En saa mielestä sinua. En näköjään vaan saa. Kaikki olosuhteet huomioiden tää on täysin hullua. Kunpa voitais jutella vähän enemmän, käydä vaikka kahvilla ja saada tähän joku selvyys. Voin olla kuvitellutkin, mutta katseista ja eleistä luulisin, etten ole itsekään sinulle ilmaa ;)
Ja tää menee Pohjois-Suomeen.
Ja tää menee Pohjois-Suomeen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
tunteita minullakin erääseen, jonka kanssa haluaisin jutella ja tutustua lähemmin.
Missä päin niitä tunteita on..?
Olen nainen itsekin, eli en kaipaamasi.
Tee sille aloite sitte jos se naapuris asuu. Soita ovikelloa ja pyydä sokeria vaikka. .D
Ei onnistu. Sokerit on annettu jo. Kahvia löytyy, ja pullaa.
Se on hankala homma tollainen naapurijuttu. Jos toinen asuu ihan vieressä niin voi tuntua aika ahistavalta. toiseen ei kuitenkaan törmää niin usein kun kuvittelis ja sitten kun törmää...niin sydän voi olla melkein kurkussa, katseet lukkiutuneina ja sitten vain mumisee tervehdykset.
Ei voi muuta kuin ite yrittää ehotella juttelua jos toinen, tässä tapauksessa mies ei kokeile itse.
Jaa, vähän tarkemmin?
Samassa kerrostalossa. Ikäeroa jonkin verran... Ollaan juteltukin niitä näitä joskus, voisi jutella enemmän...jotain muuta
Ei oikein voi sitten olla minun kiinnostuksen kohde. Olen kyllä häntä pikkaisen vanhempi, mutta hän tuskin sitä tietänee ja ei olla vaihdeltu kuin muutamia sanoja.
Ei ollakaan vaihdettu kuin muutamia sanoja pari-kolme kertaa. Ja en tiedä ikää, arvelen vaan...
Voisi osua sitten jo paremmin. Pikkaisen alko jo lämmittää... ;) vaikka ehken eri mies kysymyksessä?
Ainakin minun tapauksessa olen kiinnostunut hänestä. Ollut jo pitkään.
Sattuu näkemään vain niin harvoin ettei osaa päätellä että onko kiinnostunut, enkä tiedä sitten kyllä nykyisellään onko poikaystävääkään. Olen kamalan huono tyrkyttämään itseäni.
Ei hän ainakaan ilmaa ole mulle ja täytyy myöntää että menen ainakin pikkaisen sekaisin kun hän on näköpiirissä. ;)
Löytykö se avain muuten?
Ei ole koskaan ollut avaimet häviössä, joten en ole minä.
Pitäisi varmaan jutella tuolle naapurille jotain. Mitään hyviä ideoita aiheeksi muita kuin avaimet ja sokerit?
Minäkin olen hyvin paljon kiinnostunut eräästä naapurin miehestä. Aina tervehditään ja muutaman kerran (yleensä minun aloitteestani) on ihan vähän jotain juteltu. Voi kun tulis jotain kunnon asiaa, että pääsis taas juttusille! :)
Hei,
Minäkin haaveilen naapurin miehestä joka asuu tämän tien toisella puolella. Samoja asioita pohdin, että haluaisin jutella enemmänkin jos vain me voisimme. Minäkin kai kuvittelen, että katseista ja eleistä luulisin, että hän on kiinnostunut minusta, mutta voihan se olla tottakin.
ps. Porvooseen menee.
"Niin lähellä, mutta niin kaukana."
ehkä se on ujo ettei uskalla lähestyä tai sitten aattelee että sä olet varattu?
Jos haluut että se pokaa sut täältä nii anna sit jotain tuntomerkkejä tai kuvaile itteäs / häntä...aika mahoton on muuten tajuta kuka vois olla kyseessä...Pohjois-Suomikin on aika laaja käsite kuiteski.
