Ostimme hyvältä paikalta talon. Mutta se on hirsitalo. Haluaisimme sen tiiviimmäksi kun talo on kylmä ja sähköä menee aivan tolkuttomasti. Viime talvi oli meille eka tässä talossa ja toki talvi oli kylmä, mutta kuitenkin. Syy on saumat ja nurkat. Talo on 5 vuotta vanha.
Rakentaja tuttumme näytti meille sen konkreettisesti. Tuloilmaventtiilit kiinni ja ilmanvaihto täysille. Sitten kahvit tippumaan ja kahvin jälkeen mittaamaan lämpöjä nurkista. Ei tarvinnut mittaria kun sen vedon ja kylmän tunsi jo kädellä. Ja jo nollakelillä pari viikkoa sitten.
Nyt ollaan päätetty laittaa gyprokit sisäseiniin ja alalaitaan laitetaan vielä tiiviste lattian ja levyn väliin. Ylälaidan vuoto ei niin haittaa ja ylhäältä jätetään tietenkin irti painumisen takia.
Ja sitten asiaan. Miten ne saumat voisi tiivistää. Ulkonäöllä ei väliä ku jäävät sinne levyjen taakse? Koolausta emme halua laittaa koska ikkuna-aukoista tulisi rumat. Kokeilin jo levyn paloilla ja nurkkiin saa laitettua uretaania kun laittaa levytysvaiheessa varovasti. Se lienee nurkkiin kaikkein lämpimin vaihtoehto, mutta vaakasumoihin en kyllä sitä lähtisi laittamaan. Onko parempia vinkkejä? Rautakaupassa eivät osanneet neuvoa.
Rakentaja tuttumme näytti meille sen konkreettisesti. Tuloilmaventtiilit kiinni ja ilmanvaihto täysille. Sitten kahvit tippumaan ja kahvin jälkeen mittaamaan lämpöjä nurkista. Ei tarvinnut mittaria kun sen vedon ja kylmän tunsi jo kädellä. Ja jo nollakelillä pari viikkoa sitten.
Nyt ollaan päätetty laittaa gyprokit sisäseiniin ja alalaitaan laitetaan vielä tiiviste lattian ja levyn väliin. Ylälaidan vuoto ei niin haittaa ja ylhäältä jätetään tietenkin irti painumisen takia.
Ja sitten asiaan. Miten ne saumat voisi tiivistää. Ulkonäöllä ei väliä ku jäävät sinne levyjen taakse? Koolausta emme halua laittaa koska ikkuna-aukoista tulisi rumat. Kokeilin jo levyn paloilla ja nurkkiin saa laitettua uretaania kun laittaa levytysvaiheessa varovasti. Se lienee nurkkiin kaikkein lämpimin vaihtoehto, mutta vaakasumoihin en kyllä sitä lähtisi laittamaan. Onko parempia vinkkejä? Rautakaupassa eivät osanneet neuvoa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
pistä parmakinkku-mainokses esille kun sitä aiot
Hirsitalon seinien raot on tiivistetty läpi historian jollain riveellä. Ennen sinne laitettiin smmalta ja/tai sitten kangasrivettä mutta nykyään saa rautakaupasta rullatavarana pellavanauhaa joka on kätevää "taltata" hirren rakoon. Eli leveä ja tylsä(ettei leikkaa rivettä) taltta käteen ja sillä painamaan nauhaa hirsien väliin. Toki uretaanikin tiivistää, mutta en kyllä pilaisi hirsiseinän hengittävyyttä uretaanilla. Asia erikseen jos kysymyksessä on joku liimahirsi, joka ei muutenkaan hengitä jolloin ihan sama millä ne raot tukkii. Jos sisäseinä kuitenkin tulee levypinnalle voi sitten laittaa "vintti- iita" levyllä sisäpuolen niin tulee sekä eristys että valmis pinta maalille tai tapetille.
Vintti-iita olisi tosiaan mainio eriste, mutta sekin on liian paksu. Ne ikkuna-aukot. Rivetty on jo, mutta haluaisin siis TIIVIIN hirsien sauman sinne levyn taakse. Uretaani saattaa kyllä olla paras ja helpoin, vähän ja huolella. Massiivihirttä on, mutta minulle se hengittävyys ei meinaa mitään, vaan lämpimyys. Talo on siis 5 vuotta vanha eli ilmanvaihtokone on.
