noin niinku halpaan ja helppoon ruokaan päivästä toiseen.
Katselen ja kuuntelen sujuvasti tätä seurusrelu kumppania, emme asu yhdessä.
Jos pyydän häntä syömään hän tulee mielellään tai menemme ulos sama juttu hän kyllä tulee kamssani.
Ehdotin nyt hänelle että ruuat tehtäisiin kotona vuoronperään kumpainenki ja nautittas kotiruuasta.
No eihän se käynyt kun Lady ei osaa laittaa ruokaa muuta kuin tortillaa ja pizzaa, niillä hän elänyt jo pidempään, siis Lady ei laita ollenkaan ruokaa kotona.
Ihmettelen suuresti asiaa vieläkin, hänen keittiö on rempattu viimoisenpäälle uusiksi, mutta ruokaa siellä ei ole koskaan laittanut.
Nyt ajattelin kyllä yllättää hänet, menen ruokakassin kanssa ja ehdotan että tehdään ruokaa siellä sinun kauniissa toimivassa keittiössä.
Niin, ja vielä sekin kun hän ei ollut koskaan raskinut ulkona syödä, nyt kyllä kun minä maksan.
Kyllä hän varmaan siihen suostuu kun kuule mitä ruuaksi aion laittaa.
Mutta suuresti ihmettelen tätä ihastukseni avuttomuutta.
Katselen ja kuuntelen sujuvasti tätä seurusrelu kumppania, emme asu yhdessä.
Jos pyydän häntä syömään hän tulee mielellään tai menemme ulos sama juttu hän kyllä tulee kamssani.
Ehdotin nyt hänelle että ruuat tehtäisiin kotona vuoronperään kumpainenki ja nautittas kotiruuasta.
No eihän se käynyt kun Lady ei osaa laittaa ruokaa muuta kuin tortillaa ja pizzaa, niillä hän elänyt jo pidempään, siis Lady ei laita ollenkaan ruokaa kotona.
Ihmettelen suuresti asiaa vieläkin, hänen keittiö on rempattu viimoisenpäälle uusiksi, mutta ruokaa siellä ei ole koskaan laittanut.
Nyt ajattelin kyllä yllättää hänet, menen ruokakassin kanssa ja ehdotan että tehdään ruokaa siellä sinun kauniissa toimivassa keittiössä.
Niin, ja vielä sekin kun hän ei ollut koskaan raskinut ulkona syödä, nyt kyllä kun minä maksan.
Kyllä hän varmaan siihen suostuu kun kuule mitä ruuaksi aion laittaa.
Mutta suuresti ihmettelen tätä ihastukseni avuttomuutta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
on monen mielestä vanhanaikaista ja vaivalloista. Keittiöt ovat useinkin tarpeettomia.
tortillojas....kukkaa meijä ikänen voinu ain tortilloi pitsaa syödä.
Emmää ainaska muista niit kauaa olleen.Siis n.30v-40v sit,ku piti osata alkaa
ruokaa tekemää.Met ainaski niin köyhii,ettei usseenka nuorena käyty ulkon syämäs.
Et taida olla parast seuraa hänel,ellei hän sulle kokkaile.
Kaik naisethan tietää:"Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta."
Tämän ikäluokan lapsuudessa kodeissa ei syöty pitsoja, mutta kyllä 50 ihminen on voinut syödä pitsaa siitä lähtien kun on kotoaan lähtenyt. Itse lähdin kotoa vuonna 1977 ja jo ensimmäisen kotoa pois kuukauden aikana söin ekan pitsani ja sen jälkeen kävin säännöllisesti pitsalla. Kotoa lähdettyäni olen syönyt paljon muutakin maukasta, mikä ei yhtään häpeä perinteisen suomalaisen kootiruuan rinnalla.
Siis ei laita itse ruokaa eikä syö ulkona? Häntä voisi pyytää vähän aikaa kirjaamaan ruokamenot ja laskemaan, kuinka paljon halvemmaksi kotiruoka tulee kuin einekset, jos ulkona syömisen este on se, ettei ole "varaa". Vai eikö hän kenties syö kotona ollenkaan? Jos hän on elänyt pitkään yksikseen, uskon hyvinkin, että ei ole viitsinyt ruuanlaittoa opetella. Lounashan syödään työpaikalla, eivätkä läheskään kaikki syö illalla muuta kuin korkeintaan voileipiä.
En tiedä, olisinko itsekään tullut koskaan opetelleeksi ruuanlaittoa, jos ei olisi ilmaantunut tuota Perheenjäsentä, joka joskus jopa kehuu keitoksiani. Nykyään käytän eineksiä aika vähän, koska itse tekemällä saa juuri sellaista ruokaa kuin haluaa. "Halpaa ja helppoa" kokkausta ovat esimerkiksi erilaiset keitot, joita teen kerran viikossa. Siitä sitten samasta kattilasta lämmitellään muutama päivä, kun ei töiden jälkeen ihan joka ilta jaksa ruveta ruokaa alkutekijöistä asti laittamaan.
