Voisko joku kertoa ihan yksinkertaisesti mikä on kaliiperi tai kaliiberi, olen noihin kumpaankin sanaan törmännyt etsiessäni vastausta aseen tehon ilmaisuun, tiedän perusteet ko. asialle, mutta kuinka ne on luontevasti ymmärrettävissä.
Aseen teho
Tietämätön harrastaj
45
5183
Vastaukset
- kertoo tavallisesti
piipun reiän halkaisijan joko millimetreinä (esim. 7.62) tai tuuman sadasosina (esim. .308).
Kaliiperia voidaan mitata rihlan harjasta vastapuolen harjaan (pikkukaliiperi), pohjasta pohjaan (isokaliiperi)tai harjasta pohjaan.
Kaliiperilla tarkoitetaan tykistöaseissa myös PUTKEN ( on halkaisijaltaan yli 20 mm "piippu") pituuden suhdetta reiän kokoon.
Haulikolla kaliiperi kuvaa sitä määrää piipuntäyteisiä pyöreitä kuulia joita yhdestä naulasta (n. 450 g) lyijyä saa tuolle reiän koolle valettua.
Ei siis ihan helppo asia kaikkineen.
Suoraa suhdetta kaliiperilla ja teholla ei ole, koska (kannettavan)aseen, tai pikemminkin patruunan teho ilmaistaan normaalisti jouleina.
P = 1/2 x m x v^2
Siis puoli kertaa luodin massa kiloina kertaa luodin nopeus kertaa luodin nopeus, niin saat mainitun patruunan tehon, tai pikemminkin luodin kineettisen energian.
Yleensä reiän kasvattaminen lisää kyllä luodin massaa, mutta pienentää nopeutta.
Jos luodin massa nostetaan kaksinkertaiseksi ja nopeus säilyy ennallaan, niin myös luodin teho kaksinkertaistuu.
Jos taas luodin nopeus kaksinkertaistuu massan pysyessä ennallaan, niin luodin teho nelinkertaistuu.
Taas molemmissa tapauksissa aseen panoskammion paine nousee, ja sitä ei voi loputtomiin nostaa ilman aseräjähdystä.
Luodin teho taas maaliballistisesti ajatellen tarkoittaa sitä, että miten se käyttäytyy osuessaan kohteeseen. Täysvaippa ei laajene läheskään siten, miten puolivaippainen tai reikäpääammus. Ammuksia on myös tasakärkisiä, sekä räjähtäviä. Kun vielä muistetaan, että haavaontelon koko on suoraan verrannollinen luodin nopeuteen ja kääntäen verrannollinen saalisotuksen kokoon, niin voidaan todeta että reikä maalissa on eri tapauksissa hiukan erilainen.
Tässä lyhyt vaan ei tyhjentävä johdatus aiheeseen, joista on kirjoitettu kirjoja ja joita on tutkittu vuosikymmeniä. Sotkinko lisää, vai selvenikö yhtään ?- Tietämätön harrastaj
Kiitos vastauksesta, toi haulikon kaliiberin määritys on uusi minulle, mutta esim tuo 7,62 on rynkyn ja sotilaskiväärin kaliiberi, mutta nehän ovat ihan eri aseita ja ammutaan eri panoksilla vai onko se vaan se piipun väljyys se mittari, samoin tuo konepistoolissa käytetty 9mm patruuna ja pistoolin 1911, käytetty patruuna, ne ei voi olla samoja pateja, mutta kaliiberi on kuitenkin sama...siis tarkoitin lataus on eri.
tää on mulle ainakin hebreaa - hepreaapa hvynkin
Tietämätön harrastaj kirjoitti:
Kiitos vastauksesta, toi haulikon kaliiberin määritys on uusi minulle, mutta esim tuo 7,62 on rynkyn ja sotilaskiväärin kaliiberi, mutta nehän ovat ihan eri aseita ja ammutaan eri panoksilla vai onko se vaan se piipun väljyys se mittari, samoin tuo konepistoolissa käytetty 9mm patruuna ja pistoolin 1911, käytetty patruuna, ne ei voi olla samoja pateja, mutta kaliiberi on kuitenkin sama...siis tarkoitin lataus on eri.
tää on mulle ainakin hebreaaRynnäkkökiväärin kaliiperi on 7,62x39 ja pitkän sotilakiväärin kaliiperi on 7,62x53R (vai oliko 52R), eli ne ovat mielestäni eri kaliipereja vaikka luoti onkin samankokoinen.
- hiukan tuota
hepreaapa hvynkin kirjoitti:
Rynnäkkökiväärin kaliiperi on 7,62x39 ja pitkän sotilakiväärin kaliiperi on 7,62x53R (vai oliko 52R), eli ne ovat mielestäni eri kaliipereja vaikka luoti onkin samankokoinen.
kaliiperivastaustani:
Kuten edellä kirjoittaja totesi, niin myös hylsyn pituudella on merkitystä. Tuo merkintätapa 7.62 x 39 tosiaan tarkoittaa luodin halkaisijaa ja hylsyn pituutta milleinä. merkintätapa on käytössä tällä puolella isoa vettä. Amerikassa puhutaan pääosin pelkästään näillä tuuman sadasosilla (esim. .308) tai laajennettuna kaliiperin kehittäjän mukaan esim .308 Win (Winchester). Joskus jätetään tuo pistekin pois, siis 308.
Tai 50 BMG (= 0.5 Browning Machine Gun). Jos .308 ilmaistaan "eurooppalaisesti, niin se on 7.62 x 51.
Lisäksi joissakin kaliipereissa viitataan ruudin painoon, kuten 45-70, jossa luodin halkaisija on tuo .45 ja 70 tarkoittaa ruutilatauksen määrää graineina. Grain on ison veden takana käytetty mittayksikkö, (1 grain = 0.065 grammaa). Täälläkin latauslaitteet tuntevat tuon määrän.
Tuo ns. "pitkä patruuna", siis vanhan sotilaskiväärin patruuna on tunnettu noilla molemmilla mainituilla hylsymitoilla. Nyt en pysty muistamaan, että miksi näin mutta tuo 53 on yleisempi merkintätapa.
Ja tuo "R" tarkoittaa "Rimmed", eli laippakantapatruunaa.
