Epäsosiaalinen terrieri

Salistusvietti ei ole aggressiota. Nuo koirat ovat dominoivia. Mutta minun mielestäni ei kannata hommata kerralla kahta koiranpentua. Kun toinen aloittaa pienenkin rähinän, niin toinen ottaa siitä heti mallia, toinen taas siitä toisesta, toinen taas siitä toisesta entistä voimakkaampana jne. Hyvin usein käy niin, että 2 samaan aikaan pentuina hankittua koiranpentua ottavat turhan tarkasti mallia toistensa murrosiästä. Minulle kävi tuollainen vahinko 2 uroscockerspanielini kanssa joskus ja samaten tutullani 2 airedalenterrierin sekä ystävälläni 2 berninpaimenkoiran kanssa. Kannattaa hankkia aluksi 1 koira ja vasta sen kasvettua varmuudella sosiaaliseksi aikuiseksi toinen koira.

laumakäyttäytymistä" kirjoitti:

Salistusvietti ei ole aggressiota. Nuo koirat ovat dominoivia. Mutta minun mielestäni ei kannata hommata kerralla kahta koiranpentua. Kun toinen aloittaa pienenkin rähinän, niin toinen ottaa siitä heti mallia, toinen taas siitä toisesta, toinen taas siitä toisesta entistä voimakkaampana jne. Hyvin usein käy niin, että 2 samaan aikaan pentuina hankittua koiranpentua ottavat turhan tarkasti mallia toistensa murrosiästä. Minulle kävi tuollainen vahinko 2 uroscockerspanielini kanssa joskus ja samaten tutullani 2 airedalenterrierin sekä ystävälläni 2 berninpaimenkoiran kanssa. Kannattaa hankkia aluksi 1 koira ja vasta sen kasvettua varmuudella sosiaaliseksi aikuiseksi toinen koira.

Lue lisää

Molempien koirien sosiaalistaminen on tapahtunut kaiken kokoisten ja näköisten kavereitten kanssa pennusta asti.. pääsääntöisesti koirapuistoissa ja näyttelyissä. Sekä sukulaisten ja kavereitten koirien kanssa.
Mutta remmissä kulkiessa eivät juuri ole päässeet haistelemaan ketään, koska olen aina ollut sitä mieltä että kun lenkkeillään niin silloin lenkkeillään..

Vanhemman koiran kanssa käynyt tosiaan niin että kerran koirapuistossa bokseri ahdistanut nurkkaan ja siitä luulen että osittainen "kammo" jäänyt.. liekkö siis pelkoagressiivisuutta, koska tuttujen koirien kanssa ei taas mitään ongelmaa. Yksin remmissä kulkiessaan ei edes toisista koirista juuri välitä, jollei vastaan tuleva koira ala rähjäämään.. Sitten myös tämä narttu on leikattu(se kuulemma lisää agressiivisuutta, jos siihen muutenkin jo taipumusta).

Nuorempi koira on käynyt luolilla, syttyy ketulle tosissaan.
Kun tämä näkee lenkillä toisen koiran.. Huomaa merkit tämmöisestä "egoilusta".. ja just tätä riidan haastamista.. Tuijottaa toista koiraa hyvin tiiviisti(namilla olen saanut katsekontaktin katkeemaan) ja jos toinen alkaa rähjäämään niin varmasti tämäkin alkaa.

Kotona ollut näitten narttujen välillä tosi pahojakin tappeluita.. Koiria jouduttu käyttämään paikattavana lääkärissä. :/ Sen verran koko eroa että vanhempi koira pystyisi tod.näk. nuoremman tappamaan kokonsa puolesta. Nuoremmalla taas on sen verran "luonnetta" että ei alistu, saati anna periksi. Olen miettinyt, että voiko johtua vanhemman koiran steriloinnista tämä? Kun sehän ei enää eritä niitä narttumaisia hajujaan yms.

Mutta tähän ongelmaan olen jo apuja paljon saanut mm. siitä että syötän ensin vanhemman koiran ja sitten nuoremman. Päästän vanhemman koiran ennen nuorempaa ovesta.. jnejne. kaikessa vanhempi koira ensin.. Tappelut ovat sen ansiosta loppuneet, ja myöskin siitä on ollut hyötyä kun olen oppinut lukemaan nuoremman koiran ilmeistä/eleistä jos se yrittää jotenkin haastaa riitää emonsa kanssa ja pistänyt heti siihen stopin. Pelkkä "EI" ei kyllä tässä taloudessa ainakaan alussa ole riittänyt.. Piti aluksi nuorempi koira "heittää" selälleen ja se jopa murisi siinä .. en tiiä murisiko se minulle vai toiselle koiralle... nyt kun sanon vaan EI niin se jo riittää.