Niin,mistä ihmeen eleestä voisi tietää,että onko naapuri oikeasti hiukan kiinnostunut,vaiko hymyileekö,katsooko iloisesti ja jää juttelemaan vaan hyvää hyvyyttään ja naapurina vaan?? Ja kun ei tiedä onko muillekkin yhtä ystävällinen ja iloinen ja normaalistikkin sen luontoinen,että voisi käsittää väärin..??..Aika noloa jos toinen onkin vaan pelkästään luonteeltaan jo hyvin avoin ja mukava eikä tarkoitakkaan mitään sen suuntaisia..Siksipä moni ei varmaan uskalla tehdä asialle mitään,niin kuin en minäkään..näköjään...Kerran oli jo hilkulla,etten kysäissyt tulisiko joku ilta lasilliselle,mutta sanat takertui kurkkuun juuri tuon seikan vuoksi-kun ei voi tietää...Mikähän olisi hyvä vinkki,millä sen asian saisi selville..???Nyt aivo riihet yhteen...:D:D
Mulla oli ton laatuinen tilanne erään nuoren naisen kanssa tässä taannoin.. tai siis,on edelleen koska tossa naapurissahan se majailee.
Yritin tehdä jonkin sortin tuttavuutta, mutta tuli fiilis etten ollut ehkä sitä halutuinta seuraa. Yritin vähän aikaa, mutta sen jälkeen olen hieman vältellyt kun vaikutti että kiinnostus on yksipuolista.
Ei ne eleet, hymyt ja katseet paljoa kerro. Minuakin nainen katsoo usein kuin naulattuna ja se katse on hyvin vetoava.
Oli joitakin juttuja joita hän teki joista ajattelin että ehkä hän vois sittenkin olla kiinnostunut, mutta varmaan on minun mielikuvituksen tuotetta.
Jossakin vaiheessa vain sitä ajatteli että antaa olla, pitäähän toisenkin osapuolen pikkaisen yrittää.
Kehtaa antaa itsestään kuvaa naapurille sellaisena häirikkönä ja lähentelijänä.
Kuulostaapa tutulle..niinpä niin, mitähän miettii mies. Kumpainenkin liihottelee omissa pilvissänsä..? Turhauttavaa, harvemmin osutaan edes nokakkain, on niin eri aikataulut.. Onneksi on nämä arkiset askareet, jotka pitää ajatukset muualla. Taidan pitää pokan edelleen kun kohdataan, voihan tämä mielikuvitustakin olla. Vai voiko..? Äh.
pikkasen samanlainen tarina täällälläkin... Ollaan juteltu joskus ihan ohimennen kun on törmätty YM.. Mut nyt tyttö naapurin niin kovasti yrittää vältellä tuon pojan tapaamista milläänlailla tiedän kyllä että hän on varattu mutta tiedän myös miksi hän niin kovasti minua välttelee,, ei edes uskalla katsoa silmiin jos ohi kuljen... ehkäpä minäkin sitten annansamalla mitallatakaisin.....
Jos toinen on varattu ja tiedät sen (esimerkiksi olet kysynyt häneltä asiaa ja hän on myöntänyt) niin tilanne on aika selvä silloin.
Yleensä se on se varattu jonka tulee sitten jos hän ei ole enää varattu jossain vaiheessa kysyä sitten sitä vapaata henkilöä vuorostaan tai antaa ainakin jokin merkki.
Eri tavalla varattujen, olipa sitten seurustelua, tapailua tai mitä hyvänsä kuitenkin pitää selvittää se entinen suhde alta ja sitten vasta kattoa sitä uutta juttua.
Toisaalta vaikea sellaisen kuten sinun joka tietää sen toisen olevan tai olleen varattu oikein tehdä asialle mitään.
Siinä vain nolaa itteään monesti.
Tuotahan moni tekee. Työntää pään pensaaseen kun pitäisi tehdä juuri päinvastoin.
Jos aikataulut ei sovi yhteen niin pitää yrittää laittaa ne yhteen. Väkisin yrittää että osuu edes joskus nokikkain.
