niin.. en tiedä. nyt vähän ahdistaa kun luin noita viestejä.. en ole oikein tätä omaa asiaani hirveästi miettinyt.
mitä sanotte..: noin puoli vuotta sitten mietin eräs ilta kun vasen rintani oli ihan vähän kipuillut jo pitkään.. siinä nukkumaan mennessäni puristin sitä ja sieltä turahti ruskeaa nestettä (ei verta). säikädin tietenkin ja kauhuissani pyyhin sen nopeasti menin peiton alle ja yritin yöksi unohtaa, että saan nukuttua.
aamulla soitin terveydenhoitajalle ja kysyin mitä teen. hän aikoi kysyä lääkäriltä soittaa minulle myöhemmin. hetken päästä t.hoitaja soittikin ja lääkäri oli sanonut, ettei se ole kuulosta vaaralliselta koska se ei ollut verta ja rinta oli kipuillutkin. - tulehdusta varmaankin. piti vain odottaa menisikö se ohi jne..
minulla tuli muutto kohta sen jälkeen toiseen kaupunkiin ja kaiken sen tohinan keskellä unohdin koko asian ja nyt en pysty edes miettimään milloin kipuilu rinnasta on loppunut. kaikki olisi hyvin jos.. en olisi viikko sitten uudelleen muistaessani puristanut rintaani ja siitä tuli verta.. kipeä se ei enää ole.
en tiedä. olen pari kuukautta sitten saanut keskenmenon ja ennen sitä rinnoista tuli puristamatta jo maitoa, ei verestä tietoakaan.. mutta nyt..
voisiko joku tietää jotain..
mitä sanotte..: noin puoli vuotta sitten mietin eräs ilta kun vasen rintani oli ihan vähän kipuillut jo pitkään.. siinä nukkumaan mennessäni puristin sitä ja sieltä turahti ruskeaa nestettä (ei verta). säikädin tietenkin ja kauhuissani pyyhin sen nopeasti menin peiton alle ja yritin yöksi unohtaa, että saan nukuttua.
aamulla soitin terveydenhoitajalle ja kysyin mitä teen. hän aikoi kysyä lääkäriltä soittaa minulle myöhemmin. hetken päästä t.hoitaja soittikin ja lääkäri oli sanonut, ettei se ole kuulosta vaaralliselta koska se ei ollut verta ja rinta oli kipuillutkin. - tulehdusta varmaankin. piti vain odottaa menisikö se ohi jne..
minulla tuli muutto kohta sen jälkeen toiseen kaupunkiin ja kaiken sen tohinan keskellä unohdin koko asian ja nyt en pysty edes miettimään milloin kipuilu rinnasta on loppunut. kaikki olisi hyvin jos.. en olisi viikko sitten uudelleen muistaessani puristanut rintaani ja siitä tuli verta.. kipeä se ei enää ole.
en tiedä. olen pari kuukautta sitten saanut keskenmenon ja ennen sitä rinnoista tuli puristamatta jo maitoa, ei verestä tietoakaan.. mutta nyt..
voisiko joku tietää jotain..
Vastaukset 13
Vanhimmat
mammografiaan ultraan,verenvuoto rinnasta ON AINA tutkittava!
Terveydenhoitaja tai viime kädessä tässä tapauksessa lääkäri,on toiminut vastuuttomasti,kun ei ole lähettänyt sinua tutkimuksiin jo silloin puoli vuotta sitten.
Rinnasta voi tulla maitomaista nestettä,vihertävää,jos on tulehdus,mutta jos sieltä tulee verta,rinta pitää välittömästi tutkia.
Sillä onko rintasi nyt kipeä vai ei,ei ole mitään merkitystä,nyt vain pikaisesti varamaamaan aikaa mammografiaan ultraan!
Rinnan kipukin saattaa olla oire pahemmasta kuin tulehduksesta.
Lisätietoa löydät esim. siv. www.cancer.fi.
Soittele nyt vaikkapa yksityisille lääkäriasemille,sinne pääset kaikein pikimmin,ja saat siinä samalla radiologilta tietoa,hän katsoo kuvat samantien ja ultratessa voidaan tarvittaessa ottaa samantien biopsia.
Voimia!
Lääkärille heti! Tuolleen minun rintasyöpäni alkoi, aamulla yöpaidassa veristä nestettä! Ensidiagnoosi kysta, sitten löydettiin pikkiriikkinen syöpäkasvain kystan alta ja yksi etäpesäke imusolmukkeista. Nyt on mennyt jo yli viisi vuotta ja minulla on "terveen paperit" ja vatsamakkarasta tehty uusi rintakin - mutta mitä olisikaan voinut tapahtua, jos en olisi heti päässyt hoitoon...
kiitos teille molemmille viestistä, että viitsitte vastata!
olen varannut lääkärille ajan, menen perjantaina. olen tietenkin nyt vähän.. väärin.. aivan hirveän peloissani.
ei pelkästään tuo veren tulo rinnasta, olen ollut pitkään kovin väsynyt ja hajamielinen. jotenkin tuntuu, etten ole kunnossa. toki ajattelen sen liittyvän kaikkeen elämässäni tapahtuneisiin muutoksiin ja tapahtumiin..
olen kuitenkin hyvilläni, että kirjoitin tänne. tuli teidän ansiosta varattua se aika.
hauskaa kesää!
voi hyvänen aika. luin niistä rintasyövän oireista. ne täsmäsi juuri. kipuiluni olivat todellakin paremminkin pistelyn tunnetta.
