sitä haikalen joskus salaa
ollut en se oikea
olinko siis väärä
elämä satuttaa
joskus liikaakin
poissa silmistä
poissa mielestä
ollut en se oikea
olinko siis väärä
elämä satuttaa
joskus liikaakin
poissa silmistä
poissa mielestä
Aika mennyt ei koskaan palaa
j.k.k.
25979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
se elämä joskus
http://www.youtube.com/watch?v=teFVIKbdls0&feature=related
mutta mitäs näistä
etsin kunnes löydän sun
vielä joskus ootko mun
ajatuksissa auvoisissa
haaveissa haihtuvissa
unelmissa uusiutuvissa
kuvitelmissa katkerissa
nyt taas yksin jäin
ei huolta kaikki on parhain päin
verkot lasken uusiin vesiin
uusiin rakkauden pesiin
itsekseni loitusua hoen
verkot kun taas koen
luovuta helposti en toki
seuraava vesistö olkoon joki
jos jättää nii toinen ,,,,
kauan varmaan odotella saan
aika odottavan kulkee vauhdilla etanan
enemmän seuraavaa sitten arvostan
kyllästyneenä aikaa mittaan
kahvia litra tolkulla kittaan
kello pian kalenteriin vaituu
turhat kuvitelmat päästää haihtuu
muistoksi ajan entisen
kerran vain
mielenvirkistykseksi
kerran vain
satuin rakastumaan
kerran vain
sekin loppuu
tunnista toiseen,päivästä päivään
viikosta viikkoon,kuukaudesta kuukauteen
vaaan en kuule sinunsta
onko aika ajanut ohitseni
en taida olla enää markkinoilla
yksinäisyys paljastaa
kyyneleiset silmäni
Täytyy laittaa menoksi kai sai jostain löytyy se rakkaus
rakkautta vastaan
tositarkoituksella ainoastaan
seikkailijat vaivautukoon
tositarkoituksella mukana oon
noinkohan se nappaa
ilmoituksia sisään lappaa
odottamaan nyt jään
kunnes totuuden mä nään
nälkään auttaa syömienen
janoon juominen
mutta millä poistan yksinäisyyden aallot
jotka öisin huuhtelevat kehoani
kun aallot rantaa
on tullut sisäisen kylmyyden kaveriksi
mutta miksi
tunne kylmää elämää
sielu kierrättää
aurinko varmaan sulattaisi
tunne kylmän kuoren
mikä vikana
etkö ymmärrä kuinka kärsin
odttessani soittoa
en vieläkään ole päässyt
ohittamaan sinua
olankohautuksella
semmoista sattuu
on aika suunnata katse tulevaisuuteen
yhteinen menneisyys
jääköön muistimme varaan
paljon annoin
paljon sain
paljon menetin
onnea sinulle
olet onnessi
ansainnut
ei hyväilyjä
ei suudelmia
ei korvaan kuiskittuja helliä sanoja
ei enää tapaamisia
puistoissa
ei enää rakkautta
nyt olen siis yksin
samoin olen laskeutunut jalkojesi juureen
katsoen ylöspäin
odottaen sinun huomaavan minut
mutta aika on tehnyt tehtävänsä
poistaen sin ohikiitävän intohimon
jolloin en odottanut turhaan
luin ajatuksesi, ajattelin asian heti toisin, toinen oli väärä, et sinä.Olet aito.
kuka päättää kuka määrää
mielipiteen sanomiseen riittää yksi
odotin aivan turhaan
et koskaan tullutkaan
kaikki on vain peliä
jonka yksi osa olen
nyt en enää halua
olla pelin osa
haluan jotain muuta
johon uskoa
muistojen sirpaleet kokoon keräsin
siinä vielä rakastin
toisin kun myehemmin
mistä lienee johtunut
kun uniini tulit nyt
ennettä se ei kai
vai vaanitko mua kun hai
olisinkin aika namu
puoleeni voit kääntyä
tai itse voi paikalle vääntyä
vai olisinko vain laastari
sulle välajaksi sopiva pari
joka pian syrjään sysätään
Mul on ikävä sua varmaan
vaikka äsken sinut näin
kaipaus nostaa päätään
ikävä jäytää mieltä
lailla haamu säryn
ei ei näin ei saisi olla
mutta minkäs ihminen luonnolleen mahtaa
jotaikin itsestäni
tunteen kaivata jotakin
tunteen rakastaa
tunteen tuntea rakkautta
jatkan kadotetun
etsimistä
jollakin tapaa
olen vajavainen
tiedän sen muutenkin
älä sano hyvästi
se kuulostaa pahalta
sano se kukkasin
kun kaiken hukkasin
sano se tunteella suurella
anna minun olla jalkojesi juurella
ajattelen sinua usein
toivottavasti sinäkin teet niin
ilmestyt usein uniini
ja ajatuksiini
turhaa aivan turhaa
kaikki mitä teen
peittääkseni turhautumiseni
kirjoitan tännekkin
kun mieli on
kaipuuta kasvattaa
kaipaan se saa
arkisia asioita
ei mikään voita
heräämistä vierestä toisen
henkilön suurenmoisen
arjen rutiineita
arjen askareita
joskun niin noloa
myös yhdessäoloa