Haluatko tosissaan kuluttaa aikasi ja hukata mahdollisuuden elämässäsi siihen että keskityt arkisiin askareisiin? Kysymys on miten varma tuo mies on että oletko sinä vapaa tai kiinnostunut? Miehellä varmasti on joku syy jos ei lähesty. Oletko antanut hänelle syytä olla lähestymättä tai lähestyä? Kumpi on vahvempi?
Monesti jo pieni rohkaisu tai "tönäisy" auttaa miestä tekemään sen liikkeen.
Osumisella nokikkain aivan kuin vahingossa, kauniilla hymyllä ja katseella pääsee jo yllättävän pitkälle.
Vaikea laittaa aikatauluja yhteen.. ei osuta samaan aikaan ei millään, ja sitten taas yhtäkkiä onkin hän nenän edessä, aivan yllättäen, kivasti ne tilanteet ovat menneetkin..mutta ei sitä väkisinkään. Hullun näköistä, jos syöksähtelisin pihalle aina kun vähän vilahtaisi, voisi olla että kompastuisin oviralliin, tai olis just ne reikäsimmät pitkikset jalassa tai eriparikengät..Arkisimmat askareet on kuitenkin hoidettava. Luulisin että molemmat vapaita, tai siis ainakin itse olen, mutta varmasti on juuri se sanomasi joku syy jos ei lähesty. Saattahan elämäni näyttää hänen silmissään sähäkältä..ta isitten hän on vain kiireinen omassa elämässään, tai sitten minulla onkin juuri se naulaantunut ja vetoava katse..;)!! Kun ei tästä hommasta tiedä. Eikä mulla niin kiirekään ole tässä...
Vaikea sanoa tuosta teidän tilanteesta sitten. Kaikillahan on omat askareensa, mutta ehkä hän on päätellyt ehken että sinulla on kysyntää muutenkin jos seuraelämäsi vaikuttaa sähäkältä ja kiinnostuksesi vaikuttaa niin laimealta että miehen itsekunnioitus estää yrittämästä sen enempää.
Ikuisesti kuitenkaan mieskään ei jaksa esille itseään työntään vaan se yrittäminen loppuu jos ei saa vastakaikua. Positiivisia väreitä on vaikea saada aikaiseksi. Tosin jos on ihastunut niin toisen kohtaaminenhan menee herkästi siihen että sitä jotenkin unenomaisesti lipuu vain toisesta ohi. Jälkeenpäin hakkaa sitten päätää seinään että miksei tullut tehtyä tai sanottua jotain.
Jos se mies on ihastunut niin tuskin haittaisi vaikka pyrähtäisit pyjama päällä meikittömänä häntä kohtaamaan tai sitten hikisenä jostain liikuntaharrastuksesta loikkien. ;)
Joskus varasin pyykkivuoroa siten että pääsin naisen kanssa ihan varta vasten juttelemaan kun muuten en häntä nähnyt. Pitää siis olla luova. ;)
Kenelläpä kiire valmiissa maailmassa olisi ellei sitten pelkää että toinen menee parempiin suihin ja toisiin osoitteisiin.
Samoin tutultu kuulostaa. Hmph. Tämä ketju sai mietteliääksi. Ehkä pitäisi alkaa kattomaan asiaa uudelleen.
Mieluummin tuntee ittensä typeräksi sitten jos hän ei olekaan kiinnostunut tai vaikka jo seurustelee kuin että hän olis kiinnostunut ja olisi vapaa enkä tekisi asialle mitään.
Tässä muutama päivä sitten tuli ajatus mieleen kylläkin. Hänen käytöksensä oli jotenkin ja on ollut joskus omituista ja/tai uteliasta jos sellaista voi päätellä niin lyhyesti vaikkei sanoja vaihdeta. Mutta aiemmin koetun perusteella ajattelin että se on vain typerää mielikuvitustani.