En tiiä teinkö väärin tässä, mutta auttanut se on .. ja tappelut loppuneen.. Ja kotona ainakin kunnioitus minua kohtaan kasvanut koirilla.. Eivät koirat kuitenkaan pelkää minua..

esim. Koirapuistossa, kun käyn nuoremman kanssa. Pärjää kyllä ihan hyvin.. jos ei kukaan tule rähjäämään. Mutta menee jo koirapuistoon hyvin dominoivalla asenteella. Häntä mahd. korkeella ja kovin suurelta yrittää näyttää. Pitäisikö heti kun tunnistaa tämmöiset merkit niin pyrkiä ne jo stoppaamaan?.. Siis ennenkun menee jo puistoon. Onko tämmöisessä tilanteessa soveliasta "heittää koira selälleen", jos ei muuten saa sitä lopettamaan egoilua?

No se ettei kannata hankkia toista koiraa on jo kyllä tiedossa, jos on ongelmia.. Muttakun niitä jo on kaksi! ja ongelmia ei ollut silloinkun pennut vanhemmalla koiralla teetettiin. Ongelmat tulivat oikeastaan vasta nuoremman koiran kasvettua aikuiseksi lauman jäseneksi ja vanhemman koiran leikkauksen jälkeen. Ja kyseessä on siis kohta 6 ja 3 vuotiaat koirat. Että pentuina niitä ei ole yhtä aikaa otettu.

Ehket pahimmat rähjääjät ne on ku ovat kahestaan.. Siskon kanssa lenkkeillessä monesti ohitetaan vastaantulevat koirat namien ja kehujen kanssa ns. peräkkäin. Sillon menee ihan hyvin. :) Ja välillä ihan vieretystenkin jo! Että ollaan edistytty, mutta kivahan se olisi koirien kanssa käydä esim. koirapuistossa tmv. Mut ei viitti lähtee sinne rähjäämään toisten kanssa.

Entiiä pitäisikö koirien kanssa käydä siellä koirapuistoissa vaikka ns. "remmi kävelyillä" .. kun on puistossa rauhallisia kavereita.. ? Olisiko siinä jotain ideaa..

Nuoremman kanssa aloitin agilitynkin pienessä koiraryhmässä ja kyllä me siellä kurssilla vielä ollaan :D eli kyseessä ei varmastikkaan ole sairaanloinen agressiivisuus.. Mut ois kiva kun koirat esim. leikkis toisten kanssa ja viihtyisivät uusienkin koirien kanssa, saisivat käyttää niitä omia eleitään lajikumppaneitten kanssa yms.

Kiitoksia vastauksista jo etukäteen, ja kiitos aikasemmista jo :)

SANT100 kirjoitti:

Molempien koirien sosiaalistaminen on tapahtunut kaiken kokoisten ja näköisten kavereitten kanssa pennusta asti.. pääsääntöisesti koirapuistoissa ja näyttelyissä. Sekä sukulaisten ja kavereitten koirien kanssa.
Mutta remmissä kulkiessa eivät juuri ole päässeet haistelemaan ketään, koska olen aina ollut sitä mieltä että kun lenkkeillään niin silloin lenkkeillään..

Vanhemman koiran kanssa käynyt tosiaan niin että kerran koirapuistossa bokseri ahdistanut nurkkaan ja siitä luulen että osittainen "kammo" jäänyt.. liekkö siis pelkoagressiivisuutta, koska tuttujen koirien kanssa ei taas mitään ongelmaa. Yksin remmissä kulkiessaan ei edes toisista koirista juuri välitä, jollei vastaan tuleva koira ala rähjäämään.. Sitten myös tämä narttu on leikattu(se kuulemma lisää agressiivisuutta, jos siihen muutenkin jo taipumusta).

Nuorempi koira on käynyt luolilla, syttyy ketulle tosissaan.
Kun tämä näkee lenkillä toisen koiran.. Huomaa merkit tämmöisestä "egoilusta".. ja just tätä riidan haastamista.. Tuijottaa toista koiraa hyvin tiiviisti(namilla olen saanut katsekontaktin katkeemaan) ja jos toinen alkaa rähjäämään niin varmasti tämäkin alkaa.

Kotona ollut näitten narttujen välillä tosi pahojakin tappeluita.. Koiria jouduttu käyttämään paikattavana lääkärissä. :/ Sen verran koko eroa että vanhempi koira pystyisi tod.näk. nuoremman tappamaan kokonsa puolesta. Nuoremmalla taas on sen verran "luonnetta" että ei alistu, saati anna periksi. Olen miettinyt, että voiko johtua vanhemman koiran steriloinnista tämä? Kun sehän ei enää eritä niitä narttumaisia hajujaan yms.

