”Nykyinen sekava kuntien ja valtion yhteinen rahoitusmalli on aikansa elänyt.” ”Suomessakin on esitetty, että rahoitus siirrettäisiin kokonaan valtiolle.”
”Suomessa on tilaa sekä julkiselle, että yksityiselle terveydenhoidolle.”
LÄHDE: Kauppalehti 17.8.2010, s. 3
”Terveydenhuollossa pitää lisätä kilpailua, koska se laskee kustannuksia ja nostaa palveluiden laatua. Suomessa on oireita julkisen terveydenhoidon kriisiytymisestä. Jonot ovat pitkät ja palvelut heikentyneet.”
”Kalliin erikoissairaanhoidon rahoitus on Suomen verrokkimaissa organisoitu hyvin eri tavalla. Englannissa sen rahoittaa valtio, Ruotsissa maakäräjät, Ranskassa maakäräjät ja Saksassa on suomalaista Kelaa muistuttava sosiaalivakuutus ja Norjassa valtio käyttää tilaaja-tuottaja-mallia.”
KESKUSTELUN AVAUS
Terveydenhoidon rahoituksen siirtäminen pois kunnilta on ollut esillä sanomalehdistössä jo hyvän aikaa. Aihe tulee olemaan kestoaihe lähitulevaisuudessa mediassa.
Suomessa eri alueita ja paikkakuntia vertaamalla, erot kuntien kyvyssä suoriutua valtion vaatimien lakisääteisten terveydenhoidon palvelujen tuottamisessa ovat suuret. Näin ei pidä olla. Siksi aika on ajanut sen ohi, että valtio asettaisi vaatimuksia, joita sitten joidenkin on vaikea tai mahdoton toteuttaa. Suomi on väkiluvultaan pieni maa – 5,3 miljoonaa asukasta – ja alueelliset väestötiheyden erot suuret.
– Laajat alueet Suomessa kärsivät muuttotappioista ja verotulojen pienenemisestä; toisilla tiiviimmin asutuilla vaurailla seutukunnilla taas työpaikat ja väkiluku sekä verotulot kasvaa.
Kauppalehti kirjoittaa: ”Miljardisäästöjä on vaikea löytää, mutta toimintoja tehostamalla Suomi voisi säästää tuntuvasti vuosittaisesta 15 miljardin euron kulupotistaan.”
Terveydenhoidon kulut kuntien budjetista on noin 50 prosenttia.
Rahaa kuluu hoidon järjestämiseen eritavalla erilaisia lähtökohtia tarkastelemalla, vaikka kyse olisi täsmälleen samasta hoidon tarpeesta.
Valtiovarainministeriön mukaan esimerkiksi kuntakokoa vertaamalla:
– Yli 100 000 asukkaan kunnassa palvelut maksavat 7 300 euroa asukasta kohti laskettuna.
– 10 000–20 000 asukkaan kunnassa luku on noin 6 000 euroa asukasta kohti.
Lähtökohtana pitää olla, että jokaisella asukkaalla Suomessa, asuinpaikasta riippumatta, on lakisääteinen oikeus saada tietyt hyvän hoidon minimikriteerit täyttävä hoito. Rahoittajana valtio määrittelee kriteerit, ja järjestää valvonnan. Henkilökunnalle tulee lakisääteinen velvoite ilmoittaa puutteista.
Erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhoidossa ja vanhustenhoidossa on yleisessä keskustelussa tullut esille hoidon tasossa olevat erot. Tähän syitä on monia. Viimeiseksi on kirjoitettu vanhusten viikolla siitä, että vain 10 prosenttia hoitopaikoista täyttää annetut suositukset; miksi?
Nyt hoidon laadussa siirrytään suosituksista lakisääteisyyteen ja tarvittaessa sanktioihin, koska
hoidon rahoittaa valtio.
1) Valtio on rahoittaja ja terveydenhoitopalvelujen tilaaja.
Se määrittelee tuottajille – julkinen tai yksityinen – kustannustehokkuus- ja laatukriteerit. Valtio voi kilpailuttaa julkisia ja yksityisiä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja vanhustenhoidon tuottajia.
2) Kunnat, sekä pienet että suuret, voivat keskittyä täysin hoidon tuottamiseen.
Aihe tulee olemaan esillä mediassa kestoaiheena.