Ei ihme, että patruunarasioissa kehoitetaan tarkastamaan, että patruuna sopii aseeseesi. - mukava kaliiperi
Tietämätön harrastaj kirjoitti:
Kiitos vastauksesta, toi haulikon kaliiberin määritys on uusi minulle, mutta esim tuo 7,62 on rynkyn ja sotilaskiväärin kaliiberi, mutta nehän ovat ihan eri aseita ja ammutaan eri panoksilla vai onko se vaan se piipun väljyys se mittari, samoin tuo konepistoolissa käytetty 9mm patruuna ja pistoolin 1911, käytetty patruuna, ne ei voi olla samoja pateja, mutta kaliiberi on kuitenkin sama...siis tarkoitin lataus on eri.
tää on mulle ainakin hebreaaettä sama patruuna sopii niin monenlaiseen aseeseen. Todellakin konepistooliin ja tavalliseen pistooliin. Onpa singon sisäpiippujakin 9 mm:n patruunalle harjoitustarkoituksiin.
Kuten kirjoitit, niin lataus ratkaisee käyttötarkoituksen. Konepistooli ei ehkä toimi kunnolla pistoolin patruunalla, ja vastaavasti pistooli joutuu ylisuurelle rasitukselle konepistoolin patruunalla.
Ennen vanhaan ladattiin paljonkin tuota KP:n patruunaa, mutta sodassa ei ehditty niin valitsemaan ja ammutiin samaa tavaraa myös pistoolilla. Sanotaan, että esim. Ukko-Mauserin sisuskaluista näkee jos voimakkaampaa patruunaa on käytetty.
Nykypäivänä kaupasta saanee oikeaa pistoolin patruunaa, mutta vanhoissa "perinnepatruunoissa" saattaa törmätä konepistoolilatauksiin. - Jep1955
Elämä on sinulle
- tiedän minäki jotai!
Pienoiskiväärit ja -pistoolit ovat yleensä .22 kaliiperisia, eli noin 5,6 millisiä. Tuollaisen tehon katsotaan metsästyksessä riittävän pienimmille riistaeläimille, Suomessa ei kuitenkaan ketulle ja tätä isommille.
Kakskakkosella on kuitenkin tapettu muutamia hirviä ja paljon isoja miehiä. Luodin teho riittää ihmisen surmaamiseen jos se osuu esim. aivoihin tai sydämeen. Tuollaisella pienellä kaliiperilla on kuitenkin vaikeaa pysäyttää vihaista hyökkääjä tätä tappamatta.
Esimerkiksi kaliiperin .38 käsiase eli noin 9 millinen on pysäytysteholtaan jo huomattavasti parempi. Luodilla voi pysäyttää aggressiivisen päällekarkaajan vaikka ei ammukaan kuolettavasti.
Vaarallisen riistan (kuten haavoittunut villisika) metsästyksessä Suomessa yleensä pidetään miniminä kivääririä jonka kaliiperi on vähintään 7 millinen. Hiukan pienempiinkin saa ehkä ladattua lain vaatimat tehot, mutta isompi luoti on yleensä varmempi ja antaa enemmän pelivaraa.
Eri tyyppisissä luodeissa on käytännössä paljon eroa. Pienriistaa yleensä ammutaan vaippaluodeilla koska luodin koko tehon ei haluta jäävän eläimeen. Hirvenmetsästyksessä käytetään puolivaippaluoteja jotka pystyvät läpäisemään hirven paksun lapaluun, mutta laajenevat niin että ammuttu hirvi yleensä kuolee nopeasti keuhko-osumasta. Kaikkein suurimpia eläimiä kuten norsuja ammutaan kovilla ja massiivisilla luodeilla koska luoti ei muuten uppoa tarpeeksi syvälle eläimen vitaaliosiin.- Tietämätön harrastaj
Paljon tuli asiaa kaliiberista, mutta kyllä täytyy olla aika vaikeaksi muotoutunut asia, siis aseen tehon määrittely ei ole yksitään kiinni aseesta vaan siihen vaikuttaa patruuna ja sen monta variaatiota.
Tietämätön voisi luulla , että esim 7,62 on aina vakio samoin kun 308 tai 9mm, mutta eihän se näin yksinkertaista olekkaan. 357 ilmeiseti kuitenkin on vaan se mitä se ilmaisee, vaikka sillä voi ampua myös 38 panoksia, itse olen joskus näin tehnyt, mutta sitten huomasin lyijykertymää piipun alkupäässä ja joku viisaampi kehotti vaan ampumaan oikeita panoksia.
Tulikohan ymmärrettyä oikein - ihan oikein
Tietämätön harrastaj kirjoitti:
Paljon tuli asiaa kaliiberista, mutta kyllä täytyy olla aika vaikeaksi muotoutunut asia, siis aseen tehon määrittely ei ole yksitään kiinni aseesta vaan siihen vaikuttaa patruuna ja sen monta variaatiota.
Tietämätön voisi luulla , että esim 7,62 on aina vakio samoin kun 308 tai 9mm, mutta eihän se näin yksinkertaista olekkaan. 357 ilmeiseti kuitenkin on vaan se mitä se ilmaisee, vaikka sillä voi ampua myös 38 panoksia, itse olen joskus näin tehnyt, mutta sitten huomasin lyijykertymää piipun alkupäässä ja joku viisaampi kehotti vaan ampumaan oikeita panoksia.
Tulikohan ymmärrettyä oikeinja itse olen myös ampunut .38 patruunoita .357 aseessa. Mutta kun kyseessä on revolveri, niin piipun alkupää ("ylimenokartio" ennen rihloja) tuppaa lyijyyntymään patruunasta riippumatta. Olen ampunut jopa .38 S&W -panoksia, ja hyvin toimivat.
.38 on halvempi ampua kuin .357 patruunat, ja ellet halua kovaa rekyyliä, niin miellyttävämpi myös. - jim mcvain
Tietämätön harrastaj kirjoitti:
Paljon tuli asiaa kaliiberista, mutta kyllä täytyy olla aika vaikeaksi muotoutunut asia, siis aseen tehon määrittely ei ole yksitään kiinni aseesta vaan siihen vaikuttaa patruuna ja sen monta variaatiota.
Tietämätön voisi luulla , että esim 7,62 on aina vakio samoin kun 308 tai 9mm, mutta eihän se näin yksinkertaista olekkaan. 357 ilmeiseti kuitenkin on vaan se mitä se ilmaisee, vaikka sillä voi ampua myös 38 panoksia, itse olen joskus näin tehnyt, mutta sitten huomasin lyijykertymää piipun alkupäässä ja joku viisaampi kehotti vaan ampumaan oikeita panoksia.
