Olen nyt onnellisesti 4.ivf hoidon jälkeen raskaana, lahjasiittiöillä.
Miehelläni oli todella huono siittiötilanne, ihan muutamia löytyi ja niitä käytettiin ics menetelmällä. Mutta minun vaivaisia munasoluja, joita tuli aina vaan muutama. Ei lopulta haluttu enempää tuhlata, vaan siirryttiin suosiolla luovutettuihin.
Pyysimme monta kertaa kivesbiopsian mahdollisuutta. Miehestäni kun ei löytynyt vikaa miksi siittiöitä ei tule.
Epäilen vieläkin, että niitä olisi voinut kiveksissä olla. Lääkärit aina tyrmäsivät ehdotuksen. Se on niin iso riski terveydelle ja kiveksistä ei suoraan tahdo saada kypsiä siittiöitä?!!
En oikein usko tuohon, kun muillakin on onnistunut.
Inhottaa ajatella katkerana tällaisia, kun vihdoinkin olen sentään raskaana.
Vituttaa vaan se hinta minkä joudumme lapsesta maksamaan, kun toiset tekee niitä tuosta vaan liudan ja meillä kovan taistelun tuloksena joudumme sopeutumaan ajatukseen, ettei perimä tulekaan mieheni puolelta vaan jostain ihan muualta.
Miehelläni oli todella huono siittiötilanne, ihan muutamia löytyi ja niitä käytettiin ics menetelmällä. Mutta minun vaivaisia munasoluja, joita tuli aina vaan muutama. Ei lopulta haluttu enempää tuhlata, vaan siirryttiin suosiolla luovutettuihin.
Pyysimme monta kertaa kivesbiopsian mahdollisuutta. Miehestäni kun ei löytynyt vikaa miksi siittiöitä ei tule.
Epäilen vieläkin, että niitä olisi voinut kiveksissä olla. Lääkärit aina tyrmäsivät ehdotuksen. Se on niin iso riski terveydelle ja kiveksistä ei suoraan tahdo saada kypsiä siittiöitä?!!
En oikein usko tuohon, kun muillakin on onnistunut.
Inhottaa ajatella katkerana tällaisia, kun vihdoinkin olen sentään raskaana.
Vituttaa vaan se hinta minkä joudumme lapsesta maksamaan, kun toiset tekee niitä tuosta vaan liudan ja meillä kovan taistelun tuloksena joudumme sopeutumaan ajatukseen, ettei perimä tulekaan mieheni puolelta vaan jostain ihan muualta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
.
Kannattaa olla tyytyväinen jos on kuitenkin raskaus alkanut ja toivoa että jatkuu hienosti loppuun asti ja saatte terveen lapsen. On kuitenkin varmaan parempi että lapsi on edes puoliksi omaa perimää kuin vaikka adoptoitu, jos perimän kannalta ajatellaan. Jos vaakakupissa on terveys /täysin biologinen lapsi, menee terveys tietenkin lääkärin näkemyksellä etusijalle.
Olen todella onnellinen tästä lapsesta. Mutta harmittaa, kun tuntuu ettei lääkärit edes halunneet tutkia kunnolla.
Me joka tapauksessa joudumme käymään läpi asioita joita moni ei edes ajattele. Kriisi miehen lapsettomuudesta, lapsen perimää joudumme pohtimaan. Miten kertoa lapselle ja ympärillä olevien suhtautuminen. Kertoako heille vai ei. Sitten nämä jutut, kun ihmisille on niin hirveän tärkeää kummanko näköinen se vauva nyt sitten on. Itse aio kommentoida että se on ittesä näkönen.
Ei tämmösiä ajattele ne jotka luonnollisesti sikiää ja kaikki huumehörhöt sun muut alkoholistit tekee, huom. tekee lapsia kuin liukuhihnalta.
Olen 10v. yrittänyt saada lasta ja lapsettomuuden traumat on minussa hyvin syvällä, raskaudesta huolimatta.