MINÄHÄN en tietysti ole lainkaan nalkissa häneen, heh, kunhan tännekin satuin ihan vahingossa.
No, suottapa sitä täällä arvailee. Saipahan vähän pohdittavaa.
Alkoipa hymyilyttämään oma luovuus..nähty on jo pyjamakin päällä, hikilenkiltäkin on minut bongannut.. ja on niitä, mutta kohtaamisia niin harvoin.. pyykkivuoro vaikea toteuttaa rivarissa, niin tai jos sit toisen kone menis rikki....:)) Varmaan nyt jo paremmissa suissa, vaikkei niitä suitakaan niin ole näkynyt..tainnut lentää pilvistänsä taivaan tuuliin, kun ei nykyään kotona liikaa näy..:) Mutta juuri, kun olen päättänyt unohtaa koko mielenpinttymän, ottaakin hän kontaktin jotensakin tuttavallisemmin kuin muut, ja taas mietin..ja mietin ...ja mietin. Ja jatkan askareitani.;)
Pyjamat aamutuimaan ja hikilenkiltäkin minut bongannut jo, ja muutama muukin luova vahinko(?) puolin ja toisin, mutta niin harvoin.. tainnut lentää pilvistänsä taivaan tuuliin, kun ei kotona enää niin usein näy. Parempiin suihin ehkä voinut, vaikka ei niitä suitakaan ole ollut näkösällä.. Päähänpinttymä pyyhkiytyy mielestä pakottamalla pois, kunnes taas ihmeellisen ystävällinen/joskus erikoinenkin huikkaus saa pakan taas viheliäisesti sekaisin..pyykkivuorot ei rivarissa toimi, tai ehkä, jos toisella menis kone epäkuntoon..:)
Tuo mies saattaa miettiä samaa. Voihan olla että hänelläkin on päähän pinttymä sinusta ja sitten kun yhtäkkiä törmäätte niin se tilanne tulee vähän kuin "syliin" niin äkkiä.
Päättelen että olet vähän vakoillut häntä jos tiedät milloin hän on kotona ja milloin ei. Hänhän on saattanut tehdä samaa ja miehet on kuule ovelampia kuin uskotkaan. Voi olla että hän on järjestänyt jonkun luovan homman että vahingossa törmäisitte tai jotenkin päätellyt ettet olisi kiinnostunut.
Tosin ihmetyttää jos hän ei ole sinua lainkaan lähestynyt kun on kuitenkin mies. Ehkä kyseessä on mysteerio jota sinäkin varmaan mietit ja mietit. Ehkä hän voisi olla ujo, mutta jos hän on tuttavallisempi kuin muut niin tiedä häntä. Ulkopuolisena mahdoton sanoa.
Kyllä, olen vakoillut:)) juuri sen verran että näen milloin hänen autonsa on paikalla..autopaikkansa on suorassa näköyhteydessä ikkunaani . Hänen oveluudesta en pysty arvailemaan enempää. Lähestynyt on, mutta silti tilanne jumittaa , mysteeri jota mietin, vähän, miettimisen jälkeen kuten sanoit. Ujo, sitäkin olen miettinyt, mutta sujuvasti ja rennosti puhe soljuu, joten ei sekään tunnu vaihtoehdolta. Taidan antaa pyyhkeet koko miehenpinttymälle.. :)
Vanha kunnon "tarkkaile autopaikkaa" kikka. ;)
Hän on lähestynyt sinua jotenkin? Varmaan juttelemalla niitä näitä tai ehken tekemällä jotain puoli ehdotusta? Kannattaa miettiä miten reagoit häneen tuolloin. Olisiko hän saanut käsityksen ettei sinua kiinnosta...
Jos mies on ihastunut hän voi ajautua yllättävän ujoksi vaikka muuten sosiaaliselta ja reippaalta vaikuttaisi. Todennäköisesti vaikuttaa vielä ulospäin tosi ystävälliseltä ja itsevarmalta vaikka sisällä olisi tunteita jos hän pitää toista saavuttamattomana.