– Mitä erilaisia asioita tulisi ottaa huomioon, kun terveydenhoidon rahoitusvelvoite siirretään kunnilta Suomen valtiolle?
– Toteutuisivatko näin tasa-arvoiset, perustuslailliset oikeudet paremmin, Suomen kansan parhaaksi?
– Mitä hyötyä olisi Imatran asukkaille ja Imatran kaupungille terveydenhoidon rahoituksen siirtämisestä pois kunnilta Suomen valtiolle?
”Suomessa on tilaa sekä julkiselle, että yksityiselle terveydenhoidolle.”
LÄHDE: Kauppalehti 17.8.2010, s. 3
”Terveydenhuollossa pitää lisätä kilpailua, koska se laskee kustannuksia ja nostaa palveluiden laatua. Suomessa on oireita julkisen terveydenhoidon kriisiytymisestä. Jonot ovat pitkät ja palvelut heikentyneet.”
”Kalliin erikoissairaanhoidon rahoitus on Suomen verrokkimaissa organisoitu hyvin eri tavalla. Englannissa sen rahoittaa valtio, Ruotsissa maakäräjät, Ranskassa maakäräjät ja Saksassa on suomalaista Kelaa muistuttava sosiaalivakuutus ja Norjassa valtio käyttää tilaaja-tuottaja-mallia.”
KESKUSTELUN AVAUS
Terveydenhoidon rahoituksen siirtäminen pois kunnilta on ollut esillä sanomalehdistössä jo hyvän aikaa. Aihe tulee olemaan kestoaihe lähitulevaisuudessa mediassa.
Suomessa eri alueita ja paikkakuntia vertaamalla, erot kuntien kyvyssä suoriutua valtion vaatimien lakisääteisten terveydenhoidon palvelujen tuottamisessa ovat suuret. Näin ei pidä olla. Siksi aika on ajanut sen ohi, että valtio asettaisi vaatimuksia, joita sitten joidenkin on vaikea tai mahdoton toteuttaa. Suomi on väkiluvultaan pieni maa – 5,3 miljoonaa asukasta – ja alueelliset väestötiheyden erot suuret.
– Laajat alueet Suomessa kärsivät muuttotappioista ja verotulojen pienenemisestä; toisilla tiiviimmin asutuilla vaurailla seutukunnilla taas työpaikat ja väkiluku sekä verotulot kasvaa.
Kauppalehti kirjoittaa: ”Miljardisäästöjä on vaikea löytää, mutta toimintoja tehostamalla Suomi voisi säästää tuntuvasti vuosittaisesta 15 miljardin euron kulupotistaan.”
Terveydenhoidon kulut kuntien budjetista on noin 50 prosenttia.
Rahaa kuluu hoidon järjestämiseen eritavalla erilaisia lähtökohtia tarkastelemalla, vaikka kyse olisi täsmälleen samasta hoidon tarpeesta.
Valtiovarainministeriön mukaan esimerkiksi kuntakokoa vertaamalla:
– Yli 100 000 asukkaan kunnassa palvelut maksavat 7 300 euroa asukasta kohti laskettuna.
– 10 000–20 000 asukkaan kunnassa luku on noin 6 000 euroa asukasta kohti.
Lähtökohtana pitää olla, että jokaisella asukkaalla Suomessa, asuinpaikasta riippumatta, on lakisääteinen oikeus saada tietyt hyvän hoidon minimikriteerit täyttävä hoito. Rahoittajana valtio määrittelee kriteerit, ja järjestää valvonnan. Henkilökunnalle tulee lakisääteinen velvoite ilmoittaa puutteista.
Erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhoidossa ja vanhustenhoidossa on yleisessä keskustelussa tullut esille hoidon tasossa olevat erot. Tähän syitä on monia. Viimeiseksi on kirjoitettu vanhusten viikolla siitä, että vain 10 prosenttia hoitopaikoista täyttää annetut suositukset; miksi?
Nyt hoidon laadussa siirrytään suosituksista lakisääteisyyteen ja tarvittaessa sanktioihin, koska
hoidon rahoittaa valtio.
1) Valtio on rahoittaja ja terveydenhoitopalvelujen tilaaja.
Se määrittelee tuottajille – julkinen tai yksityinen – kustannustehokkuus- ja laatukriteerit. Valtio voi kilpailuttaa julkisia ja yksityisiä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja vanhustenhoidon tuottajia.