Ensin kiellät uretaanin käytön mutta sitten suosit vintti-iitaa mikä on uretaanilevyä..?
Ei se hirsi raoista hengitä vaan vetää. Hengittämisellä viitataan puun ominaisuuteen sitoa ja luovuttaa kosteutta vallitsevan ilmankosteuden mukaan. Liimahirsissä on ihan samaa puuta, joten kyllä nekin hengittää.
Puuta se liimapuukin on mutta hengittävyys pysäytetään liimapinnoilla. Sama ilmiö kuin maalaisi hirren muovimaalilla.
Tähän ongelmaan keksivät liimapuuvalmistajat termin hengittävä liima heh heh heh....
Ongelmia ei ole kun niiden olemassa olon kieltää.
Relaa liimapuutalon omistaja, liimapuu "hengittää varauksien suuntaan. Huomattavasti huonommin kuin massiivihirsi mutta hengittää.
Ei hirsitaloon saisi laittaa koneelista ilman vaihtoa, sillä voi nopeasti lahottaa taloaan sieltä täältä.
Jos hirsitalon nurkat eivät ole tiiviit, niin lähtisin kyllä ensin korjamaan ongelmaa tilkitsemällä ne nurkat. Nurkat on kuivaessaa haristuneet ja ne on pystytettäessä tilkitty huonosti. Onko niissä kuinka suuren näkyvät raot? Osta rautakaupasta pellavanauhaa tai rivettä ja tilkitse ne nurkat ensin ja katso kuinka paljon tilanne parani. Ei kannata lähteä peittämään ongelmaa korjaamatta sitä ensin. Ensisijainen syy on siis nuo huonosti tehdyt nurkkasalvokset ja niiden tilkintä pystytysvaiheessa. Toinen asiaa pahentava syy voi sitten olla tuon koneellisen ilmanvaihdon säätö liian alipaineiseksi. Kun IV -kone puskee ulos reilusti enemmän ilmaa kuin se tuo sisälle, niin mitä muuta siitä voi hirsitalossa seurata kuin vedon tunne nurkista? Jostakin se korvausilma on saatava. Ja jos "rakentajatuttunne" pyöritteli tuloilmaventtiilit kiinni ja sitten summamutikassa takaisin auki, niin nyt se ilmanvaihdon tasapaino on viimeistään keturallaan. Eli teettäkää taloonne ilmanvaihdon mittaus ja säätö. Rakennusmääräysten mukaan se säädetään aina reilusti alipaineiseksi, mutta hirsitalossa sitä ei kyllä kovin paljoa alipaineinen tarvisi olla, koska hirsitalo ei ole pullo. Kova alipaine aiheuttaa hirsitalossa aina vetoa nurkkiin. Tuosta kannattaa jutella sen LVI -urakoitsijan kanssa.
Eli ennen levytyksen aloittamista tekisin kyllä nuo hommat ensin ja katsoisin tilanteen sitten uudestaan. Tilanne paranee noilla jokatapauksessa.
Ainiin, kuinka paljon sitä sähköä viime talvena sitten meni? Meillä on noin 110 m2 puolitoistakerroksinen hirsitalo etelä-lapissa ja viime talven kulutus oli tasauslaskun mukaan aika tasan 16000 kWh. Viime talven pakkasiin nähden pidän sitä kohtuullisena, pullo-talojen tasoon se ei tietysti ihan pääse.
Voittehan säätää ilmastoinnin ylipaineiseksi niin silloin ei veto tunnu! Hirsitalossa niin voi tehdä kun ei ole niitä muoveja siellä seinissä. Tosin ei se lämpimyyteen auta mutta ainakin vedon tunne loppuu.
No en nyt kyllä ylipaineiseksi lähtisi missään tapauksessa säätämään. On nurkat ulkoa kuurassa ensimmäisillä pakkasilla. Ja useimmissa hirsitaoissa ne höyrynsulkumuovit löytyy kuitenkin sieltä yläpohjasta, joten senkään takia ylipaineisena taloa ei kannata pitää. Mutta aika lähelle nollapainetta sen voi säätää, aavistuksen alipaineiseksi kuitenkin.
