Mihin iskelmämusiikki tälläisellä menolla päätyy...
Miehillä ei ole miehekästä ääntä, huudetaan enemmänkin kuin lauletaan naismaisella äänellä ja esittäjiä riittää ja ovat kaikki tusinatavaraa, persoonat puuttuvat.
Sävellykset ja sanoitukset ovat mitäänsanomatonta huttua jota esitetään ponnettomasti ja venytellen.
Asiallisen keskustelun paikka...
Miehillä ei ole miehekästä ääntä, huudetaan enemmänkin kuin lauletaan naismaisella äänellä ja esittäjiä riittää ja ovat kaikki tusinatavaraa, persoonat puuttuvat.
Sävellykset ja sanoitukset ovat mitäänsanomatonta huttua jota esitetään ponnettomasti ja venytellen.
Asiallisen keskustelun paikka...
Vastaukset 3
Vanhimmat
samaa mieltä, 70-luvulla iskelmäartistitkin olivat persoonallisia; erityisesti mainittakoon esim. Taiska, Markku Aro, Merja Rantamäki jne. Nykyään kaikki kuulostaa enemmän tai vähemmän samanlaisilta, taustat tehty koneilla ja monet nykyiskelmät HAISEE RAHALLE.
Aikoinaan ei ollut soittolistoja, ja hyvä niin. 90-luvulla ja 2000-luvulla ei ole tullut juuri mitään mainitsemisen arvoista, mahtuu 13 artistia tusinaan. Ihan hyvä vaan, että tangokuninkaallisiakin valitaan vain 1 per vuosi nykyään, persoonallisuuksia saa hakemalla etsiä.
Olen ihmetellyt samaa.
Samoin on naislaulajat. Laura Närhi, Suvi Teräsniska, Johanna Kurkela, tässä muutama, joiden ääntä ei tahdo erottaa toisistaan. Jenni Vartiaisella kylläkin on persoonallinen ääni, jonka erottaa massasta heti.
Kappaleet sanoituksineen ja musiikillisesti on sitä samaa mössöä. Miten sitä muuta voi odottaakaan kun uusia levyjä tulee tuutin täydeltä. Samoin kuin uusia laulajajia, joista suurin osa on karaoke tasoa.
Kuuntelin muutama päivä sitten 70-80 luvun lauluja ja laulajia. On vaan ollut laulajat silloin huomattavasti parempia. Naisista esim. Anneli Sari, Anneli Saaristo, Anki, Lea Laven, Laila Kinnunen jne.
Miehistä esim. Tapio Heinonen, Tapani Perttu, Rauli Badding, Jamppa Tuominen jne.
Käykääs vaikka youtubessa kuuntelemassa heitä, huomaatte suuren eron nykypäivän laulajiin, joilla on kaikilla sama tyyli uikuttaa.
Tämä on niin tätä päivää. Ei olisi vielä 90-luvullakaan oikein uskonut sitä että tilanne menisi tähän että olisi lähinnä vain yksi tällainen valtakunnallinen kaupallinen radio suppeine soittolistoineen joka ikäänkuin määrittelee mikä on tänä päivänä suomalaista iskelmää yhdistäen siihen rockin ym.
Kaipaan aikaa, taikaa vanhan iskelmän...sitä aitoutta ja niitä tunnistettavia ääniä. En tuollaista väkisin tehtyä nykyiskelmää joiden tekijäksi kelpaavat etupäässä enää vain rokkarit. Ja sehän ei johdu suinkaan siitä, etteikö olisi myös niitä musiikintekijöitä, jotka osaavat tehdä, vaan rock-nimistä haetaan ikäänkuin "rohkaisua" ja koetetaan saada enemmän ostavaa yleisöä.
Mutta ikinä ei iskelmä enää palaa entiselleen :(