Muistan kuinka seurusteluaikana kävimme useinkin ulkona syömässä, vaikka olimme millä tahansa mittarilla mitattuna paljon nykyistä köyhempiä. Mitenkä minusta tuntuu niin kuin ravintolaruoka olisi silloin ollut suhteessa halvempaa kuin nykyisin (siis muu kuin pitsat ja kebabit)?
No jaa. Kun yksin asuu on oikeastaan aika turhaa tehdä pelkästään itseään varten erityistä ruokaa. Kyllä sillekin ajalle löytyy usein muuta käyttöä ja ainakin kaupungilla on helppo käydä syömässä työpäivän alussa, lopussa tai keskelläkin jos ruokatunti on riittävän pitkä. Taitaa tulla halvemmaksikin, kotiin noita tarpeita tulee herkästi haalattua liikaa ja ylimäärä menee muodossa tai toisessa roskiin.
Ei silti, olen itse aina ruokani tehnyt, mutta ei sitä todellakaan mene enää kovin paljon. Mihinkään gourmet-hörhöilyyn en tunne vähäisintäkään vetoa, ruoan tarkoitus on poistaa nälkä ja antaa ravintoa sen verran kuin ruumis kuluttaa. Jos joku haluaa tehdä siitä uskonnon, tehköön, minä en.
en osaa ostaa eineksia. Niitä ei A) ensinäkään meillä kukaan söisi, muuta kuin äärimmäisessä hädässä..B) oikeesti niissä ei mitään vitamiinija eikä muutakaan jäljellä. Eli pääasiassa mössöä. Joskus saatan Pizzaa tehdä jopa näitä tex-mex...mutta, eivät ole kysyttyjä.
Laitamme vuoronperään tuon kotiruoan päivisin...aika usein se ole minä yksin. Toisinaan saatamme tehdä yhdessä. Olen naimisissa ammattikokin kanssa joka eläkkeellä. Mutta, ongelma sitten tämäkin. Toisinaan hän ei halua lähteä ulos syömään...ihan siksi koska omasta mielestään laittaa tuon ruoan paremmin;))) kun mitä täällä ravintoloissa tarjolla.
nooh...vähemmällä toki pääsisi. Mutta, kun melkein 30 vuotta tehnyt aina kotiruoan alusta asti...Sitä ei vaan tapojaan niin vaan muutakaan. Taidan olla jotenkin fossiili;))) Valmista kamaa museoon...
tsau:Friidu
En käytä mitään eineksiä minäkään, vaikka yksin asunkin. Ruuan teen aina itse ja kun yhtä annosta kerrallaan ei kannata ruveta väsäämään, niin laitan aina isomman erän ja pakastan annoksina, myöskin perunamuusin. Harvoin tulee käytyä ulkonakaan syömässä, kun ei yksin kehtaa.
kun käydään Tallinnassa. Sellaisia kohtuuhintaisia ruokapaikkoja Ravintolaita missä olisi hyvä ruoka on vähän täälläkin. Meitäkin aina kolme aikuista. Joten kyllä sitä miettii kandeeko aina mennä. Meillä nämä laatikko ruoat ovat myös suosiossa siitä syystä, ettei tarvitse joka päivä laittaa. Tuossa toissapäivänä kun toinenkin kundi himassa käymässä...no. Tietenkin täytyi laittaa hänen mieliruokaansa eli makaroonilaatikkoa. Tein sellaisen ison uunipellillisen samalla vaivalla...menihän tuo vielä seuraavana päivänä lounaaksi;)) En usko että, minäkään ihan yksin kävisin ulkona syömässä...kyllä se porukalla on siinä mielessä kivempaa.
Mitäs pyydät seuraavan kerran naapuria vaikka seuraksi...? jospa lähtisette yhdessä.
tsau:Friidu
Jospa Lady korvaa muilla avuillaan ruoanlaitossa osoittamansa saamattomuuden.
Mun ei tarvitse tyytyä eines- eikä ravintolaruokiin. Mun mielestä ruoanlaitto on kliffaa ja tykkään puuhastella gurmeejuttujen kanssa ainakin viikonloppuisin.
kun oikea inspiraatio iskee. Kun sitä normaali kotiruokaa mekin joudataan viellä duunaamaan päivittäin...on väliin vähän kyllästynyt. Toisinaan sitten tosi kliffaa ihan hakea se juttu ja resepti uusikin...jota voi kokeilla ja varta vasten hakea ne tietyt raaka-aineet kaupasta... nyt haen uusia reseptejä liharuoille...lähinnä tuo lammas nyt sellainen...:)))
tsau:Friidu