Tulikohan ymmärrettyä oikeinasiaa ja asiaa on monenlaista, mielipiteitäkin mahtuu joukkoon. Kalibrointi tehdään mittalaitteille
ennen laitteen käyttöä. Tapahtumassa mittalaite suhteutetaan mittanormaaliin niin, että sillä
saadaan luotettavia tuloksia. Pyssyharrastajat ovat sen joskus tienneet, koska olemme sen heille
opettaneet ja ovatkin tapahtumasta omineet sanan kaliiperi asealalle käyttöön, eli kaliiperilla
tarkoitetaan mittanormaalia.
Aseen teho ilmaistaan tulinopeutena, eli montako laukausta sekunnissa tai minuutissa aseella
pystytään ampumaan.
Bonjaatko? - Tietämätön harrastaj
jim mcvain kirjoitti:
asiaa ja asiaa on monenlaista, mielipiteitäkin mahtuu joukkoon. Kalibrointi tehdään mittalaitteille
ennen laitteen käyttöä. Tapahtumassa mittalaite suhteutetaan mittanormaaliin niin, että sillä
saadaan luotettavia tuloksia. Pyssyharrastajat ovat sen joskus tienneet, koska olemme sen heille
opettaneet ja ovatkin tapahtumasta omineet sanan kaliiperi asealalle käyttöön, eli kaliiperilla
tarkoitetaan mittanormaalia.
Aseen teho ilmaistaan tulinopeutena, eli montako laukausta sekunnissa tai minuutissa aseella
pystytään ampumaan.
Bonjaatko?Minusta kyllä kaliiberi ja kalibrointi on eri asia, sinä selitit kyllä kalibroinnin ihan oikein, mutta miten sen yhdistää kaliberiin on minusta aika kaukaa johdettu.
Tuolla jossain viestiketjussa oli alla olevan kaltainen määritelmä asiasta
"Qua libra = " paljonko naulasta" = kaliiperi. Siitähän putken tai piipun väljyyden, pituuden ja ammuksen painon mitta taikka haulien määrä." - on selvästi
jim mcvain kirjoitti:
asiaa ja asiaa on monenlaista, mielipiteitäkin mahtuu joukkoon. Kalibrointi tehdään mittalaitteille
ennen laitteen käyttöä. Tapahtumassa mittalaite suhteutetaan mittanormaaliin niin, että sillä
saadaan luotettavia tuloksia. Pyssyharrastajat ovat sen joskus tienneet, koska olemme sen heille
opettaneet ja ovatkin tapahtumasta omineet sanan kaliiperi asealalle käyttöön, eli kaliiperilla
tarkoitetaan mittanormaalia.
Aseen teho ilmaistaan tulinopeutena, eli montako laukausta sekunnissa tai minuutissa aseella
pystytään ampumaan.
Bonjaatko?mielipide.
Ja epäilen, olen lähes varma, että kaliipereista on puhuttu paljon ennen olemassaoloasi, joten "olemme sen heille opettaneet" on aika itserakkaasti sanottu. Kaliiperihan tulee sanoista "Qua libra", eli "paljonko naulasta" viitaten tuohon haulikon kaliiperimääreeseen.
Kaliiperi ei ole mittanormaali, vaan ennemminkin suure.
Aseen tehosta ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Tulinopeus on vain yksi tekijä.
Jos tulinopeus on siis ratkaisu, niin 7.62 mm Minigun ja 20 mm Vulcan ovat yhtä tulivoimaisia. - jim mcvain
Tietämätön harrastaj kirjoitti:
Minusta kyllä kaliiberi ja kalibrointi on eri asia, sinä selitit kyllä kalibroinnin ihan oikein, mutta miten sen yhdistää kaliberiin on minusta aika kaukaa johdettu.
Tuolla jossain viestiketjussa oli alla olevan kaltainen määritelmä asiasta
"Qua libra = " paljonko naulasta" = kaliiperi. Siitähän putken tai piipun väljyyden, pituuden ja ammuksen painon mitta taikka haulien määrä."kertoo kaiken, se lausutaan "kalibra". Sanaparin alkuperä lienee latinan kielessä ja sillä
tarkoitetaan mittausta vaakalla, eli punnitusta. Kaliiperia ei sekoittaa vaakan taaraamiseen.
Mittaamalla haetaan jonkin kohteen suhde mittanormaaliin, eli asealalla putken/piipun
väljyyden mittanormaali ilmaistaan kaliiperina.
Son heips vaan! - termejä kohdalleen
jim mcvain kirjoitti:
kertoo kaiken, se lausutaan "kalibra". Sanaparin alkuperä lienee latinan kielessä ja sillä
tarkoitetaan mittausta vaakalla, eli punnitusta. Kaliiperia ei sekoittaa vaakan taaraamiseen.
Mittaamalla haetaan jonkin kohteen suhde mittanormaaliin, eli asealalla putken/piipun
väljyyden mittanormaali ilmaistaan kaliiperina.
Son heips vaan!Aseen kaliiperi = suure, mitattava ominaisuus
Mittanormaali = referenssi, johon mittalaitetta verrataan kalibroinnissa. Huom! Kalibrointi ei sisällä mittalaitteen virittämistä.
Mittalaite = tässä tapauksessa työntötulkki, mikrometriruuvi tai vastaava - jim mcvain
termejä kohdalleen kirjoitti:
Aseen kaliiperi = suure, mitattava ominaisuus
Mittanormaali = referenssi, johon mittalaitetta verrataan kalibroinnissa. Huom! Kalibrointi ei sisällä mittalaitteen virittämistä.
Mittalaite = tässä tapauksessa työntötulkki, mikrometriruuvi tai vastaavakaliiperin suure on pituus, jonka mittayksikkö on metri.
massan punnituksen "Qua libran" suure on pituus, jonka mittayksikkö on metri.
Elikkäs; montako metriä oikeen painat???
:D - mitä tuo lienee
jim mcvain kirjoitti:
kaliiperin suure on pituus, jonka mittayksikkö on metri.
massan punnituksen "Qua libran" suure on pituus, jonka mittayksikkö on metri.
Elikkäs; montako metriä oikeen painat???
:Dainoastaan juurta myöten, en yleensä edes pohjaan asti ;-)
Vaan tuota massan punnitus-osuutta en ihan ymmärtänyt ??? - tuntuu siltä että
jim mcvain kirjoitti:
kaliiperin suure on pituus, jonka mittayksikkö on metri.
massan punnituksen "Qua libran" suure on pituus, jonka mittayksikkö on metri.
Elikkäs; montako metriä oikeen painat???