2) Kunnat, sekä pienet että suuret, voivat keskittyä täysin hoidon tuottamiseen.
Aihe tulee olemaan esillä mediassa kestoaiheena.
– Mitä erilaisia asioita tulisi ottaa huomioon, kun terveydenhoidon rahoitusvelvoite siirretään kunnilta Suomen valtiolle?
– Toteutuisivatko näin tasa-arvoiset, perustuslailliset oikeudet paremmin, Suomen kansan parhaaksi?
– Mitä hyötyä olisi Imatran asukkaille ja Imatran kaupungille terveydenhoidon rahoituksen siirtämisestä pois kunnilta Suomen valtiolle?
Vastaukset 12
Vanhimmat
LÄHDE: Vartti-lehti, Etelä-Karjala 21. huhtikuuta 2010 S. 4
”Valtio unohti vanhukset”
”Professori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan suomalainen vanhustenhuolto heittää edelleen 1990-luvun laman myötä alkanutta kuperkeikkaa. Kun valtio ei ohjaa riittävästi, kunnat toimivat varsin vaihtelevasti.”
”Tuloksena voi olla ennen pitkää myös se, että suomalaisten vanhusten hoidosta huolehtii huonosti koulutettua ulkomaista halpatyövoimaa. Sirkka-Liisa Kivelä, professori.”
”Edes 2000-luvun nousukauden aikana vanhustenhuoltoon ei panostettu, vaikka varaa olisi Kivelän mukaan ollut. Voimavarat suunnattiin erikoissairaanhoidon kehittämiseen, 1990-luvulla tehtyjen virheiden korjaamiseen sekä nyttemmin perusterveydenhuollon kehittämiseen.
”Kivelä painottaa, että vanhustenhuollon parantaminen on valtion vastuulla.
Valtio ei kuitenkaan vastuuta ota.
– Vanhustenhuollon parantamisen pitäisi olla seuraavan hallituksen sosiaali- ja terveyspuolen hallitusohjelmassa tärkein asia.
Palvelujen parantamiseen on sitouduttava ensin valtiotasolla, Kivelä toteaa.”
”Joissakin kunnissa vanhustenhuoltoon panostetaan niin paljon kuin mahdollista, toisaalla painopiste on muualla.
– Kun valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, kunnat käyttävät rahansa esimerkiksi liikuntahalleihin, eivätkä panosta siihen, missä tarvetta eniten olisi.”
KOMMENTTI
Asiasta ei kannata enää puolueiden ja politikkojen olla äänestävää kansaa vastaan ja kehitellä loputtomia selvityksiä. Se on vain ajan haaskausta ja suoranaista velttoilua jo vuosikausia kansalaiskeskustelussa olleesta aiheesta. Tämä kertoo siitä kuinka suuret puolueet eivät kuuntele professoria eikä Suomen kansaa.
Asia on ollut niin ilmeinen jo 1990-luvulta lähtien, että NYKYISEN HALLITUKSEN sekä OPPOSITION välittömään VASTUUSEEN YLI PUOLUERAJOJEN, kuuluu käynnistää vanhustenhoidon rahoituksen siirtäminen pois kunnilta suoraan valtion budjettivaroista otettavaksi.
– Turha yhdenkään eduskuntaan valitun poliitikon ja Suomen kansan valitseman KUNNALLISEN LUOTTAMUSHENKILÖN vedota Suomen kansan edessä siihen, että asia ei ole nykyisessä hallitusohjelmassa tai se poliittisen maantavan mukaan ”unohtui.
Onko jollakin suurella tai pienellä puolueella, poliitikolla tai luottamushenkilöllä – nykyisessä ja tulevaan hallitukseen tai oppositioon pyrkivällä – muutosvastarintaa kansaa vastaan?
– Jos on, ilmoittautukoon välittömästi Suomen kansalle.
Kyllä rahaa on!