En tiedä pyyhkeitä, mutta en usko että se miettimällä miksikään muuttuu.
Voithan kysäistä kyytiä vaikka kaupunkiin tai jotain?
osoittaa viestinsä?
Olin näköjään tallentanut tämän ketjun muistiin. Olikin muuten unohtunut koko asiaa, nimittäin..
En usko että olen se henkilö jota tarkoitat. Olen pohjoisesta ja tässä kolmen kuukauden aikana olen hieman selvittänyt tilannetta eteenpäin tai oikeastaan sen päätepisteeseen.
Aiemmin vaikutti että hän olisi ollut kiinnostunut ja rohkaistuin yrittämään vähän koputella jään pintaa, mutta vastakaiku oli vähäpätöinen. Kiinnostusta siis ei vaikuttanut olevan ja viime aikoina olemme molemmat tainneet hieman vältellä toisiamme. Ehkä tarkoituksellakin.
Hänen kiinnostuksensa tuskin oli jonkin asteista uteliaisuutta enempää alunperinkään.
Jospa sinulla nappaa paremmin.
Paljon erilaisia tarinoita Suomessa ja maailmassa, mutta kuitenkin hyvin lähellä toisiaan.
Jos on kiinnostunut, tykästynyt tai ihan ihastunut kehen tahansa, varsinkin johonkin naapuriin niin sehän olis jollakin tavalla hyvä osoittaa.
Mitä siinä häviää? Suotta tietysti alkaa kaupittelemaan itseään, mutta voihan aika helposti sopia kahvit joko jomman kumman luokse tai sitten jonnekin muualle.
Se vaatii vaan sitä että molemmat tulee vastaan toisiaan myös. Itse ainakin olen aiemmin yrittänyt ja jatkossa tulen tekemään samoin jos tilaisuus tarjoutuu. Suosittelen samaa toisille
No olen kyllä hymyillyt ja katsonut niin, että en oikein usko jääneen epäselviksi nämä tunteeni..? Pari kertaa kun on juteltu, on se ollut sellaista tiivistä silmiinkatsomista, mutta...en sitten mitään smalltalkia kummempaa ole saanut sanottua :/ Ja vähän noloahan se olisi, jos jotenkin olisi ymmärtänyt toisen tuntemukset ihan väärin ja olisi kuitenkin pakko jatkaa eloa naapureina
harmaapukuisen daamin pitää olla rohkea ja tehdä itse aloite ja sanoa vaikka "bonjour" sun naapurilles ;)
Onko ap. mies vai nainen??..Itse olen nainen ja ihan samanlainen tilanne kuin sinulla. Katseet on ollut kyllä sellaisia pidempiä ja ainakin itselläni joka kerta vatsassa pyörii siihen malliin kun harvoin naapuriini törmään,että ihan harmittaa kun ei sitten yllättäin oikein osaa mitään small talkia enempi heittää,kai sitä ei uskalla kun ei tiedä mitä toisen päässä liikkuu...Noloa tosiaan alkaa heittämään mitään kahvittelu juttuja kun niin harvoin muutenkin törmätään,että kai sitä ensin pitäisi päästä enempi törmäilemään ja tulemaan tutummaksi...On se vaikeaa hitto vie..:)...Missäs päinSuomea ap. vaikuttelee??
Ap. joka tarkoittaa alkuperäistä eli ketjun avaajaa vaikuttaisi olevan nainen ja Pohjois-Suomesta. Hän kaipailee jotain naapurin miestä sieltä suunnalta. Ketjun muista henkilöistä ei ole mitään tietoa.
Me miehet osataan olla sokeitakin. Joskus sitten ollaan sellaisia jääriä ja meitä pitää nykästä hihasta tai jopa täytyy vääntää asia rautalangasta (=mä oon kiinnostunut, usko jo!). :D
Se ajattelee ehken samaa että jos on ymmärtänyt väärin niin se johtaa nolostumiseen sitten jatkossa jos joutuu sinua näkemään.
