Mitä jos suuri isännöintifirma olisi ottanut pääomavastikkeina maksamianne rahoja, ja vain osa niistä olisi pantu lainanne oman osuuden lyhentämiseen? Entä jos olisi tehty salaa liitteitä velkakirjaan, jossa aika ajoin olisi tehtailtu lainan ehdot uusiksi? Jos se olisi sitten pidetty vain pienen piirin tietona, vaikka talo olisi lainan panttina!
Ja jos te saisitte selville tämän vilunkipelin, ehkä etsisitte tärkeät asiakirjat ja alkaisitte kai vaatia varastettuja rahoja takaisin.
Jos teiltä löytyisi kauppakirja, kiinteistönvälittäjän myyntiesite ja isännöitsijän omalla allekirjoituksella varustettu isännöitsijäntodistus, joissa kaikissa sanottaisiin selvästi, mitä maksuvelvoitteita teille oli huoneistoa ostaessanne syntynyt, ja jotka kaikki tukisivat teidän omiakin käsityksiänne,
mutta isännöintifirma, kiinni jäämisestään huolimatta sinnikkäästi todistelisi ja pitäisi kiinni rahoistanne ja jarruttelisi niiden palauttamista. Se keksisi jos jonkinlaisia selityksiä, muka aiheellisia ja kun te näyttäisitte ne valheiksi, keksittäisiin uusia tilalle.
Mitä tekisitte, jos asian oikeuteen vieminen asianajajan palkkaamisineen voisi tulla kalliimmaksi kuin riidanalainen summa?
Lisään tähän vielä, että poliisi sanoisi, ettei hän ole perehtynyt osaketalojen asioihin, kun itse on asunut aina omakotitalossa. Hän sanoisi, että rikosilmoituksen hän voisi ottaa, mutta ei tutkintapyyntöä.
Ja jos te saisitte selville tämän vilunkipelin, ehkä etsisitte tärkeät asiakirjat ja alkaisitte kai vaatia varastettuja rahoja takaisin.
Jos teiltä löytyisi kauppakirja, kiinteistönvälittäjän myyntiesite ja isännöitsijän omalla allekirjoituksella varustettu isännöitsijäntodistus, joissa kaikissa sanottaisiin selvästi, mitä maksuvelvoitteita teille oli huoneistoa ostaessanne syntynyt, ja jotka kaikki tukisivat teidän omiakin käsityksiänne,
mutta isännöintifirma, kiinni jäämisestään huolimatta sinnikkäästi todistelisi ja pitäisi kiinni rahoistanne ja jarruttelisi niiden palauttamista. Se keksisi jos jonkinlaisia selityksiä, muka aiheellisia ja kun te näyttäisitte ne valheiksi, keksittäisiin uusia tilalle.
Mitä tekisitte, jos asian oikeuteen vieminen asianajajan palkkaamisineen voisi tulla kalliimmaksi kuin riidanalainen summa?
Lisään tähän vielä, että poliisi sanoisi, ettei hän ole perehtynyt osaketalojen asioihin, kun itse on asunut aina omakotitalossa. Hän sanoisi, että rikosilmoituksen hän voisi ottaa, mutta ei tutkintapyyntöä.
Vastaukset 54
Vanhimmat
mutta aika monet piilottelevat sitä.
Yhtiölainaa on esimerkiksi 55 000 euroa. Se on jaettu kahdeksaan osaan, 6875 euroa kunkin huoneiston omistajan omaosuudeksi yhtiölainasta. Neljä osakasta maksaa lainanosuutensa kerralla kokonaan.
Kun loput neljä osakasta lyhentävät omaosuuttaan maksamalla pääomavastiketta, korkoa ja kuluja, eikö näiden lainaa maksavien maksuvelvollisuus täyty jo siitä, kun velka on em. tavalla maksettu loppuun?
Pääomavastike sisältää kaikki lainaan liittyvät kulut eli esim. lyhennukset ja korot. Yhtiöhän maksaa pankkiin lainaansa ja sen lyhennyksiin, korkoihin ja mm. nostokuluihin jne. kerätään velallisilta osakkeilta pääomavastiketta.
Taloyhtiöissähän on tapana, että yhtiökokous päättää vuosittain minkäsuuruisia vastikkeita kerätään. Kun taloyhtiö maksaa lainansa loppuun pankille, on tietysti tarkistettava, onko pääomapuolella alijäämää tai ylijäämää. Jos on alijäämää kerätään se velallisilta osakkeilta ja jos on ylijäämää palautetaan se velallisille osakkeille. Käytännössähän jompaa kumpaa on aina, koska eihän pääomavastiketta voi määritellä sentilleen vuosittain.
Tuntuu hieman oudolta, että suuri isännöintiyritys uskaltaisi nykypäivänä viedä taloyhtiöltä rahaa, sillä tulisihan se esille viimeistään seuraavassa tilinpäätöksessä. Vai oliko rahat otettu suoraan osakkaalta ja siis miten?
Miks tää Korhonen sai kenkää???
Tiedän. Yhtiölaina on jaettuna kullekin osakkaalle oma osuutensa ja osakkaat voivat kai lyhentää osuuttaan eri tahdissakin, eikä tarvitse välittää siitä, miten muut osakkaat osuuksiaan maksavat. Korko sisältyy pääomavastikkeisiin ja tasaerälaina lyhenee nopeammin matalan koron aikana. Vastaavasti korkean koron aikana pääomavastikkeesta menee enemmän korkoihin ja lyhennys on vähäisempi.
Isännöitsijä on täällä laskenut ne valmiiksi, mutta on lisäksi käynyt pankissa neuvottelemassa lainan ehdot uusiksi, oli ottanut vain hallituksen puheenjohtajan ja yhden hallituksen jäsenen allekirjoituksen. He pitivät sitä salaisuutenaan, eikä muille osakkaille puhuttu asiasta mitään, vaikka talo oli lainan panttina.
Täällä taloyhtiö ei ole maksanut lainaansa loppuun, mutta minä maksoin elokuussa oman osuuteni. Alijäämän syntyajasta on monta selitystä. Minä olen muka velvollinen maksamaan ajalta ennen kun olin ostanut huoneiston, vaikka kiinteistönvälittäjän myyntiesitteessä, isännöitsijäntodistuksessa, eikä kauppakirjassa mainita, että minun maksettavaksi olisi siirtynyt muuta velkaa kuin kauppahinta ja sen aikainen yhtiölainaosuus.
Maksan vastikkeet pankkiin sen mukaan mitä isännöitsijä on ilmoittanut. Vaikka korkotaso on alhainen, laina lyheni hitaasti, joten aloitin tutkimisen, mikä oli syynä hitauteen. Kävi ilmi, että osa pääomavastikkeesta oli otettu johonkin jemmaan. Sitten minulle keksittiin selityksiä alijäämistä, joiden tasoittamiseksi oli tarvittu ottaa.
3.11.2010 Saatuani vastikerahoituslaskelman, siitä näin, että hoitovastikepuolelle oli v. 2009 kertynyt noin 3849 euroa, vaikka tilinpäätöstiedoissa oli alijäämää muutama satanen.
Pääomavastikepuolella oli v. 2009 alijäämää - 3524 euroa, vaikka tilinpäätöksessä tuloslaskelman mukaan oli tehty hiukan voittoa.