Täältähä löyty metkoja ketjuja kun hakee kylmät nurkat sanoilla. Vaiikka kuin paljo.
Minä olen nähnyt hirsitalon nurkissa kuurankukkia. En vaan tiennyt, että se johtuu ilmanvaihtokoneesta.
Ei se ilmanvaihtokone välttämättä ole, riittää kun on tulisija joka tekee alipaineen joka imee ilmaa joka raosta josta sitä saa.
Ei saisi kuitenkaan niin pahoja vuotoja olla että kuuraa muodostuu. Yhden teeseitse-miehen hirsitalossa tuulen jälkeen varauksistakin melkein lumi tuli sisään.
Paksua pahvikaistaletta nurkkiin pohjalle ja puukuitulevyä pintaan kerros pari ja paperitapetti pintaan.
Tai puukuitulevy ensin pohjalle, levyjaolla esim. 22x100 p.kuitulevyn pintaan pystyyn ja ylös ja alas pätkät kool. väleihin listojen as. varten. Kool. väleihin toinen puukuitulevy ja pintaan gybroc. Helpompi pinnoitettava kuin puukuitulevy. Paperipohjainen tapetti senkin pintaan.
Aikaansaadaan tiiviimpi rakenne mutta samalla menetetään ainakin osittain hirren lämmönvarauskyky joka nimenomaan säästää niitä lämmityskustannuksia.
Uretaani eikä mikään muovi kuulu hirsirakentamiseen missään muodossa.
Ihan ensin kuitenkin kannattaisi ammattilaisella tarkistuttaa onko rakenteellisia kämmejä tehty esim. ettei hirret ole päässeet painumaan tiiviiksi vaan kantaa syystä tai toisesta. Sama timpuri vois katsoa onko lisäeristyksillä merkitystä eli kuinka laadukkaat esim. ikkunat ja ovet ovat?
niin, että se seinä pääsee vapaasti laskeutumaan?? Koolattava se on, ja pitkillä reijillä olevat koolingit, jolloin hirsiseinä voi laskeutua. Ei uretaania hirsityömaalle.
Minä laitan ne levyt kiinni viimeistelynaulaimella. Aivan taatusti kestää ja kehikko myös laskeutuu painollaan. Ei ne naulat kannattele hirsien painoa. Takuuratkaisu 10-15 vuodeksi.
kumpi ei kuulu joukkoon??? Naulain ei kuulu...voi hittolainen. Alkeetkin on jo sekaisin.
Viisvuotias on jo painunut minkä painuu ja on olemassa ihan omat liukukiinnikkeet koolingeille jos haluaa edelleen painumisen huiomioida.
Normaalisti näkee kuinka liukukiinnikkeitä käytetään itse koolingeissa mutta itse koolingit tai verhoilulla kuitenkin estetään painuminen jne jne jne.
Jos viimeistelynaulalla kiinnität gybrokin, kerrotko kuinka kannaton dyckert kipsissä pysyy?? Ei paljon päätä pakota ja sitten vielä neuvotaan muita olemaan samanlainen idiootti?
Lattia-, katto- ja aukotuksien listoituksien avulla gybrokit on paikoillaan jos kiinnitys on suoritettu jollain viimeistelynaulaimella.
Kerran piti korjailla vastaavantason neropatin jäljiltä huonetta jossa panelit, koolaúkset ja lattialaudat oli "kiinnitetty" viimeistelynauloilla. Voi vitutuksen määrää. KAIKKI panelit, koolaukset ja lattialaudat oli irti. Siistin jälkiä ja neuvoin omistajaa hankkiutumaan kiinteistöstä eroon pientä rahallista korvausta vastaan, niin raskaasti kaikki oli ryssitty. Esim. joka paikassa ei ollut edes villaa paneleiden takana?????? Omistajalle sanoin että maksattaisin tuollaisella "timpurilla" palkat takaisin ja käytettyjen materiaalien hinnat.
Tulipahan mieleen kun edellistä kirjoitusta tuli luettua, niin tyhmä neuvo tuo oli.
Mielestäni sanon ettei gyprog ja viimeistelynaulain kuulu yhteen?! Aloittajahan sanoo ne naulaavansa.