MOTTO 1: Suomen kansa on vallan vahtikoira
MOTTO 2: Poliitikkojen muisti lyhyt; Suomen kansan poliittinen muisti pitkä
Mie ihmettelen mitä sie oikein kirjoitat!Siulla ei tai olla oikein kaikki kohallaan!Mieki oon sitä mieltä,että pääkaupunki seudun pitäs lopettaa rahan anto maakuntiin,mutta mie asunkin pääkaupungissa!Pääkaupungin verotuloista menee 1/3 osa, maakuntiin vaikka etelä-karjalaan!Mie oon sitä mieltä,että miksi!Mie en ymmärrä miksi pitää tukea kannattamatonta seutua ja antaa kaiken maailman rahoja pääkaupungista seuduille,joissa ei ole elämisen mahdollisuuksia!Miksi koko etelä-karjalassa pitäs olla muita kouluja,kuin peruskoulu ja ehkä pari lukiota!Kuitenkin kaikki arvokas tutkimustyö tehdään helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa!Alvar aaltokin asui helsingissä,vaikka suunnitteli kolmen ristin kirkon ja imatran asemakaavan!Ja ihme että rakennetaan kahden kaukalon halli valtion varoilla(osaksi),vaikka ollaan lopettamassa jopa sm-sarjaa,ja oikeata jääkiekkoa tullaan pelaamaan eurooppa sarjassa tai yhdessä khl:n kanssa!Esimerkiksi helsingin diakonissalaitos ja useat pääkaupunkiseudun diacorit ja terveystalot hoitas paljon nopeammin ja halvemmalla imatralaiset erikoissairaala potilaat!Ja hyötyshän helsingin yksityiset sairaankuljettajatkin tästä!hus hoitaa paljon halvemmalla myös etelä-karjalan sairaanhoitopiirin potilaat!Mie en nää imatralla muuta roolia kuin pitää tiet puhtaana stora-ensolle kaupungin alueella ja ehkä parin kauppakeskuksen rakentamisen kosken partaalle ja pakollisen venäjän kielen taidon kaikissa viroissa ja toimissa etelä-karjalan alueella!Noi voihan sitä ajatella toisin,mutta silloin miun täytyis olla imatralainen!
Leikkaa talteen Uutisvuoksen juttu ja vertaa sitä siihen kuinka puolueet ja ehdokkaat –, jotka pääsevät "edustamaan" – tekevät korjaukset asioihin vaalien jälkeen
VAALIKONE:
”Kansanedustajaehdokkaiden mukaan vanhusten kohtelu retuperällä”
Uutisvuoksi 28. helmikuuta 2011
”Kukaan ei näe, että vanhuksia kohdellaan Suomessa asianmukaisesti”
”Kymen vaalipiirin Imatran seudun eduskuntavaaliehdokkaista kolme on sitä mieltä, että vanhuksia kohdellaan Suomessa asianmukaisesti. Kaikkien muiden yhdeksän ehdokkaan mielestä vanhusten kohtelu on saa melko tai vahvasti negatiivisen sävyn.
Tämä ilmenee Uutisvuoksen vaalikoneelta koneen kysyessä
´Vanhuksia kohdellaan Suomessa asianmukaisesti´.”
KOMMENTTI
Nykyinen kunnallisveroihin perustuva lakisääteisten palvelujen rahoituspohja on johtanut Suomen kunnat velkaantumiseen ja taloudelliseen ahdinkoon sekä asukkaiden lakisääteiset palvelut "retuperälle" ja asuinpaikasta riippuen eriarvoiseen kohteluun.
SUOMALAISTEN PERUSTUSLAILLINEN OIKEUS tasavertaisiin lakisääteisiin palveluihin ei toteudu nykyisellä kunnallisella rahoitus- ja tuottamisperusteilla. Näin ei voi jatkua vaalikaudesta toiseen jähnäillen "kuntaliitoksilla", vaan on saatava aikaan äänestäjien napina- ja muutosvaalit huhtikuun 17. 2011.
Olisiko parempi, että rahoitus suomalaisten lakisääteisiin palveluihin kerätään yhtenäisesti ja selkeästi Suomen valtion laajapohjaisilla verotuloilla, eikä epämääräisesti hoippuvien suurten (Helsinki) ja pienten (Puumala) kuntien ja kaupunkien erisuuruisilla kunnallisveroprosenteilla?
Kommentoi Uutisvuoksessa esiin tulleita asioita sekä eduskuntavaaliehdokkaiden kantoja realiteeteista paikallisessa ja valtakunnallisessa vanhustenhoidon laadussa ja paikkakuntakohtaisissa tasoeroissa.