Siis vetiks tää Korhonen niin sanotusti välistä?
Tottahan osakkeiden mukana siirtyy kaikki niihin liittyvät maksuvelvoitteet, esimekiksi tuo pääomapuolen alijäämä. Sekoitat tuossa varmaan hoitopuolen siirtyvän ylijäämänja yhden vuoden ylijäämän. Pääomapuolen alijäämä ja tuloslaskelman voitto eivät liity juuri mitenkään toisiinsa.
Kun kirjoitat, että kävi ilmi että pääomavastikkeesta oli otettu sa johonkin jemmaan, niin miten tuo ilmeni ja mihin jemmaan ne oli otettu. Se on kyllä nykyaikana melkoisen mahdotonta jemmailla taloyhtiön rahoja siten, ettei jää jälkiä..
vastaan, että että en tunne häntä.
Tarkoitan ku nämä veijarit hehkuttaa että kunta on tämän vuoden jälkeen kattanut alijäämänsä. Käsittääkseni tällä kiinteistöyhtiöllä,keskivälillä, on velkaa lähemmäs 10(kymmenen)miljoonaa euroa. Eikä tämä mäsekkikään taida ihan velaton olla.Mäntyharjun kuntahan on kyseisten puulaakien ainoa omistaja. Eli onko tämä nyt sitä kuuluisaa asioitten kaunistelua,lakaistaan ongelmat maton alle. Kun koriin laitetaan vielä järkyttyvät velat koulukeskusten rakentamisesta on seuraava 1(yhden)%lainakoron nousu Mäntyharjun kaltaiselle kuihtuvalle kylälle aika kova paikka.Mitäs sitten?
"Tottahan osakkeiden mukana siirtyy kaikki niihin liittyvät maksuvelvoitteet, esimekiksi tuo pääomapuolen alijäämä."
Eiköhän siitä pitäisi mainita kauppakirjassa? Jossakinhan voisi olla esimerkiksi niin suuri alijäämä, että ostaja joutuisi maksamaan huoneiston hinnan, mutta ei saisi omistusoikeutta huoneistoonsa vaan pitäisi maksaa alijäämää lopun ikäänsä. Kun hän kuolisi, lapsille kerrottaisiin olevan alijäämää niin paljon, että lapset kieltäytyisivöt ottamasta perintöä vastaan.
" Sekoitat tuossa varmaan hoitopuolen siirtyvän ylijäämänja yhden vuoden ylijäämän."
Kappas vaan, siinä oli huolimattomuusvirhe, josta huomauttamisesta selvännäkijälle kiitos.
Siirtyvä hoitovastikeylijäämä on 3849,33, joka on kyllä hämmästyttävä verratessa tilinpäätöstietoihin.
"Pääomapuolen alijäämä ja tuloslaskelman voitto eivät liity juuri mitenkään toisiinsa. "
Minulla ei oikeastaan ollut tilinpäätöstiedoissa sellaista, mistä olisin voinut nähdä sen paremmin. Ilmankos se meni läpi tilintarkastuksessa.
"Kun kirjoitat, että kävi ilmi että pääomavastikkeesta oli otettu sa johonkin jemmaan, niin miten tuo ilmeni ja mihin jemmaan ne oli otettu."
Sen jälkeen kun olin niin pitkällä, että velkakirjan ehtojen muuttaminen oli tiedossani, minulle ilmoitettiin pääomavastikkeista otetuilla rahoilla tasoitetun alijäämää, mutta edellinen huoneiston omistaja sanoi, ettei alijäämää ollut. Isännöitsijäkin lakkasi enää puhumasta, että alijäämä olisi syntynyt kesällä 2009 jatkuen vuoden loppuun (ostin huoneiston kesällä 2009). Tällöin isännöitsijön esimies sanoi alijäämän syntyneen vuonna 2008.
Missä sijaitsee näillä tiedoin se paikka, jossa jemma oli, en tiedä.
"Se on kyllä nykyaikana melkoisen mahdotonta jemmailla taloyhtiön rahoja siten, ettei jää jälkiä."
Tähän en voi ottaa kantaa, koska osaketalossa asumishistoria on aika lyhyt.
Tuli mieleeni, että jemma olisi siinä, kun internetissä - kiinteistöliiton sivuillakohan se oli- oli tehty jonkinlainen tutkimus siitä, mitä minkäkin ikäisiin taloihin joudutaan uusimaan.
Kun sitten isännöitsijä selitti juuri samoin sanoin tähtäimen suunnitelmasta, jonka hän oli välttämättä halunnut ottaa vastuulleen ja hankkia sen hintaan 650 euroa.
Kun totesin nähneeni sellaisen internetissä, Jemman kansi loksahti kiinni.
Oliko tämä Korhonen laitettu tällä tavoin peittelemään asunto-osakeyhtiöiden huonoa tilannetta? jos ostaa asunnon on tulevat ja nykyiset lainavastuut ne mitä siinä kauppakirjassa lukee.Ei niitä jälkikäteen voi tulla lisää.
Myyntihinta on satakuusikymmentäyhdeksän tuhatta (169. 000 ) e, joka kuitataan kokonan suoritetuksi tämän kauppakirjan allekirjoituksin. Osakkeisiin kohdistuu yhtiölainaosuus 169.500 euroa/ 09.11.2010, jonka ostaja ottaa vastatakseen.
Omistusoikeus osakkeisiin siirtyy heti ja siirtomerkinnällä varustettu osakekirja luovutetaan ostajalle ja kuitataan vastaanotetuksi tämän kauppakirjan allekirjoituksilla.
Ostaja on tarkastanut huoneiston ja kauppaan kuuluvan tarpeiston ja ilmoittaa hyväksyvänsä ne siinä kunnossa, kuin ne tarkastushetkellä ovat olleet.
Hallintaoikeus siirtyy ostajalle 09.11.2920 kauppahinnan tultua maksetuksi.
Huoneistosta menevästä yhtiövastikkeesta, rahoitusvastikkeesta ja vesimaksusta vastaa ostaja 09.11.2010 alkaen ja muista mahdollisista maksuista vastaavat osapuolet omistusaikojensa mukaisesti.
Myyjä vakuuttaa, ettei hänen tiedossaan ole 09.11.2010 päivätystä isännöitsijäntodistuksesta poikkeavia tietoja. Ostaja on tutustunut huoneistoa koskevaan myyntiesitteeseen, yhtiöjärjestykseen, yhtiön viimeiseen vahvistettuun tilinpäätökseen ja 09.11.2010 päivättyyn isännöitsijäntodistukseen.
Tällaista!
Melko kalliista kämpästä näyttää olevan kyse, kun myyntihinta on 169 000 ja yhtiölainaosuus 169 500. Velaton hinta siis 338 500.
Liekö tuo talo vielä pystyssä kun hallintaoikeus siirtyy näemmä vuonna 2920.
