Pimeän puolella kertoo lähihistorian esimerkein, miten tavalliset suomalaiset ovat lähteneet mukaan vihaa lietsoviin poliittisiin liikkeisiin, itsetuhoisiin uskonlahkoihin ja antaneet huijareiden huiputtaa.
Kuusiosainen Pimeän puolella -sarja perustuu psykiatrisen vankisairaalan ylilääkärin, professori Hannu Lauerman kirjoihin.
Sarjan isäntänä toimiva Lauerma vie meidät entiseen työpaikkaansa, Vanhaan Vankimielisairaalaan ja kertoo tositarinoiden kautta, miten olosuhteet tekevät suomalaisista alttiita hyväksikäytölle.
Pimeän puolella kertoo myös niistä poikkeusyksilöistä, jotka ovat onnistuneet lumoamaan lähimmäisiään mukaan pimeisiin hankkeisiin. Aikalaistodistajat kertovat heistä oman tarinansa.
Sunnuntaisin alkaen 31.10. klo 18.15
Kuusiosainen Pimeän puolella -sarja perustuu psykiatrisen vankisairaalan ylilääkärin, professori Hannu Lauerman kirjoihin.
Sarjan isäntänä toimiva Lauerma vie meidät entiseen työpaikkaansa, Vanhaan Vankimielisairaalaan ja kertoo tositarinoiden kautta, miten olosuhteet tekevät suomalaisista alttiita hyväksikäytölle.
Pimeän puolella kertoo myös niistä poikkeusyksilöistä, jotka ovat onnistuneet lumoamaan lähimmäisiään mukaan pimeisiin hankkeisiin. Aikalaistodistajat kertovat heistä oman tarinansa.
Sunnuntaisin alkaen 31.10. klo 18.15
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kotkalaisille mietittävää TV 1.
31.10. Pyhä Viha
Kiuruveden seurakunnan kappalainen, heimosoturi, IKL:n kansanedustaja ja Sinimustat-nuorisoliikkeen johtaja Elias Simojoki oli Suomen oikeistoradikaalien legendaarinen johtaja 1920- ja 30-luvuilla.
Simojoki saarnasi pyhää vihaa "ryssiä" vastaan ja sai tuhannet suomalaiset innostumaan. Akateemisen Karjala-seuran valajäsen numero yksi oli niin vakuuttunut asiansa oikeutuksesta, että ei kaihtanut väkivaltaakaan ja osallistui vasemmistolaisten kyydityksiin eli muilutuksiin.
Jaksossa Hannu Lauerman vieraana Kakolassa tavataan sosiologian professori Risto Alapuro, joka on tutkinut 1920-luvun Suomen henkistä ja yhteiskunnallista ilmapiiriä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4nmaallinen_Kansanliike_%281993%29
Isänmaallinen Kansanliike (1993)
Isänmaallinen Kansanliike (lyh. IKL) on suomalainen äärioikeistolainen järjestö. IKL pitää esikuvanaan vuosina 1932–1944 toiminutta Isänmaallista kansanliikettä. Organisaatio perustettiin keväällä 1993 nimellä Isänmaallinen Kansallis-Liitto. IKL:n puheenjohtaja on alusta alkaen ollut Matti Järviharju. IKL julkaisi 1990-luvulla lehteä Ajan Suunta.[1]
IKL teki 1990-luvulla yhteistyötä ranskalaisen Front National -puolueen[1], belgialaisen Vlaams Blokin ja Ruotsidemokraattien kanssa.[2] IKL:n nuorisojärjestö oli Sinimustat, jossa toimi muun muassa Teemu Lahtinen.[3]
Vaalit
IKL on pyrkinyt puoluerekisteriin, mutta se ei ole onnistunut keräämään 5 000 kannattajakorttia. IKL keräsi kortteja vuosina 1993–1994[4] ja 1997–1998.[2] Kesällä 1998 yhdistys jätti oikeusministeriöön kortteja, mutta niitä oli liian vähän ja osa hylättiin epäselvyyksien vuoksi.[9]
1990-luvulla IKL:n jäseniä esiintyi sitoutumattomina Perussuomalaisten, kokoomuksen ja SEP:n listoilla.[1] Järviharju oli vuosien 1995 ja 2003 eduskuntavaaleissa Yhteisvastuu puolueen listoilla ja Europarlamenttivaaleissa 2004 Suomen Kansan Sinivalkoisten ehdokkaana. Kunnallisvaaleissa 2004 Järviharju valittiin Ilmajoen kunnanvaltuustoon Perussuomalaisten listalta. Vuonna 2006 Järviharjun johtama ryhmä sai vallan Väinö Kuisman puoluerekisteriin kuuluneessa Suomi – Isänmaa -järjestössä ja sen nimi vaihdettiin Suomen isänmaalliseksi kansanliikkeeksi. IKL osallistui vuoden 2007 eduskuntavaaleihin neljässä vaalipiirissä. Puolueen viisi ehdokasta saivat yhteensä 821 ääntä (0,03 %). Järjestö poistettiin rekisteristä vaalien jälkeen.
http://video.google.com/videoplay?docid=-8868160644627796805#