Mutta tähän ongelmaan olen jo apuja paljon saanut mm. siitä että syötän ensin vanhemman koiran ja sitten nuoremman. Päästän vanhemman koiran ennen nuorempaa ovesta.. jnejne. kaikessa vanhempi koira ensin.. Tappelut ovat sen ansiosta loppuneet, ja myöskin siitä on ollut hyötyä kun olen oppinut lukemaan nuoremman koiran ilmeistä/eleistä jos se yrittää jotenkin haastaa riitää emonsa kanssa ja pistänyt heti siihen stopin. Pelkkä "EI" ei kyllä tässä taloudessa ainakaan alussa ole riittänyt.. Piti aluksi nuorempi koira "heittää" selälleen ja se jopa murisi siinä .. en tiiä murisiko se minulle vai toiselle koiralle... nyt kun sanon vaan EI niin se jo riittää.

En tiiä teinkö väärin tässä, mutta auttanut se on .. ja tappelut loppuneen.. Ja kotona ainakin kunnioitus minua kohtaan kasvanut koirilla.. Eivät koirat kuitenkaan pelkää minua..

esim. Koirapuistossa, kun käyn nuoremman kanssa. Pärjää kyllä ihan hyvin.. jos ei kukaan tule rähjäämään. Mutta menee jo koirapuistoon hyvin dominoivalla asenteella. Häntä mahd. korkeella ja kovin suurelta yrittää näyttää. Pitäisikö heti kun tunnistaa tämmöiset merkit niin pyrkiä ne jo stoppaamaan?.. Siis ennenkun menee jo puistoon. Onko tämmöisessä tilanteessa soveliasta "heittää koira selälleen", jos ei muuten saa sitä lopettamaan egoilua?

No se ettei kannata hankkia toista koiraa on jo kyllä tiedossa, jos on ongelmia.. Muttakun niitä jo on kaksi! ja ongelmia ei ollut silloinkun pennut vanhemmalla koiralla teetettiin. Ongelmat tulivat oikeastaan vasta nuoremman koiran kasvettua aikuiseksi lauman jäseneksi ja vanhemman koiran leikkauksen jälkeen. Ja kyseessä on siis kohta 6 ja 3 vuotiaat koirat. Että pentuina niitä ei ole yhtä aikaa otettu.

Ehket pahimmat rähjääjät ne on ku ovat kahestaan.. Siskon kanssa lenkkeillessä monesti ohitetaan vastaantulevat koirat namien ja kehujen kanssa ns. peräkkäin. Sillon menee ihan hyvin. :) Ja välillä ihan vieretystenkin jo! Että ollaan edistytty, mutta kivahan se olisi koirien kanssa käydä esim. koirapuistossa tmv. Mut ei viitti lähtee sinne rähjäämään toisten kanssa.

Entiiä pitäisikö koirien kanssa käydä siellä koirapuistoissa vaikka ns. "remmi kävelyillä" .. kun on puistossa rauhallisia kavereita.. ? Olisiko siinä jotain ideaa..

Nuoremman kanssa aloitin agilitynkin pienessä koiraryhmässä ja kyllä me siellä kurssilla vielä ollaan :D eli kyseessä ei varmastikkaan ole sairaanloinen agressiivisuus.. Mut ois kiva kun koirat esim. leikkis toisten kanssa ja viihtyisivät uusienkin koirien kanssa, saisivat käyttää niitä omia eleitään lajikumppaneitten kanssa yms.

Kiitoksia vastauksista jo etukäteen, ja kiitos aikasemmista jo :)

Lue lisää

Hyvä että olet paneutunut asiaan :) ja toi ehdoton ei auttaa..

"Koirapuistossa, kun käyn nuoremman kanssa. Pärjää kyllä ihan hyvin.. jos ei kukaan tule rähjäämään. Mutta menee jo koirapuistoon hyvin dominoivalla asenteella. Häntä mahd. korkeella ja kovin suurelta yrittää näyttää. Pitäisikö heti kun tunnistaa tämmöiset merkit niin pyrkiä ne jo stoppaamaan?.. Siis ennenkun menee jo puistoon. Onko tämmöisessä tilanteessa soveliasta "heittää koira selälleen", jos ei muuten saa sitä lopettamaan egoilua?"

vielä kun pysäytät hieman ennen jo eli kun huomaat että menee liian vahvalla asenteella..eli pieni tuuppaus kaulaan kylkeen ja ärähdys(pysäytät ja huomautat koiralle) auttaa ja kun asenne kohdallaan niin jatketaan..eli ennakointi hyväksi. Ja pysäytys aina vahvalla ja hyvällä tarkoittavalla huomautuksella sen mukaan miten menee. Muuten käännytään pois..ei tarvi selättää vaan opeta kevyempiin merkkeihin mikä sallitaan ja mikä ei. Kohtaamiset ei koskaan tuolla asenteella..ja myöskään provosoitua ei saa jos ei tarvetta eli toinen alistaa selkään hyppäämällä..ja silloin koiralla lupa sanoa rajansa muttei ylittää niitä itsekään. eli jos provosoituu niin huomautus heti jos ei auta niin huomautus ja koira pois tilanteesta..ja kun ok niin takaisin.