Jännä kauppakirja, mutta niitähän voi vapaasti tehdä kaikenlaisia. Olisi tietysti hyvä tarkistaa, että tiedot olisivat edes lähellä oikeata. (ainakin ostajan kannalta)
Myyjä ja ostaja eivät muuten voi keskenään kauppakirjassaan määritellä, että joku huoneistoon kohdistuva rasite esim. rästi tai pääomapuolen alijäämä eivät olisi kaupan jälkeen voimassa..
laitoin tarkoituksella myyntihinnanja yhtiölainaosuuden noin ja hallintaoikeuden hamaan tulevaisuuteen siitä syystä, kun täällä oli aikaisemmin keskustelua alijäämistä, joita ei välttämättä huomaa kun maksaa vain sitä pääomavastiketta. Ja että lapset eivät voi ottaa perintöä vastaan, koska alijäämät siirtyvät samalla kun ottaa perinnön vastaan.
Kärjistin, jotta joku huomaisi katsoa alijäämäasiaa tältä kantilta, vaikka tässä onkin pienemmistä summista kysymys. Mutta olipa pienemmistä tai suuremmista asioista kysymys, eiköhän niissä päde sama laki?
Niin että kenenkähän vastuulle sellainen alijäämä kuuluu maksettavaksi, joka on syntynyt ennen kaupantekoa ja kun sitä ei ole merkitty isännöitsijäntodistukseen, myyntiesitteeseen eikä kauppakirjaan? Ja kun kaikilla ei ole sellaista kaupallista koulutusta, että huomaisi annetun tilinpäätöksen oleva sillä tavalla vajaa, ettei alijäämä näy siitä.
Vasta myöhemminhän minäkin asianajajan neuvomana hankin vastikerahoituslaskelmat ja tase-erittelyn.
Nimimerkki "Louskuttaja" kirjoitti:
"Myyjä ja ostaja eivät muuten voi keskenään kauppakirjassaan määritellä, että joku huoneistoon kohdistuva rasite esim. rästi tai pääomapuolen alijäämä eivät olisi kaupan jälkeen voimassa."
Tarkoitatko, että edellisen omistajan aikana syntynyt alijäämä, jota edellinen omistaja ei ole tiennyt olevankaan, eikä se näy tilinpäätöstiedoistakaan, joita sain kaupanteon yhteydessä, - kuuluisi lain mukaan minun maksettavakseni?
Jos ne kuuluivat minun maksettavaksi, niin mitä järkeä niiden minulta salaamisessa saattoi olla? Ja vieläpä riskeerata ottamalla laittomasti käyttöön velkakirjan salaa muutetut ehdot ? Se että jo toista vuotta oli otettu osa pääomavastikkeesta ja vasta siitä kiinni jäätyään selitettiin sen johtuvan alijäämän tasoittamiseksi, on omituista. Enkä ymmärrä alijäämän syytä. Jos joku aikaisempi omistaja olisi jättänyt vastikkeita maksamatta, tai olisi jostain remontista jäänyt maksamatta, ymmärtäisin, mutta niistä ei ei ole kyse.
eikä muutenkaan tähän keskusteluun, tulkoon se nyt tässä korjatuksi.
Käyn läpi tämän ketjun ja korjaan siinä mahdollisesti olevia virheitä.
ei ainakaan niistä vuoden 2008 tilinpäätöstiedoista paljastunut sellaista. Ja tuolloinen hpj, jolta ostin huoneiston, sanoi, ettei alijämää ollut.
Korhonen on kyllä olluttämän talon isännöitsijänä vuonna 2008 .
Tuntuu aika oudolta , että isännöitsijäyritys voisi noin omia asunto-osakeyhtiön varoja ja muuttaa sen velkakirjoja.
Ei siihen heti tarvitse heti yksityisen osakkaan puuttua. Asunto-osakeyhtiöllähän on hallitus, joka valvoo myös isännöitsijän toimintaa.
Toisaalta yhtiöllä on tilintarkastajat, joiden tehtäviin kuuluu esittää arvio sekä hallituksen että isännöitsijän toimista.
Jos nuo molemmat ovat laiminlyöneet tehtäviään, on syytä toimiin. Siitä tulisi oikeusjuttu ja siinäpä kantajalla olisikin melkoinen todistustaakka.
Asunto-osakkeeseen kuluvat maksu- ym. velvoitteet voivat ajan myötä muuttua yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen ja hallituksen päätösten mukaisesti.
Vaikuttaa aika tavalla huuhaalta koko aloitus
Kyllä maalima on ihmeellinen.
Ei kannata heti leimata jotain kirjoitusta.
"Tuntuu aika oudolta , että isännöitsijäyritys voisi noin omia asunto-osakeyhtiön varoja ja muuttaa sen velkakirjoja."
Velkakirjaan tehdyssä liittessä lukeekin, että se tulee voimaan vasta kun pantinantajat ovat hyvöksyneet sen.
"Ei siihen heti tarvitse heti yksityisen osakkaan puuttua. Asunto-osakeyhtiöllähän on hallitus, joka valvoo myös isännöitsijän toimintaa. "
Yksityinen osakas ei välttämättä edes huomaa, sillä hän maksaa koko ajan samankokoista vastiketta ja luulee sen menevän lainan lyhennykseen. Näissä tapauksissa on hallituksen puheenjohtajallakin vaikeuksia saada kaikkia tilinpäätökseen kuuluvaa aineistoa, koska kaikilla ei välttämättä ole kaupallista koulutusta..
"Toisaalta yhtiöllä on tilintarkastajat, joiden tehtäviin kuuluu esittää arvio sekä hallituksen että isännöitsijän toimista."
Olen saanut vasta nyt aineistoa, jota ei ollut tilinpäätöksessä. En tiedä miten tilintarkastus on junailtu.
"Jos nuo molemmat ovat laiminlyöneet tehtäviään, on syytä toimiin. Siitä tulisi oikeusjuttu ja siinäpä kantajalla olisikin melkoinen todistustaakka."
Taloyhtiöiden kannattaisi liittyä kiinteistöliittoon, jolloin sieltä saa soittamalla lainopillisia neuvoja ja jopa koulutusta.Jäsenmaksu on 145 euroa vuodessa
Ne maksulliset puhelut ovat niitä "myrkkysieniä", joita nousee tällaisina aikoina.
"Asunto-osakkeeseen kuluvat maksu- ym. velvoitteet voivat ajan myötä muuttua yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen ja hallituksen päätösten mukaisesti."
Totta.
"Vaikuttaa aika tavalla huuhaalta koko aloitus"
Voihan se vaikuttaa, mutta tämän rehellisemmin en osaa kirjoittaa. Valehdella en haluaisi tällaisissa asioissa, enkä edes uskaltaisi.
Kukahan tietäisi, minkälaista peli kulisseissa on.
ja tarkotin tämän alla olevan kirjoituksen muualle, mutta laitan sen tähänkin, koska sinua näyttää kiinnostavan kunnan asiat. Tähän asiaan liittyy vain yksi kunnanvaltuutettu:
Kiinteistönvälittäjän myyntiesitteessä, isännöitsijäntodistuksessa, kauppakirjassa, tai niissä tilinpäätöstiedoissa ei mainita muuta velkaa, kuin huoneiston kauppahinta ja selvin numeroin ilmaistu yhtiölainaosuus.
Vuoden kuluttua paljastui, että laina ei ollutkaan lyhentynyt niin paljoa kun osakas oli laskenut. Osa pääomavastikkeesta oli hävinnyt.