Onhan niissä nauloissa pieni T-kanta. Aivan saletisti kestää levyt seinällä. Tiedän kyllä ettei noin yleensä laiteta, mutta kyllä itselle voi ja aion myös laittaa. Tapetin alle niitä naulankantoja ei tarvitse edes kitata.Pohjamaali ja liisteri peittää ne. Ylös tulee leveä lista eli levyt jää katosta irti 30 mm.
Semmoisen vinkin sain, että hirsien saumat kannattaa kastella ihan kunnolla märäksi suihkulla ja rätillä hankaamalla ennen uretaania. Ihan loogista, tarttuu kunnolla kiinni ja kestää saletisti.
Tokihan omalleen saa tehdä ihan mitä haluaa, mutta pilalla on hirsitalo tuon operaation jälkeen. Jos nurkat on hyvin tilkitty, niin veto johtuu väärin säädetystä IV -koneesta eli alipaine on liian suuri. Jos kone puskee 10 l/s enemmän ulos kuin sisälle, eli sisälle revitään jostakin reiästä 36 m3 pakkasilmaa sisälle tunnissa, niin varmasti nurkista vetää, koska se talo ei ole pullo. Etkä sinä sitä pulloksi saa tuolla gyprocillakaan. Niin kauan kuin IV -kone on väärin säädetty, niin jostakin tuo korvausilma silti sisälle tulee... Ihan sama kuinka kastelemalla sen uretaanin sinne nurkkiin yrität tartuttaa. Ennen laitettiin puukuitulevyä ja pinkopahvia tuohon tarkoitukseen, mutta silloin taloja ei alipaineistettu koneellisesti ympäri vuorokauden (toki tulisijojen käyttö aiheutti hetkellisesti alipainetta ja siten vetoa) ja siksi hommassa oli jotain järkeä. IV -koneet on nykyään pakollisia myös hirsitaloissa eikä se sinällään ole huono asia, mutta huono asia on se, että IV -suunnittelussa ei yleensä oteta huomioon hirsitalon erityisominaisuuksia (talo ei ole pullo) tuon ilmanvaihdon tasapainon laskemisessa.
Rakentajatuttusi demonstroi tuon koneellisen alipaineen vaikutuksen vetoisuuteen sulkemalla tuloilmaventtiilit. Ehkä kannattaisi kokeilla hommaa myös toisinpäin eli suljet IV -koneen vaikka tunniksi ja kokeilet että huomaako eron? Väitän, että varmasti huomaa jos nurkat on edes jotenkin tilkitty.
Mutta omalleen saa kyllä tehdä mitä huvittaa ja jos tuohon uretaanin sotkuiseen levyratkaisuun päädyt, niin onnea projektiin. Kerro toki kokemukset kun projekti on saatu päätökseen, mieluusti ainakin itse kuulisin homman kannattavuuden.
ovar dyggertejä, T kanta löytyy ulkovuorinaulaimen naulasta... pilaa tönös, mitäs siinä, mutta miks kysyt täältä, kun oot jo päättänyt sen tuhota?!
Minun mielestä talo ei pilaannu, vaan paranee kun siitä tekee tiiviimmän ja LÄMPIMÄMMÄN!! En ymmärrä tuota ajattelutapaa että kun saumat vuotaa niin se on ilmanvaihdon syytä. Ilmanvaihto toimii juuri oikein, mutta talo on hatara. Eihän siitä näinkään tarpeeksi tiivis tule, mutta uskon että asumismukavuus paranee 100 prosenttia ja lattioistakin tulee lämpimät. Jouluna meillä on jo paremmin, hienompaa ja lämpimämpää.
Lipsahti väärään kohtaan, nou hätä timpermanni02A.
Ihan vapaasti gybrokit viimeistelynaulaimella kiinni jos saumoihin pitää sotkea uretaania. Laita vielä lastulevy gybrokin tilalle ja muovi väliin ettei nurkista vedä. Pintaan ässätexiä maalin kans mihin laitetaan liimaa sekaan.
Niin ja luonnollisesti ensin koolaus hirren pintaan ja lasivilla väliin niin avot.
Pistä tuli nurkan alle niin pääset satavuotiaasta eroon nopeammin. Kyllä meidän isä osaa....