Parson on peräänantamattomaksi jalostettu ja pysäytys on tärkeää ja parsonit luultavasti kuten foxitkin näyttää alistumisensa eri tavalla kuin esim noutajat eli harvoin menee selälleen vapaaehtoisesti vaan osoittaa alistumisensa ennemmin perääntymällä hieman etten haasta sinua tai vain ollen paikoillaan katsoen sinuun rähisemättä ilman suurempia eleitä mutta jos vilkuilee muualle koko ajan niin odota vielä hetki. Ja jos koirasi jo on tavallaan alistunut voit haastaa sen tappeluun viemällä sen selälleen jolloin se voi alkaa laittaa hanttiin enemmän ja enemmäm ja voi menettää luottamuksen sinuun kerran jo oli alistunut..eli mieluummin mainitset usein koiralle kuin yrität saada asiaa kerralla valmiiksi.

Hyvä laumanjohtaja harvoin käy kenenkään päälle kuin joko epätoivoisessa haastetilanteessa tai ajaessaan toista pois laumasta. yksi keino on että menet eteen ja estät koiraa kropallasi näkemästä toista eli ilmoitat koirallesi että toinen jätetään rauhaan..tai otat pään käsien väliin katsekontaktin ja tiukka ei.

Leikkaus ei muuta nartun perusolemusta vain hormonien aiheuttamat mielialamuutokset.

rähjäämisen korjaukseen en käyttäisi namia vaan heti kun alkaa tuijotuksen niin huomautus jos ei auta suunnan muutos tai kropalla peität näkyväisyyden ja istu käsky..ja koiran näkeminen rauhallisesti on se palkkio.

itse olen opettanut koiran tutustumaan myös hihnassa ja ehkä se on ollut hyvä koska saa siten paljon harjoittelua..mutta jos olen nopealla lenkillä niin koiruuteni ottaa toisen työroolin ja paahtaa eteenpäin niin kuin olisimme menossa tärkeeseen palaveriin eikä huomioi muita.. ;) se on jotenkin hauskan ja tärkeän näköinen. :)

Mutta toki leppoisasti mennessäkin aina luvalla muita tapaamaan ja joskus tulee epäsosiaalinen vastaan niin sanon että mennään eli opettelukysymystuo kohtaaminen. Ja harjoittelin kyllä pentuna seuraamista siten etten vetänyt remmistä suunnanmuutoksiin vaan sanoin mennään joten vieläkin kun puolestani yritän sanoa oo nyt koira skarppina kun on pimeätä ettei möröt vie meitä ja kiristän remmiä niin ei mitään..nuuskuttelee vain kun ei ole oppinut siihen että olisi jotain jännää kun remmi kiristyy.

juu selvästi omanikin vahvistui mennessään tuttuni foxin kanssa olivat kuin kaksi majuria kävelyllä jotka katsoi muita alta kulmien. ;)
eli tosiaan helpompi opettaa erillisesti kuten sanoitkin. Se on jännä myös että jos tulee uusi tuttavuus ja sitten vielä kolmas koira joka meneekin vain ohitse niin koirista näkee heti miten nämä aiemmat tuttavuudet ottaa toisensa eli yhtyykö molemmat haukkumaan kolmatta vai vain toinen..:)

se on hyvä että olet saanut stopin tappeluihin ja se tosiaan nostaa sinun arvoasi että osaat huolehtia lauman tasapainosta..sama toimii myös kun menet koirapuistoon katso että koirasi viihtyy hyvin siellä eli älä päästä liian rajujen kanssa varsinkin jos joutuu pitämään liikaa puoliansa..terrieri näyttää joskus siltä että pärjää kun pitää aina vain voimakkaammin puoliansa koska ei osaa alistua ja sitten seuraava askel onkin jo varautuminen ja kolmas rähinöinti. Eli tunne eleet milloin kukkoilee ja milloin on altavastaaja.

tämä perustuu omiin näkemyksiini ja toivottavasti siitä on jotain apua tai sitten vain toinen näkemys..koiriesi luonteita kun en tunne joten voin puhua vain yleisesti :)