Osakas rupesi etsimään, minne rahat olivat hävinneet. Hän pyysi kopion yhtiölainan velkakirjasta. Sieltä paljastui yllättäen tämän vuoden puolella tehty liite velkakirjaan. Liitteessä oli uudet lainan ehdot.
Vaikka talo oli lainan panttina, ei lainaehtojen muuttamisesta ilmoitettu osakkaalle. Ei, vaikka hänellä oli yhtiölainaa maksettavana, puhumattakaan, että asia olisi käsitelty yhtiökokouksessa.
Isännöitsijältä asiasta kysyessään hän sai kuulla, että ”kesällä vuonna 2009 oli alkanut syntyä alijäämää jatkuen vuoden loppuun” (osakas oli ostanut huoneiston kesällä 2009) ja nyt kerätään rahaa sen maksamiseen.
Kun osa lainan lyhentämiseen tarkoitetuista rahoista otetaan muihin tarkoituksiin ja vieläpä osakkaan tietämättä, oli ainakin osakkaan mielestä menetelty väärin. Vasta asian paljastuttua selitettiin, että ne olivat alijäämän tasoittamiseksi. Tähän mennessä ei oltu edes suusanallisesti puhuttu alijäämästä.
Tuohon aikaan hallituksen puheenjohtajana ollut osakas, joka oli maksanut oman lainaosuutensa heti kokonaan, ei ollut vaivannut päätään laina-asioilla. Hän ei muistanut olleensa sellaisessa kokouksessa, jossa hän olisi hyväksynyt lainan uudet ehdot.
Hän sanoi, ettei ole kuullut puhuttavankaan lainaehtojen muuttamisesta - ja sanoi vielä, että jos isännöitsijä väittää sellaista, niin näyttäköön kokouspöytäkirjasta hänen allekirjoituksensa.
Ilmeisesti isännöitsijää harmitti sen toisen, aktiivisemman osakkaan kiinnostus asiaan, koska hän kiusasi vähän sanoen, että ”puhelimessa on pidetty kokous”, ”sähköpostitse neuvoteltiin” ja että ”pitäs sen verran luottaa isännöitsijään” yms.
Myöhemmin isännöitsijä näytti hallituksen kokouspöytäkirjasta ent. hpj.osakkaan allekirjoituksen. Seuraavaksi tämä ent. hpj.osakas kertoi myöhemmin, että siinä oli lisäksi kunnanvaltuutetun nimi.
Tämä kunnanvaltuutettu on isännöitsijän yhtiökokouspöytäkirjaan merkitsemä hallituksen jäsen. Muut osakkaat ovat allekirjoittaneet pöytäkirjan ja sillä vahvistaneet hyväksyvänsä isännöitsijän menettelytavan, vaikka kumpikaan heistä ei ollut esittänyt hänen hallituksenjäsenyyttään.
Kolmea huoneistoa edustaessaan kunnanvaltuutetulla on ollut kaikki valta, koska yksityisten osakkaiden keskuudessa on vain kaksi aktiivista.
Vuosikokouksesta 2010 alkaen on tämän kirjoituksen kirjoittaja ollut hallituksen puheenjohtaja. Kokouksen pitoaikaan ei vielä ollut tiedossa velkakirja-asia, eikä mikään siihen liittyvä, vaikka todennäköisesti jo silloin lainaa lyhennettiin vain osalla pääomavastikkeista.
Kunnanvaltuutettu ei ollut paikalla kokouksessa. Hän hoitaa hallituksenjäsenyyttään käymällä isännöitsijäntoimistossa ym. tavoilla.
Syyskesällä 2010 valtuutettu ilmoitti uudelle hpj. osakkaalle, että ”minä en ole minkään taloyhtiön hallitusten kanssa tekemisissä”, kun osakas oli kysynyt sähköpostissa hänenkin mielipidettään pihasuunnitelma-asiassa.
Hpj –osakas oli mm. halunnut lopettaa kiistelyt autopaikoista ja teettää puuttuvat kaksi autopaikkaa lämmitystolppineen, koska yhtiöjärjestyksessä mainitaan, että kutakin huoneistoa kohden on autopaikka.
Ongelmat ovat:
Alijäämää sanottiin olevan, vaikka siitä ei ole näyttöä missään, päinvastoin, minulle huoneiston myynyt sanoi, että alijäämää ei ollut.
(3.11.2010 minulle lähetetyissä "korjattu" -otsikoituina on ali- ja ylijäämät, mutta tilintarkastaja ja yhtiökokous eivät ole hyväksyneet niitä, eikä kirjanpitäjä ole esittänytkään niitä hyväksyttäviksi)
Miten voin saada laittomasti minulta otetut rahat takaisin?
En ole saanut edes kuittia niistä vuoden ajan salaa pääomavastikkeista otetuista rahoista, jotka oli tarkoitettu lainanmaksuun.
Yleinen hintataso on nyt korkeampi kuin oli huoneistoa ostaessani. Jos nyt saisin huoneistosta hintojen nousun mukaisesti enemmän kuin ostaessani, joutuisin maksamaan veroja siitä, mikä menee yli puolitoista vuotta sitten maksamastani hinnasta.
Ja millä todistan, että minulta on pääomavastikkeista otettu alijäämän tasoitukseksi nimitettyä rahaa? Tällä tavoin esiin putkahtanut alijäämähän on verrattavissa huoneiston hinnanlisäykseen, mutta tuskin virallisesti, koska kauppakirjassa ym. asiakirjoissa ei mainita mistään sellaisista maksuvelvoitteista?
Jos en saisi rahojani takaisin, mutta saisin huoneistoni myytyä, miten voin olla varma, ettei seuraava huoneiston omistaja joudu kokemaan samaa? Epäilen, että alijäämä niminen pajatso on jälleen uuden osakkaan hahmossa valmiina pelattavaksi.
Tottakai pääomavastiketta käytetään pääomapuolen aliäämään. Sehän vain tarkoittaa sitä, että pääomavastiketta ei ole aiemmin kerätty tarpeeksi lainan lyhennyksiin ja korkoihin. Kyllä kaikki rahansiirrot ovat nykypäivänä niin näkyviä, että niissä on kyllä mahdotonta huijata.
Luulen, että kysymysessä on tässä tapauksessa enemmänkin se, että joku ei ymmärrä mistä puhuu.
Tilinpäätöksestä on kyllä luettavissa ali - ja ylijäämät jne. Itse en ole koskaan nähnyt kauppakirjassa merkintää taloyhtiön ali- ja ylijäämistä. Kannattaisi ehkä olla tarkempana, kun ostaa asuntoa.
tai jos väität, että oli, pitäisi olla tilintarkastajan kautta käynyttä näyttöä.
Ei todista sitä, että on liian vähän kerätty. Totuus on, että oli kerätty enemmän kuin mitä oli käytetty lainan lyhennykseen ja korkoihin (tasaerälaina).
En ole ollut kovasti kiinnostunut ajattelemaan, miten voisi pettämällä hankkia rahaa, mutta tällaisten asioiden parissa joutuu ajattelemaan.
On voitu esimerkiksi kirjoittaa tilintarkastajaa ajatellen vähän toisenlainen tilinpäätös.
Siitä kielii nuo 3.11.2010 saamani korjaukset ali/ylijäämiin. Siitä näkyi myöskin yllättävän suuret hoitovastikepuolen ylijäämät.
