Kuin tämä aamu
valkean hohtoinen
härmä syyspuiden oksistoilla
pienen pieni häivähdys huomisesta
kuvaa tulevan hetken kauneus
kuvista
sanoiksi
runoiksi maalaa
vieritä memory
muistoksi
hurmioksi elämään
vierivän hehkun värit
tunteiden harjanteille loistamaan
Talven valkeuteen
jäljiksi avaamattomiin oviin
kuin aidanportiksi hämäryyden kummuille
vitivalkean maiseman lohduksi
menneet vinhaiset syysmyrskyt
taivuta kämmeniesi suojaan
tyynnyttäen lohduttomat elonpyörteet
Pienet
kätketyt
vuolaat
purot poskipäillä
kuivaat
suudellen
yösi lämpöön
ei viimeistä hukattua kyyneltä
ei viimeistä kadotettua kipinää
ainoastaan
Tulevaan siintävän hetken
vitivalkean lumen jälkiin
avatun portin sisään astelemaan
tulla
kosketettavaksi.
valkean hohtoinen
härmä syyspuiden oksistoilla
pienen pieni häivähdys huomisesta
kuvaa tulevan hetken kauneus
kuvista
sanoiksi
runoiksi maalaa
vieritä memory
muistoksi
hurmioksi elämään
vierivän hehkun värit
tunteiden harjanteille loistamaan
Talven valkeuteen
jäljiksi avaamattomiin oviin
kuin aidanportiksi hämäryyden kummuille
vitivalkean maiseman lohduksi
menneet vinhaiset syysmyrskyt
taivuta kämmeniesi suojaan
tyynnyttäen lohduttomat elonpyörteet
Pienet
kätketyt
vuolaat
purot poskipäillä
kuivaat
suudellen
yösi lämpöön
ei viimeistä hukattua kyyneltä
ei viimeistä kadotettua kipinää
ainoastaan
Tulevaan siintävän hetken
vitivalkean lumen jälkiin
avatun portin sisään astelemaan
tulla
kosketettavaksi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvä runo, tosin olisin ehkä hiukan tiivistänyt :) Älä kadota kipinää, sitä voi tarvita vaikka tämän palstan sytyttämiseen..Oi niitä aikoja kun tämäkin paikka oli ilmiliekeissä monella persoonallisella tavalla runouden mahtavalla annilla. Kiitos kirjoittajalle!
Kiitos Sinulle - olen aivan samaa mieltä kanssasi että olisi varaa ollut
tiivistää mutta tietoisesti en kuitenkaan niin tehnyt,vaan jätin tähän
mittaan.
Ehkä hyvinkin olet tietoinen että mihin tämä saattaa osaksi liittyä
ja kuinka tärkeää olisi kaikkien kukkien kukkia omilla persoonallisilla
tyyleillään mutta kuten elävässäkin elämässä,se ei tahdo toteutua.
Lämpimästi Sinua Kiittäen että Hyvää talven odotusta !
Sain taas matkata mukanasi.
Koko elämän hetken kirjon.
Aamusta oäivän viimeiseen huuruun.
Yöstä kulkevaan kuuhun.
Lumen riitteisen pihamaan.
Jäljettömän taivaan.
Ja kuitenkin hengitykseni huurusi.
Kun portin avasin.
Minun oli hyvä olla.
Vaikka hetki sitten palelin.
KIITOS runon nautinnosta
Siitä onkin jo aikaa kun olemme tässä tavanneet että sanojamme
keskenämme vaihtaneet mutta kuitenkaan toisiamme unohtamatta.
Ja Hyvä näinkin että välillä kohdataan kuten tulevan talvemmekin.