:DJoku ei oiken taida ymmärtää kaliiberista mitään, asioita voi kyllä sotkea ja saada ne näyttämään hyviltä kun termittelee niitä keskenään ristiin.
Aloittajan kysymys on ihan mielenkiintoinen, mutta yhtään tyhjentävää vastausta ei ole täällä esitetty.
Asia on niin monimutkainen järjestelmä, ettei edes Jenkit ja Britit ole niistä samaa mieltä, saatikka siten muut maat ja niiden omat mittaukset.
Minä en lähde ko. kysymystä pohtimaan, koska se on niin monimutkainen vastattava ymmärrettävästi, ettei siihen voi vastata lyhyesti. - TR Vitesse.
on selvästi kirjoitti:
mielipide.
Ja epäilen, olen lähes varma, että kaliipereista on puhuttu paljon ennen olemassaoloasi, joten "olemme sen heille opettaneet" on aika itserakkaasti sanottu. Kaliiperihan tulee sanoista "Qua libra", eli "paljonko naulasta" viitaten tuohon haulikon kaliiperimääreeseen.
Kaliiperi ei ole mittanormaali, vaan ennemminkin suure.
Aseen tehosta ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Tulinopeus on vain yksi tekijä.
Jos tulinopeus on siis ratkaisu, niin 7.62 mm Minigun ja 20 mm Vulcan ovat yhtä tulivoimaisia.Kaliperi on piipun halkaisija, puhutaanpa isosta tai pienestä hlkaisijasta. Karkeasti ottaen 7,62x39 ja 7,62x54R samaa kaliperia.
Teho taas nopeudenneliö x luodin paini jaettena 2000:a.
Tulinopeudella ei mitään tekemistä tehon kassa. - jim mcvain
TR Vitesse. kirjoitti:
Kaliperi on piipun halkaisija, puhutaanpa isosta tai pienestä hlkaisijasta. Karkeasti ottaen 7,62x39 ja 7,62x54R samaa kaliperia.
Teho taas nopeudenneliö x luodin paini jaettena 2000:a.
Tulinopeudella ei mitään tekemistä tehon kassa.Mä oon ihmetelly näitä rullaluistimia, kun niissä on kuulalaakeroidut
rullat luistimen jalaksena, eihän siinä kohdassa mitään luistoa/luistinkiskoa ole,
vaan vierintävastus rullat.
Rullaluistimet ei oo luistimet vaan rullaklopot. :)
Tossa linkin jutussa piipun/putken halkaisija oikeen kuvan kanssa!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rihla - opettele
TR Vitesse. kirjoitti:
Kaliperi on piipun halkaisija, puhutaanpa isosta tai pienestä hlkaisijasta. Karkeasti ottaen 7,62x39 ja 7,62x54R samaa kaliperia.
Teho taas nopeudenneliö x luodin paini jaettena 2000:a.
Tulinopeudella ei mitään tekemistä tehon kassa.oikeinkirjoitusta.
Sitten lue viestiketju läpi. Tuo yksittäisen LUODIN teho on kuin onkin jo käyty läpi.
ASEEN tehoon omalta osaltaan liittyy tulinopeuskin, eli kuinka monta enemmän tai vähemmän tehokasta luotia aseesta aikayksikköä kohti lähtee. - jim mcvain
opettele kirjoitti:
oikeinkirjoitusta.
Sitten lue viestiketju läpi. Tuo yksittäisen LUODIN teho on kuin onkin jo käyty läpi.
ASEEN tehoon omalta osaltaan liittyy tulinopeuskin, eli kuinka monta enemmän tai vähemmän tehokasta luotia aseesta aikayksikköä kohti lähtee.Työnnä sä nenäsi omaas persereikään, susta ei oo
kielenhuollon harjoittajaksi.
Mitä ihmettä sä huudat? - keskeisiä
jim mcvain kirjoitti:
Työnnä sä nenäsi omaas persereikään, susta ei oo
kielenhuollon harjoittajaksi.
Mitä ihmettä sä huudat?asioita, että tyhmempikin tajuaisi.
Hukkaan meni siis sekin.
Sitäpaitsi viesti oli tuolle TR Vitukselle, vai mikä se nimi oli. Taidat siis kirjoitella kahdella nimimerkillä?
Ja näyttöjä on myös kielen huollosta. Että se siitä. - jim mcvain
keskeisiä kirjoitti:
asioita, että tyhmempikin tajuaisi.
Hukkaan meni siis sekin.
Sitäpaitsi viesti oli tuolle TR Vitukselle, vai mikä se nimi oli. Taidat siis kirjoitella kahdella nimimerkillä?
Ja näyttöjä on myös kielen huollosta. Että se siitä.siehän se vasta sälli oot! Scannaa nyt keskusteluun mukaan ne näytöt
kielenhuollosta.
Miksi ajattelet muita keskustelijoita tyhmemmiksi kuin sä itse olet?
Ampuma-aseen tehosta puhuttaessa on melkoisen samantekevää
puhuttaisiinko olkihimmelin tehosta tai aseen tehosta, sillä niiden
"tehot" ovat suoraan toisiinsa verrannollisia. - sillä täällä
jim mcvain kirjoitti:
siehän se vasta sälli oot! Scannaa nyt keskusteluun mukaan ne näytöt
kielenhuollosta.
Miksi ajattelet muita keskustelijoita tyhmemmiksi kuin sä itse olet?
Ampuma-aseen tehosta puhuttaessa on melkoisen samantekevää
puhuttaisiinko olkihimmelin tehosta tai aseen tehosta, sillä niiden
"tehot" ovat suoraan toisiinsa verrannollisia.on viisainta esiintyä tuntemattomana.
Täällä "SUOLI"24:ssa ei pitkää aikaa tarvitse surffata niin huomaa kyllä keskustelijoiden henkisestä tasosta jotain. Jos tekstin ilmiasu ja sisältö kuvaavat kirjoittajaa, niin vaikuttaa monasti siltä, että kirjoittajan älykkyysosamäärä voidaan lukea suoraan kengännumerosta. - Herra Mensala
sillä täällä kirjoitti:
on viisainta esiintyä tuntemattomana.