Kaksoistilinpäätös. Siitä vihjaa ne osat tilinpäätökseen, joita en saanut huoneistokauppaa tehdessäni ja joista alijäämät olisivat näkyneet.
3.11.2010 korjauksista ei talossa asuva toinen hallituksen jäsen ollut saanut tietoa, kunnes otin kopion saamistani ja vein hänelle. Nukkuvat osakkaat ovat edelleen ilman niitä tietoja.
Minulle tulee kalliiksi ostaa tämän tästä postimerkkejä, kirjekuoria jotta tiedottaisin. Ja mistä tiedän, vaikka he kokisivat postini häirinnäksi?
Huoneiston minulle myynyt henkilö oli myös hallituksen puheenjohtaja siihen saakka, kunnes hän molemmat huoneistonsa myytyään ja uudelle paikkakunnalle asetuttuaan oli tehnyt ilmeiseksi, että tänne on valittava uusi hallituksen pj.- ei ole missään asiassa pettänyt minua. Minulla ei ole häneen kohdistuvia epäilyksiä.
Eli vielä vinkiksi asunto ostaville: Unohtakaa tuloslaskelman voitto / tappio, sillä ei ole mitään tekemistä siihen, paljonko yhtiöllä on käytössä rahaa tai paljonko on lainaa.
Katsokaa rahoituslaskelmaa. Siitä näette kumulatiivisen kertymän yhtiön vastikkeista. Jos talolla on paljon hoitoylijäämää niin se on hyvä. Se on rahaa joka talolla on käytettävissä tuleviin remontteihin yms.
Pääomayli/alijäämästä teidän ei tarvitse huolehtia ELLEI teidän huoneistoon kohdistu lainaa. Jos pääomavastikkeissa on paljon ylijäämää, pienentää se teidän huoneistonne osuutta lainasta.
Lukekaa tilinpäätös hyvät ihmiset ennen ostamista, niin ei tule tälläisiä yllätyksiä! Jos huoneistolla on lainaa, pyytäkää lainaosuuslaskelma kaupanteon yhteydessä. Silloin ainakin saatte selvää paljonko lainaosuutenne oikeasti on.
Ja mitä tähän tapaukseen tulee. Mikäli pääomavastikkeita ei ole käytetty sovitusti lainan lyhentämiseen, sehän nimenomaan lisäisi ylijäämää. Jolloin huoneiston velkaosuus olisi todellista pienenmpi. Ja yhtiön on käsittääkseni aina muutettava lainan takaisinmaksusuunnitelmaa, kun joku osakkaista suorittaa oman osuutensa yhtiölle ja yhtiö maksaa sen eteenpäin pankille. Mikäli maksuohjelmaa ei muuteta joutuu jossain vaiheessa viimeinen lainallinen maksamaan pääomavastiketta itsekseen yhtä paljon kuin muut aikaisemmin yhteensä. Vai miten kyseissessä tapauksessa velkakirjaa oli muutettu?
LKV puhuu asiaa. Vain rahoituslaskelmassa olevat kumulatiiviset siirtyvät yli- ja alijäämät ovat merkityksellisiä tarkasteltaessa taloyhtiön tilannetta. Näin on sekä hoito- että pääomapuolellakin. Taseen rahoitusasema kertoo sitten koko tilanteen yhteensä.
Myös tuo on totta, että jos pääomapuolen rahoja ei olisi käytetty lainanlyhennyksiin, olisi sillä puolella ylijäämää. Ne eivät päinvastoin ole riittäneet lainanlyhennyksiin ja korkoihin ja siksi talolla on pääomapuolella alijäämää. Ehdottomasti pitää pyytää huoneistokohtainen lainaosuuslaskelma jos ostaa velallisen huoneiston.
Kaikkea ei todellakaan välttämättä näe kauppakirjasta, koska kauppakirjan voi tehdä käytännössä kuka tahansa. Kauppakirjahan voidaan tehdä esim. kynällä pienelle ruutupaperille myyjän ja ostajan kesken.
Kannattaa siis olla tarkka ja tutustua siihen mitä ostaa, sillä kun kaupat on tehty, on yleensä myöhäistä alkaa itkemään. Vanhan asunnon ostamista voi verrata vaikka käytetyn auton ostoon, joka on tosin yleensä halvempaa. Varmasti ostaja yleensä tarkastaa auton hyvin tarkasti ennen kuin ostaa, ettei ihan heti jää tien varteen.
Asuntokaupassa on hyvä muistaa myös se, että asunto osakeyhtiöstä ostetaan vain osakkeet, jotka oikeuttavat tietyn huoneiston hallintaan. Itse huoneiston rakenteethan kuuluvat yhtiölle. Jos osakkeisiin kohdistuu esim. pääomapuolen alijäämää, ei se tietenkään häviä mihinkään kauppojen yhteydessä, vaikka myyjä ja ostaja sopisivat keskenään mitä.
Ei kannata kehitellä juttuja asioista, joista ei ymmärrä.
Olisiko viisaampi maksaa yhtiölainat pois pankkilainalla. Mutta tuloista riippuen voi saada asuntotukea ja yhtiölainat otetaan huomioon asuntomenoina.
Olisiko viisaampi maksaa yhtiölainat pois pankkilainalla? Mutta tuloista riippuen voi saada asuntotukea ja yhtiölainat otetaan huomioon asuntomenoina.
Jos myy kannattaako maksaa lainat pois ,tai siirtää ostajalle(ali/ yli jäämä).
”Katsokaa rahoituslaskelmaa. Siitä näette kumulatiivisen kertymän yhtiön vastikkeista. Jos talolla on paljon hoitoylijäämää niin se on hyvä. Se on rahaa joka talolla on käytettävissä tuleviin remontteihin yms”.
- Rahoituslaskelmaa ei ollut niissä tilinpäätöstiedoissa, jotka sain kiinteistönvälittäjältä kaupanteossa.
Kaupat tehtiin heinäkuussa 2009 ja rahoituslaskelman sain vasta 3.11.2010.
Tiesin kyllä kysellä rahoituslaskelmaa jo elokuussa 2010, käytyäni asianajajan puheilla, mutta isännöitsijä ei antanut sitä. Hän tekeytyi kuin kyselisin aivan hulluja pyytäessäni rahoituslaskelmaa.
Nyt kun 3.11.2010 sain rahoituslaskelman vuodelta 2008, siinä näkyvät alijäämät eivät näkyneet niissä tilinpäätöstiedoissa, jotka sain kaupanteossa vuonna 2009.
Eikä muuten talossa asuva hallituksen jäsenkään ole näyttänyt saaneen vuosikokouskutsun mukana sellaista tietoa, jossa yli - 3000 euron alijäämä näkyisi. Uskon että jos hänellä olisi ollut tietoa, hän olisi tuonut sen näkyville.
Hoitopuolen lähes 4000 euron ylijäämäkään ei näkynyt tilinpäätöksen millään sivulla. Näkyi vain alle 800.
”Pääomayli/alijäämästä teidän ei tarvitse huolehtia ELLEI teidän huoneistoon kohdistu lainaa. Jos
pääomavastikkeissa on paljon ylijäämää, pienentää se teidän huoneistonne osuutta lainasta.”