Kiitos Sinulle Margi että yritetään nauttia siitä pienestäkin rippeestä,
joka mahdollisesti suo meille nautintoja,siitä pienimmistäkin.
mitään mihinkään, niin tiedät, etten ajattele sinua (siis Häntä...) koskaan aina useinkaan päivin eikä öin, varsinkaan tähän aikaan
Vaikka ei vastaisi mihinkään ja ellei ole tuntemuksia
puoleen tai toiseen,niin vaikeaahan vastaaminen
on silloin.
Mutta kuitenkin pieni ele/sananen jostain tapahtuneesta,
voi hyvinkin jäädä meihin elämään,joka ikäänkuin vaatii pientä
esille tuloa.
Sinua näin : Kiittäen !
Hei "Dolan"
Tässä ääni kaukaisuudesta, kuin lailla aaveen, haamun vainovanko niin..:))??
Tulin tarkoituksellisesti katsomaan, oisiko sinulta runoa, hetkessä tässä ja nyt
Ja tämän silmieni eteen ma löysin.
Sieluni luettavaksi, sydämmen ymmärrettävksi
luonto kuin vertauskuvallisesti läsnä tässä runossasi
- tuo minulle niin tärkeä elementti
Lumen valkea kauneus, sen ääretön mahdollisuus
uuteen,
ja muistojen kertomaan
jälkien jättämät.
Olen lukenut nyt tämän runosi useampaan kertaan
Hukun siihen
Sen sanojen muodostama taulu
kuin kuviksi sielun eteen piirtyy
Niin vahvoin vedoin piirrät
ja kuitenkin
kaiken särkyvyys on läsnä
Runosi rytmiikka vie mukanaan
se kuljettaa tunteiden harjalle
kämmenten suojaan
hämäryyden kummuille
tulevaan....
- kuin puroiksi poskipäille
helmiksi muistojen kehrän
Kaikkea hyvää sinulle toivottaen
- elämä monimuotoisuudessaan meitä kuljettaen
vie elon merellä ennalta-arvaamaatomien väylien kautta
poijut kiertäen, majakkain valot kadottaen
Tässä voimatta enempää
Sinulle
Hyvyydelläni
terveiseni - tytteli -
Tämäpä Yllätys minulle että olet täällä käynyt,tuosta edellisestä
on jo tovi aikaa kulunutkin. Hieno Ylläri Sinulta.
Kirjoitus tapasi/-tyylisi on niin helppoa tunnistaa että ilo lukea,
koska niin harvoin täällä tapaa tälläistä omaavaa kirjoittajaa kuin
lukijaa,mitä itse täällä omaat.
Helppoudesta kuin yhteisestä kemiasta on kevyempi tehdä retkiä
toisiinsa kuin aallot sinessä loiskuen kohti vastarantaan.
Täälläkin niin monella tapaa että monet ovat muistoja saaneet,
mitkä jopa satuttaen ja taas toiset - jäävät elämään ikuisella
mielihyvällä mieliimme.
Ei ole täällä helppoa ollut pahimpaan aikaan / - että minäkin jatkoin
harvemmin tänne kirjoittamistani (poistamalla runojani) myös vahvana
mielessäni oli sulkea nämä sivut lopullisesti.
Mutta aioin kuitenkin jatkaa että harventaa muutoinkin käyntiäni täällä
että etsiä muita väyliä kirjoittamiseeni ja niitähän riittää.
Toivotaan kuitenkin ettei tämä kokonaan unohdu kuin myös yritetään
pitää yllä edes jonkinasteista kirjoittamista... pienine kommentteineen.
Jos vielä kuin entiseen malliin edes joskus tapaisi tuttuja kirjoittajia.
Mutta ennenkaikkea loppumattomalta tuntuva eripura eri ilmiöineen
ei olisi enään tämän palstan hallitseva tekijä.
Sillä se on kaikille hyvinkin raskasta että pilaa sen pienenkin toivon
palstan jatkon toimivuudelle.
Oli ilo kuulla Sinusta ja Toivon lämpimiä hetkiä niin arjen kuin
pyhienkin rientoihisi - talvea odotellessa !