On olemassa perinnerakentamisen taitajia ja sitten näitä teeseitseperus(pilaajia)korjaajia. Mitä jos laitat mökkis myyntiin ENNEN kuin menet sitä pilaamaan ja ostat sitten pullotalon? Kyllä on taas osunut talolle omistaja joka ei ymmärrä yhtään mitä tuli ostettua.
Jos kerran ilmanvaihto toimii oikein ja sen tasapaino on siis MITOITETTU ja SÄÄDETTY oikein, niin sittenhän ei ole muita vaihtoehtoja kuin se, että talosi on rakennusvaiheessa ryssitty pahemman kerran. Jos ilmanvaihdon tasapaino on taas keturallaan, niin tuo kötöstyksesi ei tilannetta juurikaan paranna ja joudut tuon ilmanvaihdon tasapainotuksen tekememään sitten kuitenkin. Tarkoitus on ollut vain antaa vinkkejä, kun niitä aloitusviestissäsi kyselit. En kyllä ymmärrä, että miksi kyselit kun oma mielipide on noin ehdoton. Onnea projektiin, mutta kerro toki kokemuksesi kun homma on valmis...
Tottakai on ilmanvaihto tarkastettu ja säädetty. Aivan ohjeitten mukaan minimisti alipaineella. Ei niissä saumoissa silmämääräisesti mitään vikaa ole, ihan normaalit saumat. Mutta kun minä en semmoisia halua. Jotkut alkoi nyt sönkkää jotain perinnerakentamisesta ja talon hengittämisestä ym, muttakun minulle se kehikko on ainostaan talon runko, ei kovinkaan hyvä mutta välttävä. Se pitää nyt vaan tiivistää. Rakennusteknisesti se tapetti-liisteri-pohjamaali-kipsi-hirsi on toimiva.
Eivät tienneet rautakaupassa mitään tuosta Permasta. Sivu ei antanut juurikaan tietoa. Miksei kukaan tiedä siitä?
Täytyy myöntää, että jonkin aikaa tämän viestiketjun aikana uskoin oikeasti aloittajan ongelman aitouteen huolimatta mieltä kalvavista epäilyistä tulevani permachink -mainostajan uhriksi. Tulin kuitenkin kusetetuksi.
Miks pitää pumpata hirsitalon sisälle kosteaa ulkoilmaa koneella ja suurella rahalla sekä vielä isommalla riskillä? kun sama ilma menee sinne ja tulee vielä poiskin ihan itsestään ja ilmaiseksi. (Ei kylläkään niin nopeasti kun koneeella, mutta sehän on hyvä asia se, vähemmän kuuraa varauksissa ja nurkissa). Eikös se sellainen ilman pumppaaminen ole hölmöläisten hommaa jos mikä?
Pakkaskeleillä varaukseen vuotokohdassa kertyy poikkeuksetta kuuraa joka ilman lauhtuessa sulaa vedeksi ja imeytyy hirteen keskialueelle. Jos hirtenä sattuu olemaan esim. 3 sta, lankusta kasattu hirsi, kuurasta kostunut keskimmäinen lankku ei ehdi kuivua, kun jo uusi märkyys painaa päälle,koska liimasaumat sivuilla hidastavat tai jopa estävät kuivamisen sivusuunnassa. Kukaan todellinen hirsimies ei hyväksy hirsitaloon koneellista ilman vaihtoa, muuten, kun korkeintaan kesäkäyttöön.
Käsittele saumat perma chinkillä ja tulee tiivistä. Osaavat tuolla Amerikassa muutakin, kuin puhua englantia.
http://permachink.com/
Mitä tuossa jahkaat2.11.2010 11:12 pistä parmakinkku-mainokses esille kun sitä aiot
Eikö kauppa käy kun pitää vajota niin alas että keskustelupalstalla pitää mainostaa?
ja rappaus päälle. Siinä sulle "hirsi" talo.
itelles voisit tehdä vielä pehmustetun pyöreän kopinkin.....
Tulevaisuuden energiatalot on muuten juuri niitä uretaanitaloja...
Mainosmiehen avaus joita tipahtelee aina säännöllisen väliajoin. Pistää avauksen vetämään, vastaa itselleen pari kertaa ja lopuksi pistää mainostamansa tuotteen nimen esille linkkeineen.
katso palkmajakeskus.ee / log-house center/ energy-seal/perma-chink