Jos sinulla on kiinnostusta ja tunteita niin jatka vähintään samaa. Hymyä huuleen ja viestitä että olet kiinnostunut ainakin silmilläsi. Jonkin sortin smalltalk auttaa kummasti ja sellainen tietty kiireettömyys myös kun toinen on lähettyvillä. Silloin miehellä on aikaa tehdä aloite eikä tule tunne että pyristelet karkuun.
Miehen pitäisi kyllä toeta siitä sitten. Ainakin uskoisin jollei ajattele että olet jo varattu.
Joo,en ole näille palstoille ennen kirjoitellut,niin en tiennyt mitä tuo ap.tarkoittaa...:)...Niin,onhan nämä naapuri jutut sinällään hankalempia,kun asutaan niin lähellä toisiaan..Ei kuitenkaan halua nolata itseään ja tehdä naapurille oloa vaikeaksi jos naapuri ei olekkaan kiinnostunut muuta kuin naapurina..Hankalaa tosiaan...Voisiko miehet täällä kertoa vinkkejä lähestymiseen,eli mitkä olisi sellaisia puheenaiheita törmätessä,että mies tajuaa että toinen on kiinnostunut,mutta ei ala ahdistamaan..:D..Me naiset ajatellaan ihan eri tavalla kuin te kuitenkin ja hyvä olisi saada mies näkökantoja hyvistä juttu aiheista,sellaisista että mies ymmärtää rivien välistä vaikka...:)Ja millä tavalla teistä miehistä huomaa,että olette kiinnostuneita,jos naapuri kiinnostaisi ja törmätessä jotain haluaisitte jutella,onko jotain mistä voisin tietää onko hän kiinnostunut enempikin tuttavuutta tekemään??Miehet auttakaa!!...:):)
Eipä mittään. ollos hyvä. :)
Sinä taidat olla tosissaan kiinnostunut tästä naapuristasi tekstistäsi päätellen? :D
Jos suora aloite jätetään pois laskuista niin sitten puheenaihe voi olla lähes mikä hyvänsä. ;) Mies todennäköisesti tulkitsee sen siten että kun aloitat keskustelun oma-aloitteisesti hänen kanssaan niin sinun täytyy olla hänestä jollakin tavalla kiinnostunut.
Itseasiassa mitä enemmän tikusta teet asiaa etkä oikeasta aiheesta kun kohtaatte ehken niin harvoin niin
sitä enemmältä näyttää miehelle että haluat jutella nimenomaan hänen kanssaan vaikka siitä tikusta sitten.
Tärkeintähän siinä on osoittaa että olette enemmän kuin "tervehdys"-naapureita. Ehkä hän ymmärtää sitten yskän.
Jos mies on kiinnostunut puolestaan sinusta niin hän varmaan tunnustelee (ellei ole jo niin tehnyt) joillain "tikusta asiaa" jutuilla olisitko sinä kiinnostunut. Toki jos hän on arkajalka tai aattelee ettet ole kiinnostunut yms. niin sitten hän varmaan jättää asiaa sikseen.
Uskallatko kertoa tässä miten mies on käyttäytynyt? Onko hän käyttäytynyt erikoisesti tai vaikuttanut hermostuneelta jne.?
Miehen ollessa ihastunut ja ehkä ajatellessa ettet sinä ajattele samoin niin hän voi käyttäytyä hyvin viilipyttymäisesti yrittäen säilyttää kasvonsa sinun edessä. Esimerkiksi jos hän on vaikuttanut hieman jännittyneeltä/säikähtäneeltä sinut nähdessään tai muuta sellaista niin veikkaus on että siinä on muutakin silloin. Osalla miehistä on toisaalta aika uskomaton tunnekontrolli ja keskittyy kuten sinäkin niihin arkisiin askareihin. ;)
Paljon riippuu siitä mitä tulkintoja hän on sinusta tehnyt.