Täällä "SUOLI"24:ssa ei pitkää aikaa tarvitse surffata niin huomaa kyllä keskustelijoiden henkisestä tasosta jotain. Jos tekstin ilmiasu ja sisältö kuvaavat kirjoittajaa, niin vaikuttaa monasti siltä, että kirjoittajan älykkyysosamäärä voidaan lukea suoraan kengännumerosta.Ei aivan noin yksinkertaista! Täällä ÄO lasketaan kaavalla kengännumeron neliö kertaa painoindeksi per ikävuosien neliö.... Paljonko saat itsellesi:)
- jim mcvain
Herra Mensala kirjoitti:
Ei aivan noin yksinkertaista! Täällä ÄO lasketaan kaavalla kengännumeron neliö kertaa painoindeksi per ikävuosien neliö.... Paljonko saat itsellesi:)
Mutta mitä sä ajattelet aseen tehosta?
- Joskus jopa ampunut
TR Vitesse. kirjoitti:
Kaliperi on piipun halkaisija, puhutaanpa isosta tai pienestä hlkaisijasta. Karkeasti ottaen 7,62x39 ja 7,62x54R samaa kaliperia.
Teho taas nopeudenneliö x luodin paini jaettena 2000:a.
Tulinopeudella ei mitään tekemistä tehon kassa.Komiaa jälkeä tulee jos yrität ampua 7,62x39 patruunan 7,62x54R kivääristä. Toisinpäin ei edes onnistu.
Kalibeeri on noissa kahdessa eri.
Yleensä: Kalibeeri on _nimitys_ tietyn kokoiselle patruunalle.
Eli tälle nimelle on määritetty tietyt mitat ja maksimipaineet.
Yleensä se nyt vain sattuu kertomaan kyseessä olevan patruunan ominaisuuksia esim. halkaisijan, alkuperäisen valmistajan ja implikaation suuresta tehosta (.338 Lapua Magnum), luodin halkaisijan ja käyttöönottovuoden (30-06), myös hylsyn pituus ja laipan tyyppi voi olla ilmoitettu (7.62x53R)
Aseen teho riippuu monista asioista joita listaan nyt muutaman:
-Energiamäärästä joka saadaan luotiin sen osuessa maaliin
-luodin muodosta ja käyttäytymisestä maalissa (SP, HP, FMJ, BT, JSP, IN, Tracer jne.)
-luodin lentoradasta (osuma pitkille matkoille)
-tunnetusta rekyylistä
-tulinopeudesta
Käytännössä kaikki ratkaisee aseen tehoon, mutta lasken tämän soveltuvan myös patruunan tehoksi.
esim. .50BMG olisi varmasti riittävän tehokas pysäyttämään vihollisen, mutta se ei vain ole tehokas alle pitkien matkojen (päälle puoli kilometriä) .223 tai 7.62x39 ovat paljon tehokkaampia lähellä, vaikkei niiden maaliballistiikka olekkaan yhtä hyviä .50BMG:n kanssa.
Kirjoituksesi arvosana: 1/10 koska sait vastaamaan Ja ruokkimaan trollia. Samalla tuli kuitenkin vastattua AP:n kysymykseen.
- Nestori tykkikessu
Qua libra = " paljonko naulasta", siitähän kaliiperi käsitteenä juontuu. Mutta lisättäköön vielä, että tykistö on nimennyt tykkien väljyyden myös nauloissa. Kaliiperi määriteltiin sen lyijypallon painona, joka tarkalleen mahtui aseen putkeen. Oli kolmen naulan, kuuden ja kahdentoista naulan tykkejä, näin Englannissa vielä viime vuosikymmenillä. Joskus aikoinaan, kun oli lisäksi eripainoisia nauloja – Venäjän naula, Ruotsin naula jne – tuli sekaannusta ja yhteensopimattomuutta, sotasaalis ei ollut aina käytettävissä. Naulaisista tykeistä esimerkkinä on 17-naulainen eli 77 mm (n. 3,3 tuumaa), toinen esimerkki on 20-naulainen eli 3.283”/n. 84 mm 25-naulainen on vastaavasti 3.45 ”/n. 87,6 mm. Näitä kaliipereja löytyy brittiläisestä tykistöstä ja panssarivaunuista mm. Comet (17 naulaa) ja Charioteer 20 naulaa.
Putken väljyys voidaan ilmaista myös tuumina, oli 3, 4 ja 1/8, 4 ja 3/4, 6, 12 tuuman tykkejä jne. Rinnalle kehittyi myös metriseen järjestelmään perustuvat mitat. Kolmituumaisen (76 mm) vastike oli 75 mm putki. Mutta vielä viime sodissa puhuttiin tuumaisista putkista ainakin arkikäytössä.
Tykistössä puhutaan vielä väljyyden lisäksi toisesta kaliiperiarvosta, kun tarkoitetaan putken halkaisijan suhdetta putken pituuteen. Oli mm 45 kaliiperin 254/45 Durlahcer –merikanuuna Kuivasaaressa. Putki oli pituudeltaan siis 45 kertaa sen väljyys. 25-naulaiset kenttätykit olivat 31 kaliiperisia. Nyrkkisääntö on ollut, että matalilla kulmilla ampuvissa kanuunoissa tämä kaliiperiarvo on suurempi kuin korkeammilla kulmilla ampuvilla haupitseilla. Tämä jako tykistössä on häipymässä, on enää tykkejä tai kanuunoita tai kanuunahaupitseja.
