Lasimurskaa ja arsenikkia päihtymisenhalulle: Selviämistarinoita

Aivan rautaa JA TIMANTTIA. Selviämistarinoita kirja, tää uus josta on nyt vauhkottu, jossa kerrotaan siitä mitä tapahtuu kun dokut on juoneet itsensä pohjalle ja sieltä lopuksi selväksi. Oon riemastunut tästä. Pari kertaa oon ihan todella meinannut paskoa alle kun luen tota. Joku näkee mun aivoihin, ja selittää sen mitä itekkin mietin: miten pystyn perustelemaan itselle sen, että tänään taas kannattaa ottaa, vaikka olen just päättänyt että en enää koskaan dokaa. Ihan mieletön kirja.

Mekanismi, jolla alkoholisti selittää itselleen sen, miksi juo ja miksi se nyt vaan kannattaa vaikka kaikki on päin seiniä juuri viinan takii, on nerokkuudessaan avaruusrakettitiedettä. Ja se että noi tyypit ovat osanneet avata sitä, on hyvin hieno. Muutenkin se, että taas uskon että juomisen voi lopettaa