Motto: Parempi demokraattinen napina ennen vaaleja kuin vaalien jälkeen!
”Erikoissairaanhoito halutaan siirtää valtiolle”
Julkaistu 28.2.2011, päivitetty 1.3.2011
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/02/erikoissairaanhoito_halutaan_siirtaa_valtiolle_2392190.html?origin=rss
HALLITUSOHJELMAAN 2011–2015
Suomessa vanhustenhoidon resursseja on lisättävä lähivuosina suurten ikäluokkien tarvitessa näitä asiakaspalveluja kunnilta sekä yksityissektorilta.
Tässä yhteydessä hoidon laatu ei saa lähteä luisumaan edelleen huonommaksi, koska se on todettu monin paikoin huonoksi jo pitkään. Monissa hoitopaikoissa on liian vähän henkilökuntaa ja hoidon laadusta on vain suosituksia, nyt tarvitaan lakisääteiset laatukriteerit.
Esimerkiksi ennalta ehkäisevällä työllä saavutetaan hyviä tuloksia. Kuntoutuksella on suuri merkitys niin, että sairaalareissulta kuntoutuu kotiin. Tämä onnistuu vain oikealla henkilöstömitoituksella, saavutettavat edut ovat sekä inhimillisiä että taloudellisia..
Vanhuspalvelulaki on saatava hallitusohjelmaan näissä eduskuntavaaleissa. Sitä ei voi enää siirtää 4 vuotta eteenpäin. Tarvitaan laatukriteerit hoidon porrastuksen tasoille ja henkilöstöresurssit on turvattava koulutusmäärien realistisilla ennusteilla. Tarvitaan koulutettua kotimaista henkilökuntaa vanhustenhoidon erityispiirteiden vuoksi.
Hallitusohjelmaan tulee lakisääteisten palvelujen rahoituksen siirtämistä kuntarahoitteisuudesta esimerkiksi juuri valtion veroilla rahoitettavaksi. Vaihtoehtoisia malleja tulee selvitellä monitahoisesti ilman poliittista asioiden ennakolta lukitsemista, se tulee kalliiksi, kun kokonaisuutta ei oteta huomioon.
Kallis ja suurta erikoisosaamista vaativa erikoissairaanhoito on monien mielestä hyvä siirtää valtion verotuloilla rahoitettavaksi, rahoittaja ja palvelun järjestäjä on silloin sama. Valtio rahoittaa erikoissairaanhoitoa jo nykyisin valtionosuusjärjestelmän kautta. Jos rahoitus siirretään valtiolle, niin siitä ei saa seurata haittoja perusterveydenhoidolle, mikä on otettava huolellisesti tarkasteluun järjestelmän suunnittelussa.
Esimerkiksi valtio voi olla erittäin laajapohjaisena rahoittaja ja palveluja koordinoiva järjestäjä, vaikka palvelut tuotetaan alueittain lähellä asukkaita, lakisääteisten normien mukaisesti. Kunnanvaltuustojen päätöksiä ei välttämättä tarvita, mutta asukkaiden lähidemokratia voi varmistaa, että palvelut pelaavat lakien mukaisesti asukkaiden kannalta hyvin.
Vanhustenhoidon rahoitus olisi saatava kuntoon suoraviivaisesti ja yhdenmukaisesti koko maassa NOPEALLA AIKATAULULLA, koska sen on oltava kunnossa paljon ennen kuin vanhustenhoitolaki tulee voimaan. Kuntaliitoksia eivät ole ratkaisu, koska silloin aikataulu pettää varmasti.
EDUSKUNTAVAALIT 2011
Kristillisdemokraatit asettivat hallitukseen menolleen kynnyskysymykseksi vanhustenhoitolain saamisen hallitusohjelmaan. Muiden puolueiden kantaa vanhustenhoitolakiin pitänee selvitellä, jos äänestäjä – nuori tai ikääntyvä – haluaa selvittää haluaako oma puolue vanhustenhoitopalvelulain ja uudistaa rahoituksen niin, että suomalaiset ovat palveluiden laadun suhteen perustuslain hengessä yhdenvertaisia. Nuoret äänestäjät voivat olla mukana hyvässä asiassa.