Talvisodassa Suomen tykistön yksi riesa oli ammushuolto, kun tykistön putket olivat kirjavia mitoiltaan, oli esimerkiksi 77 mm kanuunoita! Sama tosin jatkui osittain jatkosodassakin. Onneksi nykyisin asiat ilmaistaan millimetreinä, NATON peruskaliiperi on 155 mm ja Venäjän (ent. Varsovan liitto) 152 mm (=tasan 6 tuumaa). - naulasta juu
Aseen tai oikeammin patruunan teho ilmoitetaan luodin tai haulin iskuenergiana(joule).Luodin teoreettinen teho ja käytännön teho riippuu luodin rakenteesta ja maalin materiaalista eli pysähtyykö luoti maaliin ja luovuttaa kaiken energian siihen vai sujahtaa läpi.Tietomiehet puhuu tällöin maaliballistiikasta.Eli patruunassa käytettävä lataus ja luoti määrää aseen tehon.Pelkällä "piipunreikä"kaliperilla ei tänäpäivänä voi päätellä kuin karkeasti missä teho luokassa liikutaan.Yhtä merkitsevää on tieto hylsyn pituudesta.Usein kuulee kahvi keskusteluissa jonkun ampuneen uhossa esim.7.62:sella sitä ja tätä.Mutta kun saman paksuista luotia apuu noin kymmenen eri kaliperi merkinnän omaavaa ja täysin eri tehoissa liikkuvaa patruunatyyppiä ei asia ole kovin yksiselitteinen.Ja kun merkinnätkään ei etenkään tuolla rapakon takana kerro mitään konkreettista esim. 30-06 springfield.No .30 kertoo toki luodin nimellis halkaisijan mutta 06 tarkoittaakin jo sitten käyttöönotto vuotta 1906 ameriikan armeijassa ja springfield patruunan kehittäjää.Eikä tämä patruuna ole ainut mikä loistaa kaliperi merkinnän logiikalla.Manner Euroopassa on sovittu joskus ammoisina aikoina että luotipatruunoiden mitat ilmoitetaan millimetreinä esim.9.3x62Mutta myöskin amerikan vientiä tavoittelevat eurooppalaiset tehtaat ovat keksineet pakkaa sekoittavia merkintöjä hyvän myynnin edistämiseksi.Onneksi mitat on jo vakiintunut tuumiksi ja/tai milleiksi eikä tiedolla "paljonko naulasta" tee tavallinen ampuja mitään.Onhan tuota 7.62x53rpaukkua ampuvaa m91 sotilaskivääriäkin kutsuttu kolmen linjan kivääriksi ja tuo linja on myös jonkinlainen kaliperimitta.Niiden jotka ovat kiinostuneet patruunoista ja niiden ominaisuuksista kannattaa hankkia esim.Hyytisen tai Paanasen jälleenlatauskirja.Niissä on jonkinlainen esittely ja historiikki melkein kaikista kalipereista niin ja tietysti latausreseptejä myöskin.Paanasen kirjassa on myös ballistiikkaa käsitelty varsin laajasti.
- Nestori tykkikessu
Käsite "kolmen linjan kivääri" tulee vanhasta pituusmitasta, joka on 1/10 tuumaa. Näin kolme linjaa on 3x1/10 tuumaa eli 7,62 mm. Myös öljylampun laseja mitattiin linjoilla, niin muistelen.
Totta on, ettei väljyysmitta tai luodin energia jouleina ratkaise yksistään vaikutusta maalissa. Tykkimiehenä en tiedä, mitä tarkalleen ottaen merkitsee luodin n. pysäytysteho (hatusta vedetty käsite kai?). Moni kertoo, että suurikaliiperisella hitaalla lähtönopeudella olevalla käsiaseella saattaa olla melkoinen pysäytysvaikutus maaliin. Kukapa selittäisi asian?
Tykistössä tiedetään, että suurella lähtönopeudella pitkästä putkesta alhaisella kulmalla saadaan kranaatille ulkoballistisesti vakaa rata ja tulen hajonta maalissa pieneksi. Se on oleellista. Mikä on sitten yksittäisen kranaatin. teho on maalissa, onkin eri messun aihe. - "Stopping power"
Nestori tykkikessu kirjoitti:
Käsite "kolmen linjan kivääri" tulee vanhasta pituusmitasta, joka on 1/10 tuumaa. Näin kolme linjaa on 3x1/10 tuumaa eli 7,62 mm. Myös öljylampun laseja mitattiin linjoilla, niin muistelen.
Totta on, ettei väljyysmitta tai luodin energia jouleina ratkaise yksistään vaikutusta maalissa. Tykkimiehenä en tiedä, mitä tarkalleen ottaen merkitsee luodin n. pysäytysteho (hatusta vedetty käsite kai?). Moni kertoo, että suurikaliiperisella hitaalla lähtönopeudella olevalla käsiaseella saattaa olla melkoinen pysäytysvaikutus maaliin. Kukapa selittäisi asian?
Tykistössä tiedetään, että suurella lähtönopeudella pitkästä putkesta alhaisella kulmalla saadaan kranaatille ulkoballistisesti vakaa rata ja tulen hajonta maalissa pieneksi. Se on oleellista. Mikä on sitten yksittäisen kranaatin. teho on maalissa, onkin eri messun aihe.tarkoittaa projektiilin kohteeseen antamaa "impulssia", joka on sitä suurempi mitä enemmän
a) liikemäärää (nopeus x luodin paino) luodilla on ja
b) mitä enemmän siitä kohteeseen jää.
Yleensä kyseessä on "elävä maali", ainakin ennen laukausta.
Amerikkalaiset käyttivät Vietnamin sodassa mm. ns. fleshettejä, eli pieniä nuolenkaltaisia ammuksia joita haulikon laukauksesta lähti noin 20. Ne upposivat kyllä hyvin kohteeseen, menivät jopa läpi, mutta koska "stopping power" puuttui niin vastapuoli taisteli vielä hetken ennen kuin huomasi olevansa kuollut.
Kohteeseen pysähtyvässä 45 Coltin hitaassa lyijyluodissa on hyvä pysäytysvaikutus, kun taas pienempi mutta laskennallisesti tehokkaampi luoti läpäisee kohteen ja pysäytysteho jää pienemmäksi.
Tietysti oikein todella nopea luoti, joka kääntyy heti kudokseen osuessaan poikittain ja ulostullessaan vie osan kohdetta mukanaan, omaa myös "stopping poweria".
Siis pysäytysvaikutus riippuu ainakin luodin rakenteesta, halkaisijasta, materiaalista, nopeudesta ja myös osuman laadusta. - Nestori tykkikessu
"Stopping power" kirjoitti:
tarkoittaa projektiilin kohteeseen antamaa "impulssia", joka on sitä suurempi mitä enemmän
a) liikemäärää (nopeus x luodin paino) luodilla on ja
b) mitä enemmän siitä kohteeseen jää.
Yleensä kyseessä on "elävä maali", ainakin ennen laukausta.
Amerikkalaiset käyttivät Vietnamin sodassa mm. ns. fleshettejä, eli pieniä nuolenkaltaisia ammuksia joita haulikon laukauksesta lähti noin 20. Ne upposivat kyllä hyvin kohteeseen, menivät jopa läpi, mutta koska "stopping power" puuttui niin vastapuoli taisteli vielä hetken ennen kuin huomasi olevansa kuollut.
Kohteeseen pysähtyvässä 45 Coltin hitaassa lyijyluodissa on hyvä pysäytysvaikutus, kun taas pienempi mutta laskennallisesti tehokkaampi luoti läpäisee kohteen ja pysäytysteho jää pienemmäksi.
Tietysti oikein todella nopea luoti, joka kääntyy heti kudokseen osuessaan poikittain ja ulostullessaan vie osan kohdetta mukanaan, omaa myös "stopping poweria".