- Olen ainoa yksityinen osakas, jolla oli lainaa elokuun loppuun asti, jolloin kyllästyneenä isännöitsijän aivopesuun, kiistelyyn, jossa hän aika ajoin uhkasi, että jos tämä ei mene perille niin siten pitää keksiä jotain muuta! - joka vaikutti sille kuin hänellä olisi aseita, joista hän ei vielä halua puhua.
Liikaa salaa minulta pääomavastikkeista otettu on vielä palauttamatta minulle.
Niidenkin osakkaiden, jotka ovat jo maksaneet lainaosuutensa, kannattaisi ottaa kantaa tähän asiaan, sillä talkootöiden tekeminen loppuu, jos minun aika menee näihin tällaisiin. T'ähän asti kunnan huoneistojen osalta on kunnalle tullut säästöä, kun esimerkiksi viime talvena ei tarvittu firmaa tekemään lumitöitä. Kolme osakasta osallistui talkoisiin.
”Lukekaa tilinpäätös hyvät ihmiset ennen ostamista, niin ei tule tälläisiä yllätyksiä! Jos huoneistolla on lainaa, pyytäkää lainaosuuslaskelma kaupanteon yhteydessä. Silloin ainakin saatte selvää paljonko lainaosuutenne oikeasti on.”
- Olisi ensin saatava se tilinpäätöksestä myös se rahoituslaskelma ja vastikerahoituslaskelma.
”Ja mitä tähän tapaukseen tulee. Mikäli pääomavastikkeita ei ole käytetty sovitusti lainan lyhentämiseen, sehän nimenomaan lisäisi ylijäämää. Jolloin huoneiston velkaosuus olisi todellista pienempi.”
As Oy -laissa sanotaan, että pääomavastikkeet on viipymättä toimitettava lainan lyhennykseen. Näin ei oltu menetelty. Ja mitään pääomapuolen ylijäämiä ei ole näkynyt!
”Ja yhtiön on käsittääkseni aina muutettava lainan takaisinmaksusuunnitelmaa, kun joku osakkaista suorittaa oman osuutensa yhtiölle ja yhtiö maksaa sen eteenpäin pankille.
Mikäli maksuohjelmaa ei muuteta joutuu jossain vaiheessa viimeinen lainallinen maksamaan pääomavastiketta itsekseen yhtä paljon kuin muut aikaisemmin yhteensä. Vai miten kyseissessä tapauksessa velkakirjaa oli muutettu?”
- Tasaerälaina oli muutettu sellaiseksi, että viimeinen maksupäivä pysyy samana kuin se oli ollut lainaa otettaessa, jolloin muuttui tasaerälainan luonne:
Viimeisinä lainanmaksukuukausina pääomavastike oli 155,40 euroa/kk, mutta lainan lyhennykseen siitä oli mennyt vain 50 euroa, joka sisälsi koron. / Samanaikaisesti lainan määrä kasvoi siten, että toukokuussa lainan omaosuutta oli 4483,00 ja elokuussa 4591,24 kun maksoin sen kokonaan.
Eikö lainasta ole alun alkaen jaettu kullekin oma osuutensa ja ne pitäisi ollakin erillään toisistaan, vaikka yhtiölaina onkin yksi kokonaisuus.
Minuun on kohdistettu isännöitsijän ja hänen esimiehensä taholta henkistä väkivaltaa, parin tunnin kestoisilla väännöillä on keskittymiskykyni herpaantumista hyödynnetty siten, että isännöitsijä kirjoitti sopimuksen ja otti kiireesti allekirjoitukset sopimukseen.
Sain kopion sopimuksesta kolmea viikkoa myöhemmin ja siitä paljastui keskittymiskyvyn herpaantumisen seuraus:
Sopimuksessa väännetään asia näyttämään sille kuin kiistäisin lainan oman osuuden kuuluvan maksettavakseni! Sitä en ole missään vaiheessa kieltäytynyt maksamasta.
Houkuttimena allekirjoitukseni saamiseen isännöitsijä käytti lupausta, että minulle maksetaan takaisin ne rahat, jotka oli YLI yhtiölainan omaosuuden, tosin ehdolla että isännöintifirmalta pitää ensin saada suostumus.
"Myös tuo on totta, että jos pääomapuolen rahoja ei olisi käytetty lainanlyhennyksiin, olisi sillä puolella ylijäämää. Ne eivät päinvastoin ole riittäneet lainanlyhennyksiin ja korkoihin ja siksi talolla on pääomapuolella alijäämää."
Ei käynyt noin kuin kirjoitit. Tammikuussa 2010 tehdyn uuden liitteen ehtojen mukaisesti yhtiölaina lyheni 200 euroa/kk, eli 50 senttiä kunkin lainallisen huoneiston omaosuutta. Tuohon 50 sentin rahaan sisältyi vielä korko.
Pääomavastikkeita kerättiin kuitenkin 155,40 euroa/kk. Näistä en saanut kuittia ja minulla on vain pankin tiliote. Niinpä, jos myyn huoneiston, kohta väitetään uudelle omistajalle, että lainaa on lyhennetty vain 50 senttiä/ kk ja siitä syystä on alijäämää plaap plaap.
Elokuussa kiinni jäätyään isännöitsijä selitti, että "alijäämää oli syntynyt kesällä 2009 ja jatkunut vuoden loppuun". (ostin huoneiston kesällä 2009)
Kun tuolta selitykseltä putosi pohja, isännöitsijän esimies sanoi alijäämän syntyneen vuonna 2008. Ja 3.11.2010 sain rahoituslaskelman, jossa näkyy ali/ylijäämät.
Kauppakirjassa on teksti: Huoneistosta menevästä yhtiövastikkeesta, rahoitusvastikkeesta ja vesimaksusta vastaa ostaja 1.8.2009 alkaen ja muista mahdollisista maksuista vastaavat osapuolet omistusaikojensa mukaisesti.
"Myös tuo on totta, että jos pääomapuolen rahoja ei olisi käytetty lainanlyhennyksiin, olisi sillä puolella ylijäämää. Ne eivät päinvastoin ole riittäneet lainanlyhennyksiin ja korkoihin ja siksi talolla on pääomapuolella alijäämää. Ehdottomasti pitää pyytää huoneistokohtainen lainaosuuslaskelma jos ostaa velallisen huoneiston."
- Ei ole totta. Taisin jo kirjoittaakin, että kesäkuun alusta pääomavastike oli jo 155,40 eur./kk , mutta lainanlyhennykseen siitä oli mennyt vain 50 senttiä ja johon sisältyi korko.
Se mitä täällä on kirjoitettu maksuohjelman muutoksen tärkeydestä, ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Tasaerälainassa laina-aika pitenee, jos korot nousevat, mutta tasaerälainan ehtoja rassaamalla ehdoista hyökkää hyeena, joka hyökkää sen lainanmaksajan kimppuun kuin rassaaja haluaa. Ja jos osakkaat alkavat kysellä lainansa lyhenemisvauhdista, siitä laskutetaan 40 euroa kerrasta.
Näin näin, ikävä kyllä.
Vuoden alusta muuttuu taas maksuohjelma.