Google:
vanhuspalvelulaki
mtv3 vanhuspalvelulaki on meille kynnyskysymys
vanhuspalvelulaki
vanhustenhoidon rahoitus
vanhustenhoidon rahoitus valtio
Kertokaan, mitkä puolueet ja ketkä niiden ehdokkaista haluavat vanhuspalvelulain hallitusohjelmaan?
LÄHDE: Helsingin Sanomat, Pääkirjoitus 8.11.2010 s. A2
”Suomen terveydenhoidon rakenteet natisevat. Asiantuntijat ja myös lähes kaikki poliitikot ovat yksimielisiä siitä, että nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä, perus- ja erikoissairaanhoidon välinen kuilu sekä lääkäreiden työskenteleminen yhtä aikaa julkisen terveydenhoidon ja julkisin varoin tuetun yksityisen terveydenhoidon palveluksessa tuottavat ongelmia.
Kun terveydenhoitoa rahoittavat kunnat, valtio, Kela, työnantajat ja potilaat itse, syntyy liian usein tilanteita, joissa potilaan nopea ja tehokas hoito väistyy, koska eri rahoittajatahot eivät toimi yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.”
KOMMENTTI
Helsingin Sanomien pääkirjoituksen aihe on ajankohtainen ja erittäin tärkeä huhtikuussa 2011 eduskuntavaaleissa äänestäville sekä kunnallisvaaleissa lokakuussa 2012 äänestäville, kuntien ja kaupunkien asukkaille sekä itse kuntien taloudelle.
Monet pitävät tärkeänä lähidemokratian – oman valtuuston ja luottamushenkilöiden – säilyttämistä myös pienissä kunnissa ja kaupungeissa.
Aihetta käsitellään monissa sanomalehdissä, radiossa, televisiossa ja netissä ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. Nämä lehdistä otetut lainaukset ovat vain pieni osa koko median seuraamisesta. Jutut kannattaa lukea kokonaan.
Lainausten tarkoituksena on olla alustuksena kysymyksille, kommenteille, mielipiteille tai mielipiteiden vaihtamiselle ja keskustelulle. Foorumi on auki.
Aihetta voi kommentoida ihan kaikki, esimerkiksi kaupungin asukkaiden näkökulmasta.
Aihealue: Vanhustenhoito, erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito, terveydenhoitouudistus
”THL ehdottaa yksikanavaista alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmallia” 17.11.2010
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=23432
Lue linkistä koko teksti, tässä lyhyt lainaus:
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos luovutti 17.11. peruspalveluministeri Paula Risikolle raportin, jossa ehdotetaan yksikanavaista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmallia. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon julkinen rahoitus koottaisiin yhteen alueelliselle palvelujen järjestäjälle, joka vastaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta alueensa asukkaille.
Raportissa ehdotetaan myös että erillisestä sairaanhoidon korvausten kanavoinnista siirytään yhtenäiseen rahoitukseen.
"Aiheesta on aiemmin tehty lukuisia selvityksiä ja kaivattu valtakunnallista kokonaisratkaisua. Raportti esittää THL:n selvitystyöhön pohjautuen konkreettiset linjaukset terveydenhuollon kehittämiselle ja yhtenäiselle rahoitukselle. Erityisesti kysymys on siitä, että käytettävissä olevia julkisia varoja voitaisiin käyttää tehokkaasti mahdollisimman suuren terveyshyödyn saamiseksi koko väestölle", THL:n pääjohtaja Pekka Puska korostaa.”
[Nykyisen monikanavaisen rahoitusmallin] ”Haitat ovat kuitenkin selvästi hyötyjä suurempia. Monikanavainen rahoitus ylläpitää päällekkäistä palvelutarjontaa, luo ylikapasiteettia tutkimus- ja hoitopalveluissa, synnyttää henkilöstön saatavuusongelmia ja lisää epätarkoituksenmukaista palvelujen käyttöä ja kokonaiskustannuksia. Se kannustaa siirtämään hoito- ja kustannusvastuuta maksajalta toiselle ja synnyttää palvelujärjestelmään tehottomuutta. Monikanavainen rahoitus myös ylläpitää alueellista ja väestöryhmien välistä eriarvoisuutta, hidastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista, palvelujen tasapainoista kehittämistä sekä painopisteen siirtämistä laitoshoidosta avohoitoon ja korjaavista toimista ehkäiseviin toimenpiteisiin.” Lainaus loppu.