Esimerkiksi itse joskus huomasin kiinnostuneeni eräästä naisesta jo heti ensisilmäyksestä ja huomasin ihastuneeni kun tajusin että miten tukahduttava hänen naapurina oli elää sekä miten mustasukkainen olin ennen kuin edes varsinaisesti tunsin häntä! Piti yrittää arvailla että mitä hän harrasti tai kävikö hän treffeillä. Juttelin hänelle vähän ja sitten kysäisin päätä pahkaa kahvikupposelle. Hän paljastui varatuksi ja vaikka myöhemmin vaikutti että hän ei ollut enää varattu niin jätin asian sikseen koska nainen ei yrittänyt sen enempää ottaa kontaktia. Muutin talosta pois sitten ja "ongelma" ratkesi.
Ehkei kannustavin tarina, mutta toisaalta muistuttaa että on pakko yrittää.
Mukava kun vastasit ja selvensit hieman miesten ajatus maailmaa asiasta...:)...
Itseasiassa nyt kun luin viestisi niin tajusin,että ns.tikusta asiaa välillä molemmat on kyllä tehnyt...Muutaman kerran on tapahtunut myös niin,(tai sitten vain kuvittelen),että molempien tekisi mieli jäädä enempikin jutelemaan,mutta ei ole jutun juurta,sitten tullut hetken piinaava hiljaisuus ja molemmat mumissut jotain,että noh,moikka...Ei hän ole mitenkään jännittynyt,tai sitten en vaan huomaa omalta jännitykseltäni sitä.:D..
Monasti olen toivonut,että samaan aikaan eksyttäisiin vaikka johonkin baariin,siellä olisi varmaan helpompaa ottaa kontaktia ja istua vaikka höpötellen niitä näitä tunnustellen ja jos huomaa ettei toista kiinnosta kuin hyvinä naapureina olo niin voi liueta asiallisen arvokkaasti paikalta:D...Siinäpä toivetta tosiaan...:D
Kiitos vaan minunkin puolestani miesten ajatusmaailman avaamisesta :)
Meillä on tän naapurin kanssa mennyt niin, että ihan alusta asti hänellä on ollut tapana katsoa minua pitkään ja hymyillä (jo ennen tervehtimistään). Joskus on kääntynyt vielä tervehtimisen jälkeen hymyilemään. Tällaisia kohtaamisia kun oli ollut muutama, tuli hän juttelemaan jostakin ihan triviaalista (säästä yms.) Silloinkin katsoi (tai katsoimme) koko ajan hymyillen tiiviisti silmiin.
Jos olisi vaikka niin, että olisimme yhtä aikaa tulossa kotiin, hän jää pitämään ovea auki minulle (näin silloinkin, vaikka olisin niin kaukana vasta tulossa, että kukaan ei mun mielestä oikeasti jäisi siihen odottelemaan). Tällaisia...
Mutta ei tämä juttu ole tästä edennyt. Itse olen yrittänyt myös jutella vähän "niitä näitä", mutta tosiaan siihen se jotenkin jää.
Olen haaveillut siitä, että tavattaisiin tosiaan vaikka baarissa. Jotenkin luulen, että sitten olisi homma selvä :D Mutta ei taideta liikkua samoissa paikoissakaan, jos hän ylipäätään harrastaa baareja.
En osaa sitten avata kaikkien miesten ajatusmaailmaa. :)
Kaikki on kuitenkin yksilöitä ja miehiinkin sopii monta erilaista kulkijaa, mutta noin yleisesti voi jotain aina sanoa.
Olen sitä tyyppiä että jos kiinnostukseni ylittää tietyn asteen niin teen pikaisesti ehdotuksen toiselle, jonka jälkeen peräännyn sitten asiasta, yleensä lopullisesti.
Smalltalkilla voi urkkia hieman onko toisella kiinnostuksen poikasta vai onko se vain omaa haihattelua ehken.