Kirjoitin seuraavasti:
- Viimeisinä lainanmaksukuukausina pääomavastike oli 155,40 euroa/kk, mutta lainan lyhennykseen siitä oli mennyt vain 50 euroa, joka sisälsi koron. / Samanaikaisesti lainan määrä kasvoi siten, että toukokuussa lainan omaosuutta oli 4483,00 ja elokuussa 4591,24 kun maksoin sen kokonaan.
mutta piti kirjoittaa, että lainanlyhennykseen meni 50 senttiä, johon sisältyi korko. Loput oli hävinneet.
Kirjoitin näin:
Viimeisinä lainanmaksukuukausina pääomavastike oli 155,40 euroa/kk, mutta lainan lyhennykseen siitä oli mennyt vain 50 euroa, joka sisälsi koron. / Samanaikaisesti lainan määrä kasvoi siten, että toukokuussa lainan omaosuutta oli 4483,00 ja elokuussa 4591,24 kun maksoin sen kokonaan.
mutta piti kirjoitaa, että pääomavastike oli 155,40 euroa, mutta lainanlyhennykseen siitä meni vain 50 senttiä, johon sisältyi korko.
Yhtiöjärjestykseen ei ole tehty muutoksia. Pitäisi kyllä tehdä kun Suomen laki on muuttunut ja se menee As Oy -lain edelle:
" 3 & Yhtiön osakkeita eivät saa omistaa ulkomaalaiset, ulkomaiset yhteisöt eivätkä ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuutta 1939 annetun lain
2. & pykälässä mainitut suomalaiset yhteisöt, eikä osakkeita saa luovuttaa ulkomaalaisille tai edellä mainituille henkilöille.
Tämä pykälä on merkittävä osakekirjoihin ja osakelueteloon, mahdollisesti annettavaan väliaikaistodistukseen ja osakeantilippuun."
Muissa kohdin yhtiökokouspäätökset ovat voimattomia, koska poliisi ja oikeustuomioistuin eivät jouda valvomaan.
Tässä tapauksessa hallituksen puheenjohtajat ovat vaihtuneet usein. Erotan heidät toisistaan tässä kirjoituksessa käyttämällä heistä numeroita.
1. hpj. aikana 1.1.2008 - 8.10.2009 on otettu laina. Oli mahdollistettu osakkaiden lainaosuutensa suorittaminen kertamaksuna, jolloin vuoden 2008 aikana olivat neljä osakasta maksaneet osuutensa (heistä yksi oli maksanut muutaman kuukauden pääomavastiketta).
2. hpj. aikana 9.10.2009 - 4.3.2010 oli yksi niistä, jotka olivat maksaneet osuutensa kertamaksuna. Hänen hpj. aikanaan, tammikuussa 2010, oli isännöitsijä käynyt pankissa neuvottelemassa muutoksista lainan ehtoihin, jotka oli kirjattu erilliseen velkakirjan liitteeseen. Helmikuussa 2010 hallituksen tilinpäätöskokouksessa olivat hpj 2. ja kunnanvaltuutettu allekirjoittaneet (isännöitsijä vilautti pöytäkirjaa noin kolmen sekunnin ajan näyttäkseen siitä hpj 2.allekirjoituksen) uudet lainan ehdot.
Lainaehtoje muutamisasiaa ei viety 4.3.2010 pidettyyn yhtiökokoukseen, eikä talossa asuvalle osakkaalle, jolla oli lainaosuutta jäljellä, kerrottu liiteasiasta tai alijäämästä mitään.
3.hpj:n toimikausi alkoi 4.3.2010. - jatkuu edelleen. hpj 3. oli 22.7.2009. ostanut hpj.1:ltä huoneiston, jossa oli lainaosuutta. Muut kolme lainalliset huoneistot olivat kunnan omistamia.
- Elokuun loppupuolella 2010 paljastui liite velkakirjaan,
- sanottiin alkaneen syntyä alijäämää kesällä 2009 jatkuen vuoden loppuun,
- kaupanteossa annetuista tilinpäätöstiedoista ei käynyt ilmi juuri mitään,
- hpj 2.sanoi, ettei muista mitään lainan ehtojen muuttamisia, eikä sellaista kokousta, jossa hän olisi allekirjoittanut mitään. Muutamien viikkojen kuluttua uudelleen asiasta kysyttäessä hän sanoi, että ei minkäänlaista muistikuvaa ole tullut mieleen sellaisesta allekirjoitustilanteesta tai edes kokouksesta, ja "jos isännöitsijä väittää sellaista niin näyttäköön kokouspöytäkirjasta minun nimen", sanoi hän.
- hpj 3. lähetti 27.9. 2010 kokouskutsut ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Vietyään isännöitsijäle henkilökohtaisesti kutsun, hän näytti pikaisesti hallituksen tilinpäätöskokouspöytäkirjaa, josta käden alle peittyi suuri osa, mutta näkyi hpj. 2:n allekirjoitus.
- 12.10.2010 Ylimääräinen yhtiökokous. Ennen kokouksen alkua ja ennen hpj 3:n paikalle saapumista olivat isännöitsijä ja hpj 2 neuvotelleet kahdenkeskisesti sen, mitä tulee unohtamiseen asiassa "velkakirjan liite/hallituksen tilinpäätöskokouksessa allekirjoituksiin lainaehtojen muuttamisesta", eikä niistä keskusteltu meneillä olevassa kokouksessa.
Kiistaa alijäämäasiasta, salailusta ja valehteluista kesti pari tuntia ja sen päätteeksi isännöitsijä ehdotti asian sopimista rahalla ja pani eteeni sopimuspaperin. Helpotuksen tunne herpaannutti keskittymiskyvyn ja hpj 3. allekirjoitti sen.
Hpj 3. ei kuitenkaan allekirjoittanut kokouspöytäkirjaa ja oli syytä ollakin allekirjoitamatta.
- 13.10.2010 Isännöitsijän esimies oli tullut neuvottelemaan isännöitsijän toimistoon ja hpj 3 kutsuttiin sinne. Esimies painosti hänkin pari tuntia hpj 3. maksamaan (jo pääomavastikkeina otetuista) ja pysymmään asiasta hiljaa. Perusteet olivat hatarat, mutta hän sanoi alijäämän syntyneen vuonna 2008, siis toisin kuin isännöitsjä oli väittänyt.
- 8.11.2010 hpj 3. lähetti epäilevän sähköpostin isännöitsijäle ja pyysi saada kopion 12.10.2010 kirjoitetusta sopimuksesta.
- Sopimuksessa esitetään riita sillä tavoin kuin hpj 3. kieltäytyisi maksamasta isännöitsijäntodistuksessa olevaa lainan omaosuutta. Se on valhetta.
Riita oli ollut siitä, että hpj 3:n maksettavaksi oli yritetty sälyttää isännöitsijän ja hänen esimiehensä, sekä mainitun kunnanvaltuutetun toimesta alijäämistä syntynyttä noin 740 euroa.
Monet kertoivat myös kunnan maksavan kolmesta huoneistostaan, kustakin saman verran. Vasta nyt tulin ajatelleeksi, että pitäisi varoittaa, jotta taskunpohjat kuluvat siinä kun rahoja yhtenään siirreellään taskusta toiseen :D :D :D.
olenko minä niitä yhtiöjärjestyksessä mainittuja eräitä henkilöitä, jotka eivät saa omistaa osakkeita kyseisessä rivitalossa? Maksaa ilmeisesti saa, ja siihen jopa painostetaan - maksamaan ylimääräistäkin?