LISÄKSI edellisen lähde
”Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet”
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/0fde485f-a347-40de-96b7-7e77656276bb
Kommentti
Mitä hyötyjä tai haittoja voisi olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ehdotuksesta:
1) imatralaisille veronmaksajille?
2) Imatran kaupungin taloudelle?
3) Suomen kunnille ja kaupungeille – suurille ja pienille?
”Valtiovarainministeriö on 18.9.2008 asettanut verotuksen kehittämistyöryhmän toimikaudelle
1.10.2008–31.12.2010.”
http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/index.jsp
”Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita.”
LÄHDE: Kauppalehti 17.8.2010, s. 3
”Kalliin erikoissairaanhoidon rahoitus on Suomen verrokkimaissa organisoitu hyvin eri tavalla. Englannissa sen rahoittaa valtio, Ruotsissa maakäräjät, Ranskassa maakäräjät ja Saksassa on suomalaista Kelaa muistuttava sosiaalivakuutus ja Norjassa valtio käyttää tilaaja-tuottaja-mallia.”
Rahoittaja- ja veromallivaihtoehtoja
– Englannissa rahoittaja on valtio
– Ruotsissa ja Ranskassa maakäräjät
– Saksassa on suomalaista Kelaa muistuttava sosiaalivakuutus
– Norjassa valtio käyttää tilaaja-tuottaja-mallia
KOMMENTTI
Sosiaali- ja terveydenhoidon vaihtoehtoiset veromallit
– Minkälainen valtion ja kuntien verotus on Englannissa, Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa ja Norjassa?
– Millä tavalla järjestelmä toimii kokonaisuudessaan näissä maissa?
– Voidaanko näiden maiden sosiaali- ja terveydenhoidon veromallia ja rahoitusta soveltaa Suomessa?
– Jos sosiaali- ja terveyspuolen menojen rahoituksen kerääminen siirrettäisiin kunnallisverotuksesta valtion verotuksen puolelle, niin minkälaiseksi muodostuisi uusi kunnallisverotus ja uusi valtionverotuksen kokonaisuus, ja mitkä olisivat siinä edut ja haitat?
– Mistä eri valtion verolähteistä kerättäisiin tarvittavat miljardit eurot – tasaverotus plus progressiivinen verotus?
– Tulisiko tähän uudistukseen lisätä myös nykyisin kuntien rahoittama peruskoulutus?
Löytyykö vastauksia verotyöryhmältä ja muilta asiantuntijoilta lähiaikoina, jää nähtäväksi median välityksellä.
Kommentteja voi esittää viestiketjussa vapaasti kaikki, sitä mukaa kun uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja avautuu.
– Mitä parannuksia uudistuksella ylipäätään voitaisiin saavuttaa ja onko hanke kannatettava?
Demokratia ei toteudu, jos ennen eduskuntavaaleja ehdokkaat eivät kerro äänestäjille minkälaista uudistusta puolue ja ehdokas edistävät tai vastustaako puolue uudistuksia ja millä tavalla, kun esimerkiksi kunta- ja terveydenhoitolakia uudistetaan.
Toteutuuko demokratia, jos äänestetään vain kasvoja, eikä asioita ja asiasisältöjä?
Voiko äänestämällä vaikuttaa asioihin?
Kansalaiskeskustelulle tulisi jäädä aikaa ennen vaalipäivää. Keskustelu tästä aiheesta olisi pitänyt olla käynnissä jo vähintään kuukausia, koska vaalit ovat jo kolmen kuukauden kuluttua.
Jos ei tiedä ehdokkaan ja puolueen kantaa, niin kansanvaltainen suora demokratia toteutua lainkaan?
Jos asiat eivät ole esillä ennen vaaleja, niin niistä on järjestettettävä suora kansanäänestys vaalien välillä ellei asia siirry vielä seuraavien vaalien yli, jolloin suora demokratia toimii.
Sitran selvityksiä:
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 16.pdf?download=Lataa pdf
”Varsin yhteneviin eurooppalaisiin arvoihin perustuvat tavoitteet edellyttävät tulevaisuudessa terveydenhuollon järjestelmiltä parempaa asiakaslähtöisyyttä, laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Palvelut tulisi turvata laadukkaina ja oikea-aikaisina kaikille ihmisille asuinpaikasta ja iästä riippumatta.” Sitra
Sitran selvitys tarkastelee tilannetta seuraavissa maissa:
Ruotsi
Norja
Tanska
Alankomaat; Hollanti
Saksa
Iso-Britannia
Suomi
1) Mikä taho näissä eri maissa – valtio, maakäräjät, läänit, kunnat – kerää rahoituksen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja vanhustenhoitoon?
