattua lukiessani entistä pahempaa ahdistusta omasta huonomuudestani ja riittämättömyydestä. koskaan en voi olla niin hyvä, että se riittäisi jumalalle.
pitäisi olla hirvittävän kova itsekuri, että voisi olla jumalalle kelvolinen.