Olen päälle parikymppinen naisihminen, jolla on diagnosoitu keskivaikea masennus. Kävin nuorempana nuorisopsykiatrin juttusilla, mutta nyt olen paikkakunnanvaihdoksen ja yleisen ahdistuksen vuoksi pitänyt muutaman vuoden "taukoa" terapiassa käymisestä. Lääkkeitä olen kuitenkin syönyt koko tämän ajan.
Tässä muutaman vuoden sisällä ylitin sitten sen maagisen rajan, joka siirtää minut aikuismielenterveydenhuollon (tjsp) pariin. Kävin n. neljä kuukautta sitten, rohkaistuttuani, lääkärin paikkeilla ja kerroin tälle ongelmistani ja halustani päästä puhumaan asioista terapeutin kanssa. Minulle sanottiin, että he ottavat minuun yhteyttä n. kuukauden sisällä
ja että oli hyvä, että rohkaistuin hakemaan apua.
Vaan kuinkas kävikään, en ole vieläkään saanut minkäänlaista yhteydenottoa mistään ja olen tässä odotellessani muuttunut niin kyrpiintyneeksi koko syysteemiin, etten jaksa enää edes välittää koko asiasta.
Huvittaa vaan, että näinkö minua kohdellaan nyt, kun olen luokiteltavissa aikuiseksi mielenterveyspotilaaksi? Pistetään jonoon odottaamaan psykiatrista apua ja viskataan vaan nappeja käteen,
koska uskot(ell)aan, että minun oloni kohenee pelkkien lääkkeiden avulla.
Olisihan se joo ihan tervettä jutella asioista jollekin, mutta mitäs teet kun ei ole ketään kenelle puhua?
Tässä muutaman vuoden sisällä ylitin sitten sen maagisen rajan, joka siirtää minut aikuismielenterveydenhuollon (tjsp) pariin. Kävin n. neljä kuukautta sitten, rohkaistuttuani, lääkärin paikkeilla ja kerroin tälle ongelmistani ja halustani päästä puhumaan asioista terapeutin kanssa. Minulle sanottiin, että he ottavat minuun yhteyttä n. kuukauden sisällä
ja että oli hyvä, että rohkaistuin hakemaan apua.
Vaan kuinkas kävikään, en ole vieläkään saanut minkäänlaista yhteydenottoa mistään ja olen tässä odotellessani muuttunut niin kyrpiintyneeksi koko syysteemiin, etten jaksa enää edes välittää koko asiasta.
Huvittaa vaan, että näinkö minua kohdellaan nyt, kun olen luokiteltavissa aikuiseksi mielenterveyspotilaaksi? Pistetään jonoon odottaamaan psykiatrista apua ja viskataan vaan nappeja käteen,
koska uskot(ell)aan, että minun oloni kohenee pelkkien lääkkeiden avulla.
Olisihan se joo ihan tervettä jutella asioista jollekin, mutta mitäs teet kun ei ole ketään kenelle puhua?
Vastaukset 4
Vanhimmat
No kuulostaa aika surkealta mielenterveysavulta kyllä. Mitä jos koittaisit vielä uudestaan käydä lääkärillä ja sanoisit, että haluat apua? Kerro myös suoraan tuosta luvatusta yhteydenotosta, jota ei ole tullut.
Ehkä joku muukin on tapellut tällaisten asioiden kanssa ja osaa sanoa jotain neuvoksi?
Ikävä kyllä noin se menee kun on aikuinen. Karu totuus. Ite pommittaisin niitä useilla soitoilla, jotta saisin asiaan edes vähän potkua. Voihan olla että juttusi on niillä hautautunut johonkin paperiröykkiöön eikä aikaa ole edes tulossa jollet itse sitä vaatimalla vaadi sinnikkäästi.
Mene uudestaan vaan lääkärille. Itseni kohdalla kaikki toimi ripeästi ja joustavasti. Työterveyslääkäriltä psykologille, joka muutaman kerran jälkeen laittoin päivystävälle lääkärille lääkityksen määrittelemiseksi ja saikun saamiseksi. Lääkäri laittoi lähetteen psykiatrille, joka taas määräsi minut psykiatrisen sairaanhoitajan viikottaisiin käynteihin. Edelleen sairaanhoitajan ja psykiatrin juttusilla käyn. Lääkityskin on muutaman harhalyönnin jälkeen saatu kohdilleen.
Huono on sinulla tulevaisuus jos sinut on luokiteltu "aikuiseksi mielenterveyspotilaaksi".
Painotus sanalla AIKUINEN! Et voi olla aikuinen jos vieläkin uskot masennuksen olemassaoloon ja jatkat niiden lääkkeiden syömistä. Ne kyseiset lääkkeet vain oikeasti tekevät sinut riippuvaiseksi ja piristävät sinua hetkellisesti.
Oletko koskaan ihmetellyt, että huumehörhöt käyttävät samoja lääkkeitä päihtymiseen? Huvittavaa eikö olekkin?
Minusta tässä on huvittavinta se, että kutsut itseäsi aikuiseksi. Et tosiaankaan ole sellainen. Lopeta se lääkäreiden ja lääkefirmojen elättäminen ja yritä löytää se ongelma ITSESTÄSI ja paranna se. Ei ne lääkärit voi mieltäsi muokata, vain sinä voit sen tehdä. Jos ei auta, niin rupea vaikka kannabista polttamaan. Paljon turvallisempi masennuslääke kuin nuo synteettiset pillerit joita lääkärit sinulle antavat...