2) Missä maissa on mukana vakuutuspohjainen järjestelmä?
3) Kuinka näissä maissa järjestetään ja tuotetaan erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito ja vanhustenhoito?
4) Onko eroja akselilla asukaslähtöinen – organisaatiokeskeinen palveluiden järjestäminen ja tuottaminen?
5) Kun rahoitus ja palvelun maksaja on säädetty laissa, niin onko palveluiden tarvitsijoilla – asukkailla, asiakkailla – vapaus hakeutua, mille tahansa yksityiselle tai julkiselle palvelun tuottajalle kunhan laissa säädetyt laatu- ja kustannuskriteerit täyttyvät.
”Ruotsissa on otettu käyttöön vård val -malli, jossa potilaan valinnanvapaus on viety varsin pitkälle: potilas valitsee palveluntuottajan ja raha seuraa potilasta.” Sitra
Asukkaiden lähidemokratia ja oma itsenäinen kunnanvaltuusto
Taajamien, kuntien ja kaupunkien asukkaat eivät halua, että demokratia häviää ja valta siirtyy pienelle ”klikille”, kauas omasta taajamasta.
Kuinka säilytetään uudistuksissa asukkaiden demokraattiset vaikutusmahdollisuudet ja lähidemokratia asuinpaikasta riippumatta, sekä perustuslaillinen yhdenvertaisuus verotuksessa, lakisääteisten palveluiden laadussa ja saatavuudessa?
Kommentteja voi esittää Sitran selvityksestä terveydenhoidosta eri maissa – edut, haitat ja parannukset Suomeen sopiviksi?
kymmenen ehtii vastaamaan. Voitko päättää mihin yhteen kysymykseen haluat vastauksen tai mistä yhdestä aiheesta haluat keskustelua?
Kysymyksiä edellä on esitetty jonkinlaisena alustuksena ja johdanto-osana aiheeseen, ei välttämättä niin, että jokaiseen olisi odotettu suoranaista vastausta. Näiden alustusten ei tarvitse olla rajoittavana asiana, jos jollakin on jokin muu hyvä aloitus ja alustus aiheeseen mielessä nyt tai myöhemmin.
Tarkoitus on, että alustajan ei tarvitse välttämättä olla jatkuvasti vetämässä keskustelua ja vastaamassa. Jos vuorovaikutteista keskustelua syntyy, niin se on hyvö, mutta alkuun pääsee esittämällä kommentteja.
Aihe on valtakunnallinen ja sillä voi olla paljonkin merkitystä Imatralle ja imatralaisille.
Demokraattisen ohjauksen säilyttäminen ja imatralaisten äänestäjien vaikutusmahdollisuus kaupunginvaltuuston kautta on myös tärkeä aihe siksi, että valta ei keskity pikku hiljaa huomaamatta vain joillekin harvoille puolueille tai hallintohenkilökunnalle.
Kommentoinneissa kukin voi hakea ja esittää asiaan monia erilaisia lähestymiskulmia. Aihe on erittäin laaja ja monitahoinen, missä monet asiat ovat kytköksissä toisiinsa. Hyvä puoli voi olla se, että kaikki ovat samoissa lähtökuopissa ja tarkastella asiaa asiana.
Alustuksissa mainittujen linkkien selvityksissä asiaa on enemmän kuin tarpeeksi. Näistä löytyy kuitenkin vertailtavaksi jo käyttöön otettujen maakohtaisten järjestelmien muutamat keskeiset näkökohdat lakisääteisten palveluiden
– rahoitukseen,
– palveluiden järjestämisvastuuseen ja
– palveluiden tuottamiseen.
Alkuun voi päästä Sitran selvityksessä esitetyllä Britannian mallilla ja
edetä esimerkiksi vertailemaan sitä Ruotsin malliin.
Sitra
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 16.pdf?download=Lataa pdf
Millä tavalla Britannian terveydenhoidon rahoitusmallia voi soveltaa Suomessa?