Se on jännä sikäli että monesti se on ihan sattumastakin kiinni. Vähän samalla tavoin kuin tuo että "jospa tavattaisiin baarissa". Sitten kun kohtaisitte niin jommalla kummalla olisi juttu kesken jonkun toisesta sukupuolesta olevan kaverin kanssa ja naapuri saisi käsityksen että "jaa, se oli sittenkin jo varattu tai vaikuttaa olevan kiinnostunut muista".
Samalla tavoin jos törmää pihamaalla toiseen niin siinä voi miehellä olla vaikka mielessä jo että ehkä voisi kysäistä ja teidän reaktio tilanteessa on sitten sen kaltainen että mies ei viitsikään (esimerkiksi olette väsyneitä ja ette oikein sano mitään jne.). Väärinkäsityksillä on aika iso merkitys ja sattumalla.
Jossakin vaiheessa vain siitä ihastuksen tunteesta ja kiinnostuksesta täytyy päästä sen osoittamiseen. Täytyy ottaa lusikka omaan kouraan tai sitten ojentaa se sille miehelle. Me miehet emme ole ajatuksenlukijoita, mutta meitä voi pikkaisen rohkaista että ovi on avoin lähestymiselle.
Toisin sanottuna paras ohje on keskittyä nykyhetkeen ja siihen seuraavaan mahdolliseen kohtaamiseen (vahingossa tai tarkoituksella ;)) jossa sitten hoitaa asiaa eteenpäin. Edestakaisin asian pohtiminen tahtoo vain saada aikaiseksi sen että tekee niitä samoja asioita kuin aiemminkin eli kiertää asiaa kuin kissa kuumaa puuroa.
Miehen ei tarvitse olla umpi-ihastunut tai äärettömän kiinnostunut että lähestyy. Todennäköisesti jo se että hän on vapaa ja te olette vapaa sekä se että teidän välillä voisi olla jotain kehittymässä myöhemmin on jo riittävä kannuste.
Muuta ohjetta en oikein osaa lopulta antaa kuin ettei luota pelkkään sattumaan ja että yrittää huolehtia ennen kaikkea omasta käytöksestään eikä niinkään onko toinen nyt varmasti kiinnostunut vai ei jotta uskallat hänelle edes vilkauttaa sitä vihreää valoa.
Tutustuin sattuman kautta tuossa naapuritalossa asuvaan naiseen ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä, ja hän on kokoajan mielessäni. Mutta en tiedä pitääkö hän minusta tai onko kiinnostunut ?
Kannattaa yrittää lähestyä aikoinaan koska muuten tuo käy vaikeaksi.
Jopa ovella asti kannattaa käydä kyselemässä jos siltä tuntuu.
Sitten jos toista ei vaikuta kiinnostavan tai saa jonkinlaiset pakit niin sitten on parempi vältellä.
Täten ei tule kummallekaan tukala tilanne sitten eteen.
Katseisiin yms. ei kannata luottaa. Ne ovat aika usein tuubaa kun niitä aletaan tulkita. Toinen voi ihan tiedostamatta katsella sekä pelkkää uteliaisuutta.
Syntyy väärinkäsityksiä ja voi tuntea molemmat osapuolensa sitten kovin noloiksi.
Tällöin vain parempi pysytellä erossa ja mahdollisimman kaukana toisesta sekä suhtautua kohdattaessa mahdollisimman neutraalisti.
Ei naapureihin kannata ihastua.
Muuten ahdistaa kun he ovat kotona ja on kaipuu kun he ovat poissa.
Sama kuin mikä tahansa ihastus paitsi potenssiin sata.
Ei kannate. Ei. Menee koko kartasto sekaisin, kun ajattelee, mitä se naapurin tyttö hommailee siellä ja jokohan on saanut kutittelijan rinnalleen.. Ihan ikävä kalvaa ja kuulee kaikkia hulluja ääniä. Ei kannate ihastua.
Tekis kovasti mieli mennä puhumaan...
Jotenkin vain joka kerta kun nähdään,
niin menee polvet ihan veteliksi.
(Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.) :)