Viilaan edelleen tässä ketjussa olevia virheitä, jotka voivat vaikeuttaa tapahtuneen ymmärtämistä. (parin vahvasti liioitellun tarkoitus oli näyttää, mitä alijäämä merkitsee)
korjattuna tähän:
Viimeisinä lainanmaksukuukausina pääomavastike oli 155,40 euroa/kk, mutta lainan lyhennykseen siitä oli mennyt vain 50 euroa, joka sisälsi koron. / Samanaikaisesti lainan määrä kasvoi siten, että toukokuussa lainan omaosuutta oli 4483,00 ja elokuussa 4591,24 kun maksoin sen kokonaan.
Rahoitusvastike oli 155,40 euroa ja lainan lyhennykseen siitä oli toimitettu vain 50 euroa, johon sisältyi korko.
28.1.2010 tehdyssä liitteessä on korkojen laskusta huolimatta viimeinen lainanmaksupäivä pysytetty samana kuin on 25.6.2008 otetun lainan takaisinmaksun viimeinen maksupäivä.
tulee joskus edullisemmaksi siitä syystä, että lakia tehdessä on tarkoitettu saattaa asuntolainan ja taloyhtiölainan maksajat tasaveroiseen asemaan. Tästä syystä taloyhtiölainan korko on pienempi kuin asuntolainan korko, mutta vastaavasti asuntolainan korot käyvät verotukseen vähennyksinä toisin kuin taloyhtiölainan korot.
ja vieläpä niin, että ensin oli oikein, mutta muutin sen vääräksi.
Suurin syy tällaisen virheen toistumiseen on pankkikortin käyttö, mutta minuahan on myös pommitetaan g-mailissa koko ajan kun kirjoitan tänne.
epäselvyyksiin vastaan sitä mukaa, kun joku ei saa selvää.
Enpä taida olla ainoa, jolla on syytä pelätä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8934471
On hiljaista.
taitaa asuntolaina tulla edullisemmaksi.
Ainakin minä maksoin taloyhtiölainan ja otin asuntolainan, kun aihetta siihen ilmeni.
yhtiölainan omaosuuden, se on edelleen yhtiölainan omaosuutta, jota seuraava omistaja maksaa.
"Katsokaa rahoituslaskelmaa. Siitä näette kumulatiivisen kertymän yhtiön vastikkeista. Jos talolla on paljon hoitoylijäämää niin se on hyvä. Se on rahaa joka talolla on käytettävissä tuleviin remontteihin yms. "
Olen jo kirjoittanut, että rahoituslaskelmaa ei ollut niissä vuoden 2008 tilinpäätöstiedoissa, jotka oli huoneistokaupan yhteydessä annettu. Eikä muuten ollut 4.3.2010 kokouskutsun mukana tulleessakaan tilinpäätöksessä rahoituslaskelmaa.
Näiden vuosien rahoituslaskelmien saaminen oli niin tiukassa, ettei ne meinanneet irrota vielä sittenkään kun olin jo varma asiastani asianajajan puheilla käytyäni.
Kysyin isännöitsijältä tilinpäätöksessä näkyvästä Rakennusrahastosta, jossa näkyy moninumeroinen summa. Isännöitsijä vastasi, ettei siellä ole rahaa.
Jemma ei siis ole siellä, ajattelin.
Nyt tarkistin googlettamalla mitä Rakennusrahasto tarkoittaa:
http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/717602942eb71ebdc22570210049e02b/5761dbe5108133a9c22567b6004418e2?OpenDocument
Onko Jemma sittenkin siellä?
Nyt ollaan kyllä niin kuutamolla, että hohhoijaa. Rakennusrahasto muodostuu rahasta joka on käytetty aikanaan talon rakentamiseen. Rakennusrahastoa voidaan kasvattaa esim. peruskorjausten yhteydessä, jolloin talon arvo nousee. Rakennusrahastossa ei siis todellakaan ole rahaa. Nämä viestit ovat lähinnä huvittavia, kun internetistä googlaamalla yritetään itse opiskelemalla keksiä hurjia salaliittoteorioita normaaleista asioista. Kannattaisi mennä kouluun, niin voi oppia asioita ihan oikeasti. PS. Jos asuntokaupoissa ei ole tarkkana, kannattaa syyttää pelkästään itseään.
kirjoitus on nykyistä As Oy lakia valmistellessa tehty ja heinäkuussa voimaan tulleet kohdat ovat As Oy laissa.
Ja mitä tulee siihen Avaran minulta pääomavastikkeesta salaa ottamastaan rahasta,
As Oy -laki/ osa 1 / luku 3/ 7 & vastaa Avaralle:
Uuden omistajan vastuu vanhan omistajan maksulaiminlyönnistä:
Osakkeen uusi omistaja on edellisen omistajan ohella vastuussa tämän laiminlyömästä yhtiövastikkeesta ja 2 &:n 2 momentissa tarkoitetusta maksusta.
Uuden omistajan vastuun enimmäismäärä on yhtä suuri kuin koko yhtiövastikkeen yhteenlaskettu määrä siltä kuukaudelta, jona omistusoikeus siirtyi, ja sitä välittömästi edeltävältä viideltä kuukaudelta.
Uusi omistaja ei kuitenkaan vastaa sellaisesta entisen omistajan laiminlyömästä yhtiövastikkeesta tai maksusta, jota ei ole mainittu isännöitsijäntodistuksessa ja joka on erääntynyt maksettavaksi ennen todistuksen päiväystä.
Isännöitsijän esimies kirjoitti (sp 15.10.2010 klo 01): ”Ihmettelin hieman kuitenkin sitä, että kyseessä olevan huoneiston 3 kohdalla pääomavastike on alkanut pyöriä vasta joulukuussa 2008. Tähän syytä en tähän hätään mistään löydä, mutta täytyy tutkia onko siihen joku peruste.”
- Valhetta. Edellinen omistaja on maksanut vastikkeet ajallaan.
Isännöitsijän esimies 3.11.2010 lähettämässään 1.1.2009 - 31.12.2009 Vastikerahoituslaskelmassa ilmoittanut kohdassa Hoitovastikkeet 8967,60
Isännöitsijän talousarviossa vuodelle 2010 tilinpäätöksen kohtaan 2009 toteutunut hoitovastikkeet: 10039,53
- Valhetta on isännöitsijän esimiehen lähettämä "tarkistus kirjanpitoon" -merkinnällä varustettu Vastikerahoituslaskelmassa mainittu hoitovastikkeiden määrä.
Valheita on paljon enemmänkin, ja niitä kerrotaan kahden ihmisen toimesta, kai siitä syystä, että väsähtäisin.
Vaikka As Oy -laki ja Yhtiöjärjestys aluksi vaikuttavat vaikeilta, ne tulevat yllättävän helpoiksi, kun vain luottaa oppimiskykyynsä ja keskustelee asioista muiden kanssa.
Minua on rohkaistu uskomaan itseeni, eikä ole tarvinnut pettyä. En alunperinkään uskottele liikoja toisin kuin sitä, räyhkeä toisten oikeuksien tallaaja.
ja näkyy lähetettynä toisin kuin se oli kirjoitaessa. Pahoittelen.