Sinua Kiittäen - Voi Hyvin !
Tässä runossa dolan osaat välttää sen siirappimaisen tunnelman.Voi kertoa rakkaudesta vaikka kaikki ei valukaan hunajana nilkkoihin.Ehkä runoissa pitäisi ola enemmän rytkyä :))
Niin paljon puhuttu - oman runoudenkielen - esittäminen
kuin luonti,josta tietty runoilija tunnetaan,on osaksi
säilytettävä kuin sekin,missä itse viihtyy parhaiten ja jos vielä
edes osa lukijoista pitää - niin mitä mennä muuttamaan
tyyliään.
Mutta tietenkään sen ei saisi estää kokeilemasta "jotain
uutta",mitä se sitten pitäkään sisällään.
Tunnustaen että hiukan tuo siirappimaisuus "kuin tahallaan"
astuu minunkin teksteihin aika-ajoin ... tahatonta vaiko
harkittua,vähän riippuen tekstinkin luonteesta.
Kirjoitan myös hyvinkin karua tekstiä tarvittaessa mutta
olen jättänyt kuin taka-alalle odottamaan.
Kauneuden/Rakkauden... rakkaudettomuudenkin voi ilmentää
lyhyenkin napakalla tavalla,välttäen "sanojen/tunteiden kiiltoa"
- pelkistetysti. Karun Kauniisti !
Tuo on muuten Hyvä sana : rytkyä - taidanpa laittaa muistiin.
Kiitos Sinulle kommentistasi - hyvä myös täällä huomata että olet
yhä silti maisemissa !
Runosi alkuosa oli kuin kaunis maalaus ja jonka säkeet
seurasivat toisiaan hienosti päättyen hienoksi
kokonaisuudeksi. Olit saanut runoosi sopivan määrän
tunnetta joka oli käsinkoskeltavan kaunista.
Yleensäkin runosi ovat hienoja, olen itse
vain huono kommentoimaan.
Tuo siirappimaisuus voi tietyissä runoissa olla ns.liikaa päällä.
Vaikka rakkauden kauneudesta kirjoittaisi ummet ja lammet,
niin pahimmillaan se saattaa jopa pilata hyvänkin runon
ainekset. Toisinaan kauneuden karuus napakalla tekstillä on
nk.parempi/osuvampi kuin pitkä litania... "kaikille jotain".
Itse olen huomannut että lyhyen timanttisen runon tekstitys
sanoman kanssa on hyvinkin vaikeaa.
Omissani yritän luoda mielikuvia kuin tuntemuksia hivenen
laajempaa sanavarastoa käyttäen ihan vain harrasteen pohjalta.
Useasti runoni kehittyvät juuri siinä reaali hetkessä,joko helposti
tai sitten sen vaikeamman kautta - joskus suorastaan "väkipakolla".
Pitäisi säilyttää eräänlainen pakottomuus kuin osittainenkin
kritiikittömyys tekstiä kohtaan,sillä jos on aina kriittinen
teksteilleen että tapaansa kirjoittaa,se voi olla jopa vahingoksi
mille tahansa harrasteelle. Antaa sanojen kuin tunteidenkehän
vapaasti muodostaa omaa tilaansa - tulla niine tuntemuksineen
ulos.
Tuosta kommentoimisesta,sillä se saattaa olla itse runojen
kirjoittamista vaikeampaa mutta ehkäpä siinäkin vain pitää
oman linjansa/- luontaisen tapansa tuoda mielipiteitään esille.
Olla ns.oma itsensä,vertaamatta itseään muihin.
Rimakauhua ei saisi olla ja kertoa omista lähtökohdistaan että
taipumuksistaan tuoda asiansa julki.
Hyvää tarkoittava tahto riittää ehkä vielä tarpeen tullen pikku
perusteluineen on jo tarpeeksi riittävä - enempää ei tarvita.
Lämmin Kiitos Sinulle !