Siis pysäytysvaikutus riippuu ainakin luodin rakenteesta, halkaisijasta, materiaalista, nopeudesta ja myös osuman laadusta.Kiitos, asia selvisi. Olin ajatellutkin jotain tällaista. Nyt selvisi.
Nyt viimeistään voi jo sanoa, että aseen teho muodostuu monesta eri tekijästä ja siitä, mitä teholla halutaan ilmaista. - Nestori tykkikessu
Nestori tykkikessu kirjoitti:
Kiitos, asia selvisi. Olin ajatellutkin jotain tällaista. Nyt selvisi.
Nyt viimeistään voi jo sanoa, että aseen teho muodostuu monesta eri tekijästä ja siitä, mitä teholla halutaan ilmaista.Pitäisikö kaavan olla kuitenkin nopeuden neliö x luodin massa?
- koska liikemäärä
Nestori tykkikessu kirjoitti:
Pitäisikö kaavan olla kuitenkin nopeuden neliö x luodin massa?
on massan ja nopeuden tulo.
http://cc.oulu.fi/~trantala/opetus/files/M-76101P.Mekaniikka/M97.ss69-126.pdf
Luodin energiaa laskiessa tosiaan käytetään tuota neliötä, eli E = 0.5 mv^2 - Tietämätön harrastaj
koska liikemäärä kirjoitti:
on massan ja nopeuden tulo.
http://cc.oulu.fi/~trantala/opetus/files/M-76101P.Mekaniikka/M97.ss69-126.pdf
Luodin energiaa laskiessa tosiaan käytetään tuota neliötä, eli E = 0.5 mv^2Aseen tehon määrittely kaliiberin kautta on näköjään aika vaikeaa, kuten yllä olevissa , asiallisissa, kirjoituksissa usein on viitattu, kaliiberi on vaan suuntaa-antava luku , joka asiaan perehtyneelle kertoo suurin piirtein mistä aseesta on kysymys, panos ja lataus määrittelee lopullisen ko. aseella saavutettavan tehon, jos näin sen ilmaisisi.
- Nestori tykkikessu
koska liikemäärä kirjoitti:
on massan ja nopeuden tulo.
http://cc.oulu.fi/~trantala/opetus/files/M-76101P.Mekaniikka/M97.ss69-126.pdf
Luodin energiaa laskiessa tosiaan käytetään tuota neliötä, eli E = 0.5 mv^2Juuri, sotkin tässä taas energian ja liikemäärän keskenään. Kiitos. On todella mukava lukea asiallista keskustelua, sitä lisää!
- kun asiallisesti
Nestori tykkikessu kirjoitti:
Juuri, sotkin tässä taas energian ja liikemäärän keskenään. Kiitos. On todella mukava lukea asiallista keskustelua, sitä lisää!
kysyy, niin hyviin tapoihin kuuluu vastata asiallisesti.
Samalla tässä oppii itsekkin uusia juttuja.
Vaikka on eri mieltä, niin asioista voidaan toki keskustella/kirjoitella sivistyneesti.
Asia on mielenkiintoinen ja monivivahteinen, mutta siksi niin kiinnostava.
Kun monet osapuolet tuovat tietonsa tarjolle, niin johan siinä on melkoinen tietopaketti.
Hyvää jatkoa Tykkikessuille ja muille ja eikun uusia keskusteluja vireille! - jim mcvain
Nestori tykkikessu kirjoitti:
Käsite "kolmen linjan kivääri" tulee vanhasta pituusmitasta, joka on 1/10 tuumaa. Näin kolme linjaa on 3x1/10 tuumaa eli 7,62 mm. Myös öljylampun laseja mitattiin linjoilla, niin muistelen.
Totta on, ettei väljyysmitta tai luodin energia jouleina ratkaise yksistään vaikutusta maalissa. Tykkimiehenä en tiedä, mitä tarkalleen ottaen merkitsee luodin n. pysäytysteho (hatusta vedetty käsite kai?). Moni kertoo, että suurikaliiperisella hitaalla lähtönopeudella olevalla käsiaseella saattaa olla melkoinen pysäytysvaikutus maaliin. Kukapa selittäisi asian?
Tykistössä tiedetään, että suurella lähtönopeudella pitkästä putkesta alhaisella kulmalla saadaan kranaatille ulkoballistisesti vakaa rata ja tulen hajonta maalissa pieneksi. Se on oleellista. Mikä on sitten yksittäisen kranaatin. teho on maalissa, onkin eri messun aihe.onhan katu "kolmas linja" niin kuin tuossa http://www.youtube.com/watch?v=nHM7njEiVV8
siis puhutko sä nyt helsinkiläis-kivääristä?
Vanha venäläinen pituusmitta oli arsina, mosin nagant kiväärit valmistettiin
aluksi arsina-mitoituksella 1800-luvun loppupuoliskolla.
Mitenkä "tuuma" voi olla "vanha pituusmitta", jos sitä puoli maailmaa vielä käyttää???
kaliiperi on väljyys eli piipun/putken nimelliskoko, jota sanotaan myös mittanormaaliksi. - MA
jim mcvain kirjoitti:
onhan katu "kolmas linja" niin kuin tuossa http://www.youtube.com/watch?v=nHM7njEiVV8
siis puhutko sä nyt helsinkiläis-kivääristä?
Vanha venäläinen pituusmitta oli arsina, mosin nagant kiväärit valmistettiin
aluksi arsina-mitoituksella 1800-luvun loppupuoliskolla.
Mitenkä "tuuma" voi olla "vanha pituusmitta", jos sitä puoli maailmaa vielä käyttää???
kaliiperi on väljyys eli piipun/putken nimelliskoko, jota sanotaan myös mittanormaaliksi.Tarkistappa tietosi uudelleen, älä kirjoita asioista mistä et tiedä mitään....mittanormaali ?
- :|:
MA kirjoitti:
Tarkistappa tietosi uudelleen, älä kirjoita asioista mistä et tiedä mitään....mittanormaali ?
että kaliiberi kertoo mikä patruuna ko aseeseen käy. Se merkintä on lyöty siihen aseen runkoon tai piippuun. Panoksia ostaessa sama merkintä on printattu siihen patruunalaatikkoon ja usein myös jokaiseen hylsyn kantaan. Ei voi paljon yksinkertaisempi asia olla.
