Kelan järjestämään kuntoutukseen

noin 10 vuotta sitten Kelan kuntoutuksessa (Siuntiossa). Ihan mukavaa oli, vaikka vaivat ei siitä kyllä parantuneetkaan. Siellä tutustuu muihin raihnaisiin ja saa sitä ns. vertaistukea. Ohjelmaa oli niin paljon, että välillä tuli ihan kiire. Ruoka oli hyvää, ja sai istua valmiiseen pöytään. Itse olin vähän aikaa yksin vaikka oli kahden hengen huone, vasta muutaman päivän päästä sain huonekaverin. Siellä tutustuu väkisinkin uusiin ihmisiin mikä on ihan hyvä juttu, koska yksinhän täällä kipujen kanssa kärvistellään. Rohkeasti vaan, hyvin se menee.

Olen ollut kaksi kertaa ja eri ihminen seurana. Toisen oudon kanssa kaksi viikkoa ja toisen kanssa viikon. Vieläkin olen yhteydessä ensimmäisen jakson huonekaveriini, sattui kyllä niin samanlainen tyyppi kuin itsekin olen.

Tosi hyvin meni ja pian tutustuttiin. Jos ei kaverin kanssa synkkaa yhtään niin huonekaveria saa vaihtaa. Jos on oikein erakko ja ahdistaa niin tuolla kuntoutuspaikassa oli mahdollisuus lisämaksusta (20 euroa per yö) yöpyä yksin.

Itse asun yksin, mutta sopeuduin tosi hyvin toisen kanssa. Kyllä ne taitavat siellä vähän katsoa, että tulee suunnilleen samanikäinen kaveri huoneeseen. Ei siellä huoneessa olla kuin illat ja yöt. Voin sanoa, että sen verran on menoa, että kahdeksalta meinaa jo silmät painua kiinni.

olin kuntoutuksessa kahden hengen huoneessa. Huone oli aika tilava, joten jäi hyvin "ilmaa" toisen vuoteeseen. Koin olevani koko kurssin ajan outo lintu ja erilainen. Tietty kaikki esittelyt ja ryhmätyöt alussa on vähän kankeita, mutta äkkiä sitä tutustuu
Huonekaveri oli ihan mukava. Huoneessa ei ollut televisiota ja kaveri oli pitkälle iltaan katsomassa tv:tä yleisissä tiloissa. Kävin yksikseni ajoissa nukkumaan. Väliajat olin yksin. Vähän häiritsi kaverin ulkona ramppaaminen tupakalla . Jos vessatouhut jännittää, aina voi soveltaa niitä yksinäisiin hetkiin tai käydä yleisissä tiloissa wc:ssä.
Voithan tietysti soittaa kuntoutuspaikkaan etukäteen ja tiedustella onko mitään mahdollisuutta saada yhden hengen huonetta. Muuten kurssi ohjelma on tosi kiva ja hyvää ruokaa.

Olin 15 vuotta sitten tules-painonhallinta-kuntoutuksessa Ilomantsin Pääskynpesässä.
Aivan ihana oli muuten tuo kuntoutus mutta ensimmäinen kahden viikon jakso oli vähän hankala huonekaverin vuoksi. Hän oli hyvin ahdistuntu ja masentunut ihminen ja minä kova kuorsaamaan. Oli kammottavaa herätä usein yöllä siihen kun hän seisoi sänkyni vieressä ja herätteli minua kun kuorsasin.

Kaksi seurantajaksoa sain olla yhden hengen huoneessa kun tämä kämppikseni oli joutunut psykiatriseen hoitoon ja joutunut keskeyttämään kuntoutuksen. Minulta kysyttiin haluanko samaan huoneeseen toisen kurssin parittoman kanssa niin sanoin että mielummin yksin.
En halunnut kuorsata enää muita ihmisiä hullujenhuoneelle :)

Kuntoutus oli muuten aivan luksusta ja mukavan porukan kanssa pidettiin hauskaa niin että raikui.
Yksi sieltä jäi "joulukorttikaveriksi".