nyt toivoisin, että joku jättäisi "huojentavan" viestin, tarkoitan, että olisi ollut samanlaisia oireita, mutta jotain vähemmän vakavaa.
en taida nukkua seuraavaan kahteen yöhön, kunnes pääsen lääkäriin.
enää enempää mutta tuo väsymys kuulostaa tutulta... Olin itse pari vuotta ennen taudin puhkeamista palannut pitkältä ulkomaankomennukselta ja tapasin vitsailla etten ole koskaan päässyt jetlagista eroon; entinen aamuvirkku iltakukkuja paineli sänkyyn ennen yhdeksää ja aamut olivat silti yhtä tuskaa. Heti kun toipuminen pääsi kunnolla vauhtiin, pääsin takaisin itselleni normaaliin 6 tunnin yöunirytmiin.
Lykkyä tykö lääkärille; ei kannata pelätä pahinta mutta varautua huonoihin uutisiin voi kuitenkin. Mutta muista, Suomessa rintasyöpäpotilaan parantumisennuste on erittäin hyvä! Meitä on tälläkin keskustelupalstalla monta elävää esimerkkiä tästä!
Hei!
Valitettavasti en voi jättää toivomaasi huojentavaa viestiä,mutta,jaksamisia sinulle ja kuten tuossa ed.kirjoittaja jo totesikin,onneksemme nykylääketiede on näinkin kehittynyt kuin on.
Onneksi sait ajan jo nyt,odottelu ja epävarmuudessa eläminen on kaikkein pahinta.
Toivotaan parasta!!
Ilmoittelethan itsestäsi kun olet käynyt tutkimuksissa?!
Virtuaalinen voimahalaus sinulle!
..kauniista viestistäsi.
toivon niin että pääsen tästä tilanteesta "säikäyksellä". (mutta niin minä yleensäkin aina toivon kun tulee eteen vaikeita tilanteita.)
kiitos vielä sinulle ja ilmoitan kun tiedän jotain.
hyvä kun tiedän jotain. ymmärrän nyt ottaa tilanteeni vakavasti.
(ihmettelen miten osuinkin näitä sivuja lukemaan. - olen siitä kuitenkin erittäin tyytyväinen.)
:) kirjoitan miten minulle käy!
Hei!
Enää yksi yö ja sitten pääset tutkimuksiin!
Olet ajatuksissani.Toivotaan,että pääset säikähdyksellä,mutta jos et,ei maailma siihen kaadu.Toki toivoisi jokaiselle sitä vain säikähdystä,mutta aina ei vain sillä pääse.
Tiedän millaista on odotella tuloksia....aika on piinaavaa.
Muista;et ole,etkä jää yksin!
Voimia Sinulle!
kävin lääkärissä. tutki, ei löytänyt patteja tai muuta muutoksia rinnasta. sain ultra mammo ohutneulanäyte ajan kuitenkin jo huomiseksi. (yksityinen) verinen erite pitää kuulema tutkia vaikka ei päällisin puolin muutoksia..
olen kuin olisin humalassa. yritän keskittyä asioihin enkä pysty.
kirjoitan maanantaina miten kävi. (toivon että pystyvät enemmän sanomaan jo huomenna)
mukavaa viikonloppua. ja kiitos tuesta!
röngtenissä. sain kuulla, että rinnastani oli katkennut pieni verisuoni joka oli tihuuttanut verta. rauhasissa tai tiehyeissä rinnoissa tai kainaloissa ei löytynyt mitään poikkeavaa.
vietin puolitoista tuntia kaikenkaikkiaan röngtenissä ja sen ajan olin jossain pyörtymisen ja valveilla olon rajamailla.
kun sain kuulla lääkärin lausunnon kerron, vaikka ehkä joku ajattelee että olen typerä, mutta itkin..
saadessani keskenmenon pari kk sitten luulin, että elämäni loppuu. menetinhän sentään kaksoset. olin pohjassa mistä ei tuntunut löytyvän reittiä ylös.
nytkin suurin ajatus mikä oli mielessäni kaikenaikaa tämän tilanteen ajan, että jos löytyy jotain pahanlaatuista en pysty ehkä koskaan saamaan lasta.. jostain syystä halusin kertoa..
toivon kaikille onnea! ja kiitän saamastani tuesta.
(toivon, etten kuulostanut itsesäälissä rypevältä, joskus tuntuu vain että elämä heittelee. ensin se antaa ja sitten se ottaa.. mutta ymmärrän kyllä että nyt taisin saada jotain erittäin tärkeää..)kiitos vielä.
Aurinkoista maanataita
Voi miten ihania uutisia!
Eihän siinä mitään typerää ollut,että sinulta pääsi helpotuksesta itku.
Etkä kuulostanut laisinkaan itsesäälissä rypevältä.
Pahoitteluni sinulle keskenmenosta,se on aina vaikea paikka.Toivottavasti saat pian pidellä pientä nyyttiä sylissäsi.
Oikein aurinkoista kesää Sinulle!!
Onneksi olkoon! Olen todella onnellinen puolestasi että juttu päättyi parhain päin.
Ja hei, mitä siitä jos kuulostaisitkin itsesäälissä rypevältä (miltä toki minun mielestäni et ole kuulostanut!) - yksi tämän palstankin hyvä puoli on se että täällä voi purkaa itseään jos ei vaikka kellekään muulle saa puhuttua...