Aseen teho taas on hieman hankalampi asia. Moni ase on tehokkaimmillaan verkon painona. - jim mcvain
:|: kirjoitti:
että kaliiberi kertoo mikä patruuna ko aseeseen käy. Se merkintä on lyöty siihen aseen runkoon tai piippuun. Panoksia ostaessa sama merkintä on printattu siihen patruunalaatikkoon ja usein myös jokaiseen hylsyn kantaan. Ei voi paljon yksinkertaisempi asia olla.
Aseen teho taas on hieman hankalampi asia. Moni ase on tehokkaimmillaan verkon painona.tiedätki.
kukapa se niitä kaliiperi merkintöjä "lyöpi" aseen runkoon tai piippuun?......aseen valmistaja.
patruunoita sitten valmistaakin erilukuinen joukko muita valmistajia, niin mistä patruunan
valmistaja tietää sen, että juuri hänen valmistamansa patruuna käy tuon aseen valmistajan
tekemään aseeseen? Tällöin tarvitaan mittanormaalia aseen valmistajan ja patruunoiden
valmistajan välillä.
Eli luoti kaliiperille .30 in sopii myös kaliiperille 7,62 mm, mutta kuitenkin patruunalaatikon kyljessä
on printattuna jotain ihan muuta!!!
Oletko kuullut koskaan "patruunalle muuntuvasta aseesta", eli syöttökaukaloon saa pakata
mitä vain saman kaliiperin patruunaa ja ne kaikki pystytään ampumaan?????
:):):):):) - :|:
jim mcvain kirjoitti:
tiedätki.
kukapa se niitä kaliiperi merkintöjä "lyöpi" aseen runkoon tai piippuun?......aseen valmistaja.
patruunoita sitten valmistaakin erilukuinen joukko muita valmistajia, niin mistä patruunan
valmistaja tietää sen, että juuri hänen valmistamansa patruuna käy tuon aseen valmistajan
tekemään aseeseen? Tällöin tarvitaan mittanormaalia aseen valmistajan ja patruunoiden
valmistajan välillä.
Eli luoti kaliiperille .30 in sopii myös kaliiperille 7,62 mm, mutta kuitenkin patruunalaatikon kyljessä
on printattuna jotain ihan muuta!!!
Oletko kuullut koskaan "patruunalle muuntuvasta aseesta", eli syöttökaukaloon saa pakata
mitä vain saman kaliiperin patruunaa ja ne kaikki pystytään ampumaan?????
:):):):):)pistoolipuolella .38 on tommonen tapaus. Joihinkin revoleihin voi vaihtaa vaan rullan ja ampuu sitte eri cal. ja jopa pistoolin pateja. Sopiva patruuna aseeseen voi olla kiinni jopa rihlan noususta.
Mikä hitto on syöttökaukalo? Liittyykö se jotenkin siantappoaseisiin. - jim mcvain
:|: kirjoitti:
pistoolipuolella .38 on tommonen tapaus. Joihinkin revoleihin voi vaihtaa vaan rullan ja ampuu sitte eri cal. ja jopa pistoolin pateja. Sopiva patruuna aseeseen voi olla kiinni jopa rihlan noususta.
Mikä hitto on syöttökaukalo? Liittyykö se jotenkin siantappoaseisiin.tuossa hieman alan sanastoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Glossary_of_firearms_terminology
katso "magazinen" kohralta!
Impukka pojat rannalla kaloja kalasti; ruutanaa ja kiiskee saaliina saivat. :) - Anonyymi
jim mcvain kirjoitti:
tiedätki.
kukapa se niitä kaliiperi merkintöjä "lyöpi" aseen runkoon tai piippuun?......aseen valmistaja.
patruunoita sitten valmistaakin erilukuinen joukko muita valmistajia, niin mistä patruunan
valmistaja tietää sen, että juuri hänen valmistamansa patruuna käy tuon aseen valmistajan
tekemään aseeseen? Tällöin tarvitaan mittanormaalia aseen valmistajan ja patruunoiden
valmistajan välillä.
Eli luoti kaliiperille .30 in sopii myös kaliiperille 7,62 mm, mutta kuitenkin patruunalaatikon kyljessä
on printattuna jotain ihan muuta!!!
Oletko kuullut koskaan "patruunalle muuntuvasta aseesta", eli syöttökaukaloon saa pakata
mitä vain saman kaliiperin patruunaa ja ne kaikki pystytään ampumaan?????
:):):):):)En usko.Syöttö kaukalo on Japanilaisessa LMG typpi 11.Katsokaa vaikka ,löytyy loistavasta MITÄ VITTUA lehdestä.😁😁😁
- Nestori tykkikessu
Nyt taidan mennä hiukan ulos aiheesta, mutta nykyaikaisessa aseteknologiassa mitat ovat niin tärkeitä, että kannattaa perehtyä mittojen taustoihin ja eroihin. Kun aikoinaan seppä teki tuliaseen, ei mitoilla ollut niin väliä, vaan jokainen ase oli yksilönsä. Takaaladattava patruuna hylsyineen vasta lisäsi tarvetta vakioituun mitoitukseen. Mitään maailman standardeja ei kuitenkaan syntynyt, syntyi kuuluisia kaliipereita ja muita mitoituksia sekä vähemmän kuuluisia vastaavia.
Kyllä venäläinen kivääri m 91 perustuu venäläiseen vanhaan mittajärjestelmään, jossa kolme linjaa on täsmälleen kolme kertaa linja eli 1/10 osa tuumaa. Asetta kutsuttiin joko Винтовка Мосина –nimellä (Mosinilainen kivääri) tai Трёхлинейная винтовка – nimillä (”kolmilinjainen kivääri”). Totta on, että arsina koostui 4 versokasta ja kukin versokka 7 tuumasta. Sellainen yhteys arsinaan on. Pohjalla on sama tuuma kuin brittiläisessä maailmassakin.
Ja nyt tarkkana! Suomessa noudatettiin Ruotsin aikana ruotsalaista systeemiä. Siinä tuuma olikin vain 24,74 mm. Linja oli 1/12 osa tuumaa eli 2,06 mm. Ruotsalainen ”kolme linjaa” olisi ollut vain 6,18 mm! Näin ne menevät mitat sekaisin. Ruotsin jalka oli vain 297 mm, syli n. 600 mm. Kun ruotsissa tehtiin kapearaiteisia ratoja mitta ”kolmen jalan rata” se ei ollut brittiläistä jaardia vastaava vaan vain 891 mm.
Nyt noita linjariitoja ei enää ole, sikäli on helpompaa. Samoin oikein hyviä hetkiä harrastuksen kanssa!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031595
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781234- 881157
- 1391076
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras21062Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5861029- 20950
Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8922Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum12816Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida9731